Kankaiden pesulämpötila riippuu kankaisiin käytetyistä kuiduista.
Joitakin esim. puuvillaa ja pellavaa voi pestä hyvinkin 60 asteessa, toisia taas esim. silkki ja villa voi pestä vain 20-30 asteisessa vedessä. Joitakin kuituja ei suositella ollenkaan vesipestäviksi.
Myös kankaan kemiallinen viimeistely esim. lian hylkiminen tai palosuojaus, saattaa rajoitta pesua.
Pesumerkinnöistä löytyy tietoa:
http://docs.whirlpool.eu/_doc/501930101221FIN.pdf
https://www.stjm.fi/toiminta-alueemme/tekstiilimateriaalit/tekokuidut/o…
Jos kankaan materiaalista on epäselvyyttä, voisi lähin kankaiden erikoisliike varmaan auttaa tunnistamisessa.
Suomenkielisissä kirjoissa ei ole nimettyjä päähenkilöitä. Näissä teoksissa Kakkakirja (Bajsboken) ja Karvakirja (Hårboken) käsitellään lapsia kiinnostavia aiheita vapautuneesti ja kiertelemättä. Kakkakirjassa Pernilla Stalfelt kuvailee kakan olomuodot ja käyttötavat höystäen tietopaketin mainioin piirroksin. Karvakirjassa Stalfelt kertoo ihmisen karvoituksesta päästä varpaisiin.
Maailman pienin kala näyttää Tiedelehden nettisivujen mukaan (Tiede uutiset 27.1.2006) olevan Paedocypris progenetica, joka löytyi Sumatran saarelta ja se on toinen kahdesta uudesta kalalajista, jotka kuuluvat tieteelle uuteen sukuun Paedocypris. Se on vain 7,9 mm pitkä.
Voit tehdä haun sanoilla Paedocypris progenetica ja saat kalasta lisää tietoa ja myös kuvia. Hakuja tutkiessa selviää, että se todellakin on tällä hetkellä pienin löydetty kala.
Lainaushistoria pitää itse ottaa käyttöön. Se ei siis automaattisesti tallenna tietoja lainaamastanne aineistosta, vaan siihen tallentuvat tiedot lainoistanne siitä lähtien kun olette ottanut lainaushistorian käyttöön. Se tapahtuu klikkaamalla omien tietojen sivulla vasemmassa laidassa näkyvää painiketta "lainaushistoria" ja sen jälkeen painiketta "tallenna lainaushistoria".
Otamme mielellämme vastaan lahjoituksia, mutta emme lupaa ottaa kirjoja osaksi kokoelmaamme.
Jokaisessa Espoon aluekirjastossa (Entresse, Iso omena, Sello, Soukka ja Tapiola) on hylly tai kärry lahjoituskirjoille.
Jos kirja ei päädy kirjaston kokoelmiin, se saa varmasti hyvän kodin jonkun asiakkaamme luota.
Kovin suuria kirjamääriä ei kannata kerrallaan tuoda hyllyyn, sillä kirja löytää varmemmin kodin kun se on tarjolla väljässä hyllyssä.
Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin 15-16. maaliskuuta vuonna 1907. Äänestämään pääsivät kaikki 24 vuotta täyttäneet suomalaiset sukupuolesta tai sosiaalisesta asemasta riippumatta. Naiset saivat myös ensimmäistä kertaa täydet valtiolliset oikeudet ja pystyivät asettumaan vaaleissa ehdolle. Vaalit voitti sosiaalidemokraattinen puolue.
Vaaleissa käytetyn äänestyslipun kuvaa en kirjaston aineistosta löytänyt, mutta eduskunnan sivuilta löytyvässä Kansanvallan pitkä tie-esitteestä löytyi kuva (s. 8). Linkki esitteeseen tässä alla:
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/esitemateriaalit/Documents/2013_Eduskunta_1863_Kansanvallan_pitka_tie_FIN_LORES300413.pdf
Lähteet:
Mylly, Juhani 2006: Edustuksellisen...
Jamppa Tuomisen v. 1985 levyttämän laulun "Kuiskaa sanat nuo" on säveltänyt Timo Hämäläinen. Nuottijulkaisujen kansallisbibliografia Violan mukaan tästä laulusta ei ikävä kyllä ole julkastu nuottia.
Hei!
Kieliä voi kerrata ja opiskella esimerkiksi verkkokursseilla, lisätietoja saat osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Verkkokurssit/Kirjasto_tarjoaa_verkkokielikursseja_kay(135063)
Lisäksi kirjastosta voi lainata erilaisia kielikurssipaketteja, joihin kuuluu cd-äänite tai erilaiset kuullun ymmärtämiseen keskittyvät cd:t, joista löytyy listaus tästä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skuullun%20ymm%C3%A4rt%C3%A4minen%20englannin%20kieli__Ff%3Afacetmediatype%3A3%3A3%3ACD-levy%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Sanastoa kehittää myös englannin kielisten kirjojen kuunteleminen. Äänikirjoja englanniksi on sekä cd:llä että e-äänikirjoina varsinkin Overdrive-palvelusta.
Laulu on nimeltään "Antaa palaa vaan" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Juha Vainio. Laulu alkaa: "Kirkonkylä, apteekki ja posti sekä saha". Laulussa sahapomo Backman ja pyromaani Pylvänäinen tekevät "tietyt sopimukset".
Laulu sisältyy nuottiin Vainio, Juha: "Tulta päin : Junnun laulukirja" (Fazer Songs, 1986). Nuotissa on laulun melodia, sointumerkit ja sanat. Äänitteenäkin laulu löytyy, esimerkiksi 10 CD-äänilevyn paketista Vainio, Juha: "Legendan laulut : kaikki levytykset 1963-1990" (Warner Music Finland, 2014).
Tämän päivän Pariisiin sijoittuvia romaaneja ovat esimerkiksi:
Barreau, Nicolas: Meillä on aina Pariisi, Pieni elokuvateatteri Pariisissa ja Rakkausromaanin resepti
Kelly, Cathy: Kaikki alkoi Pariisissa
Martin-Lugand, Agnès: Onnelliset ihmiset lukevat ja juovat kahvia ja Huolet pois, elämä on helppoa
Pancol, Katherine: Aina ei tapahdu surullisia asioita
Slimani, Leïla: Kehtolaulu
Vargas, Fred: Komisario Adamsberg -sarja
Zeniter, Alice: Unohtamisen taito
Muualle nyky-Ranskaan sijoittuvia romaaneja:
Gavalda, Anna: Parempaa elämää
George, Nina: Pieni bistro Bretagnessa
Lemaitre, Pierre: Silmukka
Tämä on kansanlaulu nimeltään Tontun puuhat.
"Tonttupa öin alla lattian kultakenkiä naulaa. Kuuletko iskuja vasaran, kun hän lyö sekä laulaa? Tamtata tamtata tam tam taa, tamtata tamtata tam tam taa, tamtata tamtata tam tam tam taa, kun hän lyö sekä laulaa."
Laulun sanat löytyvät mm. Suuri toivelaulukirjasta nro 19.
High School Musical –sarjassa on julkaistu suomeksi seuraavat teokset:
N. B. Grace: High School Musical (2007)
N. B. Grace : Bändikisat (2007)
Catherine Hapka: Tähtien ilta (2007)
N. B. Grace: High School Musical 2 (2008)
N. B. Grace: Loistava tulevaisuus (2008)
Alice Alfonsi: Rytmiä riimeihin (2008)
N. B. Grace: High School Musical 3 : Seniorivuosi (2008)
N. B. Grace: Täältä tullaan Broadway (2008)
Helen Perelman: Salainen toive (2009)
Catherine Hapka: Ikuiset ystävät (2009)
N. B. Grace: Yhteinen päätös (2009)
Catherine Hapka: Get your vote on (2009)
Hannah Montana –sarjassa on julkaistu suomeksi seuraavat teokset:
Beth Breechwood: Supertähden salaisuus (2007)
Alice Alfonsi: Diivailua (2007)
Laurie Mcelroy:...
Pirkka-lehden lailla näköislehtenä Ruoka-liitettä ei näytä olevan luettavissa, mutta reseptit löytyvät kyllä Pirkka.fi -sivustolta linkistä KRuoka ja sieltä reseptit.
https://www.k-ruoka.fi/reseptit.
Tumma näyttö säästää puhelimen akkua ja vähentää silmien rasitusta. Tummaa teemaa käyttäessä silmiin ei kohdistu yhtä paljon valoa kuin jos katselee hämärässä huoneessa valkoisella taustalla olevaa sovellusta.
Erään tutkimuksen mukaan tumma teema voi olla kuitenkin jopa huonompi kuin vaalea, sillä se viittaa auringon valoon ja päiväaikaan. Tutkijat suosittelevatkin kokeilemaan yötilan sijasta näytön himmentämistä illalla. Tutkimuksessa todettiin, että kirkas keltainen ja sininen valo piti hiiret hereillä, mutta kun molempia himmennettiin, saivat hiiret paremmin unta, kun valo oli sininen.
Kotimikro: Näin säästät puhelimesi akkua – ja silmiäsi
Ymmärsin, että kysymys koski kaunokirjallisuutta. Listasin tähän joitakin Grönlantiin sijoittuvia ja sitä sivuavia kirjoja.
HISTORIALLISIA ROMAANEJA
Norjalainen kirjailija Kim Leine on elänyt osan elämästään Grönlannissa. Hän on julkaissut kaksi 1700-luvun Grönlantiin sijoittuvaa historiallista romaania. Niissä kuvataan tanskalaisten siirtokuntien alkuvaiheita Grönlannissa. Mukaan lähtee myös valistuksen ja kristinuskon innoittamia pappeja. Kristinusko ja valistus kohtaavat alkuperäiskansan maailmankuvan ja tietäjät.
Ikuisuusvuonojen profeetat (2014)
Punainen mies, musta mies (2019)
JÄNNITYSTÄ
Tanskalaisen jännityskirjailija Mats Peter Nordbon dekkarit Tyttö ilman ihoa (2018) , Kylmä pelko...
Kyseistä lorua ei ole käännetty kaikissa löytämissäni sadun suomennoksissa. Löysin kuitenkin kaksi suomenkielistä versiota lorusta:
Hii hei hoo haa!
Pikkumiehen verta pian juoda saa!
Kuollut tai ei, siitä vaan,
hänet pistelen poskeeni kokonaan!
(suom. Oili Suominen, sisältyy teokseen Tie satulinnaan: Klassisia satuja, 1996)
-----
Huu, haa, hei, haistaa!
Ihmislihaa kai saan pian maistaa!
Nainen, missä ihminen on?
Missä on piilossa onneton?
(suom. Riitta Oittinen, teos Richard Walker: Jaakko ja pavunvarsi, 2000)
Brittien paperihatut ovat perua muinaisten roomalaisten Saturnalia-juhlasta ('Saturnus-jumalan juhlat'), jota vietettiin 17.–23. joulukuuta ja joka oli sikäläinen vastine meikäläiselle joululle: "silloin oli pöydässä ruokaa ja maassa rauha, ja ihmisten kesken vallitsi hyvä tahto, lahjoja annettiin ja saatiin eikä töitä tarvinnut tehdä kenenkään".
"Saturnalia-juhlat olivat alun perin yksipäiväiset, mutta niin suosittu oli Saturnuksen juhlinta, että juhlat kestivät parhaimmillaan 7 päivää. Yksi syy juhlinnan suosioon lienee ollut se, että Saturnalia-juhlat olivat ainoa ajankohta jolloin Roomassa sai julkisesti pelata uhkapelejä. Kotona juhlinnassa keskityttiin rentoon yhdessäoloon kulta-ajan tasa-arvoisessa hengessä, paitsi että isännät...
Suomen murteiden sanakirjan mukaan ankeriasta ja angervoa tarkoittavat anger- tai anker-alkuiset sanat ovat kietoutuneet toisiinsa paitsi äänneopillisista myös kansanetymologian pohjalta selittyvistä syistä. Anger voi viitata siis joko ankeriaaseen tai angervoon. Sukunimet -teoksessa mainitaan vain Angeria, joka on peräpohjalainen nimi. Peräpohjolassa tunnetaan kasvinnimitys angeria "mesiangervo".
Suomen murteiden sanakirja 1. osa: a-elää (1985)
Pirjo Mikkonen ja Sinikka Paikkala: Sukunimet (2000)
Hugo Simbergin enkelitematiikkaa on käsitelty laajasti kristillisestä ja muistakin näkökulmista Annika Iltasen opinnäytteessä Haavoittuneen enkelin matkassa. Opinnäyte on ladattavissa PDF-muodossa Helsingin yliopiston e-aineistoista.
Iltanen on käyttänyt yhtenä keskeisistä lähteistään Pentti Lempiäisen kirjaa Kuvien kieli : vertauskuvat uskossa ja elämässä. (WSOY, 2002, ISBN 9510264571).
Suppea teosanalyysi Haavoittuneesta enkelistä löytyy Kansallisgallerian sivulta.
Linkki opinnäytteeseen
Opinnäytteen viitesivu
Lempiäisen kirjan saatavuus Vaara-kirjastoista
Kansallisgallerian teosesittely
Kyseessä on todennäköisesti koisaperhosiin kuuluva jauhokoisa.
Alla olevien linkkien takaa löydät tietoa kyseisestä hyönteisestä:
wikipedia.org
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jauhokoisa
Hyonteismaailma.fi
https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/keittiotuholaiset/koisaperhonen/
antitec.fi
https://www.antitec.fi/fi/tuholaiset/lentavat-hyonteiset/koisat/
vieraslajit.fi
https://vieraslajit.fi/lajit/MX.61149
