Irlantilaisia kansanlauluja on levyttänyt suomenkielellä "Vilkurit" niminen yhtye. CD:n "Vilkurit veisaavat irlantilaista suomeksi" tiedot löytyvät kirjastomme tietokannasta osoitteesta www.helmet.fi. Viime kesänä Kaustisilla, kansanmusiikkifestivaaleilla esiintyi turkulainen, pääasiassa opettajista koostuva harrastajayhtye "Kuunari Tähti", jonka ohjelmisto koostuu tutuista irlantilaisista kansanlauluista suomeksi laulettuina. Teksktit on suomentanut yksi yhtyeen jäsen ja ainakin "Wild rover" taisi kuulua niihin. Valitettavasti "Kuunari Tähden" yhteystietoja en onnistunut löytämään. Mahdollisesti voisit saada ne Kaustisilta seuraavasta osoitteesta:
Kansantaiteenkeskus
PL 11
69601 Kaustinen
puh (06) 8604 111
fax (06) 8604 222
folk.art@...
Periaatteessa luonnonvaraisia eläimiä saa ruokkia, mutta tiettyjä sääntöjä ruokkimiseen liittyy.
Esimerkiksi Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa
eläimistä saatavista sivutuotteista säädetään, että haaskaruokintapaikkaan toimitetut tuotteet on ilmoitettava. Alla linkki asetukseen:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150783
Lintujen ja muidenkin eläinten ruokinta voidaan myös kieltää. Esim. taloyhtiöillä on oikeus kieltää ruokinta alueellaan. Muun muassa Helsingin kaupunki on kieltänyt lintujen ruokinnan mm. toreilla ja monissa puistoissa:
https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralu…
Kannattaa myös selvittää, mikä on eläimelle sopivaa ruokaa. Esim. siilin ruokavaliosta löytyy tietoa Siili kiikarissa...
Netistä löytyy pääasiassa ulkomaisia sivustoja. Behind the name -sivuston palvelusta löytyy myös joitakin suomalaisia nimiä.
http://www.behindthename.com/
Katso myös http://www.babynames.com/
Suomalaisten nimien alkuperän ja historian selvittämiseksi kannattaa lainata kirjastosta esim. seuraavat teokset:
Lempiäinen, Pentti; Suuri etunimikirja. Wsoy.
Uusi suomalainen nimikirja, Otava.
Vilkuna, Kustaa; Etunimet. Otava.
Riihonen Eeva; Mikä lapselle nimeksi? Tammi.
Luumäellä, lähellä Kannuskoskea ja Valkealan rajaa esiintyy Sdyänmaanlakka sekä talon että kylän nimenä, ja se on siellä juurtunut myös sukunimeksi. Kyseinen talo on peräisin ainakin 1700-luvulta. Nimen alkuosa ilmaisee talon syrjäistä sijaintia. Lisätietoa: Sukunimet / Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala. - Helsinki, 2000.
Ainakin kirjassa Roininen, Muuraustyön ammattitekniikka (painokset vuosilta 1959 ja 1965) on ohjeet peltikuorisen uunin (eli kaiketi sama kuin pönttöuuni) muuraukseen. Kirjaa ei ole Akaan kirjastossa, mutta useammasta Piki-kirjastosta se löytyy.
http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Pari lehtiartikkelia uunista myös löytyy:
- Tunnelmallinen pönttöuuni lämmittää tehokkaasti (Osaava kodinrakentaja, 2010, nro 2, s. 36-37)
- Vanhojen hyvien aikojen pönttöuuni (Meidän talo, 2003, 8b, s. 34)
Sivulta http://www.uta.fi/koskivoimaa/kulttuuri/1940-60/makelanp.htm
löydät Mäkelän piirin perustajat. Kulttuuripiirin jäseniä olivat alussa Tampereen kirjaston johtajan Mikko Mäkelän lisäksi Ilpo Kaukovalta (fil.maisteri), Aladar Valmari (kartanpiirtäjä) ja Veikko Pihlajamäki (varastomies). Pian myös Lauri Viita liittyi piiriin ja myöhemmin Väinö Linna. Sivulta löydät muutakin tietoa piiristä.
Lisätietoa aiheesta löytyy mm. Yrjö Varpion kirjasta Mäkelän piiri (Wsoy, 1975). Aleksanteri Ahola-Valo ei ollut Mäkelän piirin jäsen.
Luta-sanalla on parikin merkitystä. Savossa ja Karjalassa sillä tarkoitetaan tuohen tai petun kiskontaan tarkoitettua työkalua (Länsi-Suomessa lusa, Itä-Suomessa myös nyljin). Toisaalta luta tarkoittaa tuokkosen kulmien kiinnittämiseen käytettyä halkaistua varpua (lutavarpu, säylä). Hämeessä tunnettu sana lutaat taas tarkoittaa asuntona käytetyssä riihessä kiukaan ja peräseinän välillä sijaitseva matala lavaa. Lutapylväs puolestaan on kiukaan karsinanpuoleisen seinän suojalautoja tukeva pylväs.
Lähteet:
Nykysuomen sanakirja. Kolmas osa
Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja
Alkoholin ostamiseen ja nauttimiseen liittyvistä ikärajoista 18 vuotta on kansainvälisesti tavallisin. Monissa maissa 18 vuotta on myös täysi-ikäisyyden raja. Kuitenkin esim. Yhdysvalloissa alkoholin ostamisen ikäraja on 21 vuotta, ja Ruotsissa yli 3,5 prosenttista alkoholia myymälästä ostavan tulee olla vähintään 20-vuotias.
Nuorten vielä kehitysvaiheessa olevat aivot ovat eritysen herkkiä alkoholin haittavaikutuksille. Yhteiskunnan tehtäväksi on katsottu suojella lapsia ja nuoria näiltä haitoilta.
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/kommentit/alkoholi-ja-nuoret-aivot/
https://yle.fi/uutiset/3-9338039
https://www.hel.fi/itsehoito/fi/tietoa-eri-aiheista/paihteet-ja-riippuv…
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27865039
https://en....
Suomessa hälytysäänen käytöstä ei ole määräyksiä, kuljettaja voi vaihdella äänenkäyttöä. Äänen tulee olla äänenkorkeudeltaan vaihtelevaa tai jaksottaista. Hälytysajossa voi olla käyttämättä ääniä, mikäli tilanne sen sallii. Ilman hälytysvaloja hälytysajoa ei pelastustoimessa tehdä. https://www.palokuntaan.fi/tieliikennelaki
Suomi turvassa 100 vuotta: Ajoneuvot suomalaisten turvana -teoksessa mainitaan, että esimerkiksi poliisiautoihin asennettiin ensimmäiset varsinaiset hälytyssireenit vasta 1940-luvulla. Hälytyslaitteet yleistyivät poliisin ajoneuvoissa vasta 1960-luvun loppupuolella.
Tarkkojakin tietoja eri vuosikymmenten hälytysajoneuvoista löytyy, mutta valitettavasti hälytysäänistä ei ole mainintaa. Alla...
Kirsi Kunnaksen käännöksessä Little Bo Beep on Pikku Tilli Talli (Hanhiemon iloinen lipas, WSOY useita painoksia).
"Pikku Tilli Talli kadotti karitsansa. / Eikä hän tiennyt vaikka susi ois ne vienyt…"
Marja-Leena Mikkolan kääntämänä loru on nimeltään Pikkuinen Pirpana (Hanhiemon runoja, Otava 2000.
"Pirpana lampaansa kadotti / eikä tiennyt mistä etsisi…"
A-kirjain nimen lopussa on feminiinisuvun tunnus venäjän kielessä, joten naisten nimet pääsääntöisesti päättyvät siihen. Miehen nimeä Jevgeni vastaa naisen nimi Jevgenia.
Ljubov (Любов, suomeksi rakkaus) on poikkeus tästä säännöstä. Lisäksi englannin kielestä on lainattu Nelly (Не́лли). Siitäkin tosin käytetään usein venäläistettyä muotoa Nelja (Нэля).
Vastaavasti venäläiset miesten nimet aniharvoin päättyvät a-kirjaimeen, poikkeuksena Nikita.
Kyseessä on Claes Anderssonin runo Det vi saknar mister vi aldrig kokoelmasta Dikter från havets botten (1993). Laura Virkki on suomentanut runon ja suomennos on luettavissa antologiasta Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (toimittaneet Hannele Koivunen ja Laura Virkki, 1997), s. 99.
https://www.kirjastot.fi/kysy/loviisassa-puiston-penkkiin-kiinnitetty-c…
Kielitoimiston sanakirjassa (v. 2006) pasma määritellään näin: lankavyyhden määrämittainen langalla erotettu osa, tavallisesti 60 kierrosta. Tämä pasmoja erottava lanka on sitten puolestaan pasmalanka. Eli hyvin konkreettisesta asiasta on alunperin ollut kyse. Sanonnassa "pasmat sekaisin" merkitys on muuttunut abstraktimmaksi, pasmojen sijaan voitaisiin puhua suunnitelmista tai konsepteista.
Lauri Pohjanpäällä on runo, jossa on rivit "on kaunein silloin ihminen, kun käydä voi kuolon etehen hän lausuin: "Valtahas alistun, mut valtas ei yllä työhöni mun..." Runo löytyy mm. kokoelmasta "Kaipuu ylitse ajan: Valitut runot 1910-1954". Voisiko tämä olla oikea runo?
Tai olisiko mahdollista, että runo ei olisikaan Pohjanpään. Alpo Noposella on mahdoton ratkaista -niminen runo, joka alkaa näin: ”Se on, ystävä, ratkaista mahdoton, minä aikana ihminen kaunein on…” ja jossa säettä "minä aikana ihminen kauniimpi ois" toistetaan useamman kerran. Runo löytyy ainakin kokoelmista Tämän runon haluaisin kuulla ja Runo on vapaa.
Hilja Haahden runo Lapsen lailla löytyy esim. hänen runokokoelmistaan Tähti johtaa (1934) ja Valitut runot (1963). Runon ovat säveltäneet ainakin Ilmo Häkkinen, Ilmari Krohn ja Jari Tanskanen. Nuoren seurakunnan veisuja -nuotissa, osassa 6, on laulun sanat ja Ilmo Häkkisen sävellyksen nuotti (melodia ja sointumerkit). Häkkisen sävellys sisältyy myös mm. Hartaita toivelauluja -nuottiin, jossa on myös Ilmari Krohnin sävellys samaan runoon. Krohnin sävellyksen sanoituksena on vain osa runosta.
Nykysuomen sanakirjan mukaan p.o. luuttuaminen. (Nykysuomen sanakirja, lyhentämätön kansanpainos, osat III ja IV, L-R, WSOY, 1980.) Tiedustelin asiaa Kotimaisten kielten keskuksesta ja sieltä sanottiin, että oikea termi on luuttuaminen. Useilla murrealueilla puhutaan kuitenkin luutuamisesta yhdellä t:llä.Kielitoimiston mukaan on kyse astevaihtelusta, joka koskee myös verbien taivutusta ja kysymyksessä on ns. vahva aste. Toinen esimerkki hakata, hakkaaminen.
Verkkoversiona on myös Iso suomen kielioppi http://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php .
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivu http://www.kotus.fi/index.phtml?s=297
Edellämainituista nettisivuista ei määritelmää kuitenkaan löytynyt.
Kouvolan kirjastojen käyttösääntöjen mukaan asiakas tuo kadonneen tai turmeltuneen kirjan tilalle uuden, mikäli sitä on saatavana. Kirjan voi myös korvata maksamalla sen hankintahinnan. Jos hankintahintaa ei kirjan rekisteritiedoista löydy, esim. jos kirja on jo vanhempi, asiakas maksaa silloin keskihinnan. Tiedot keskihinnoista on annettu kirjaston käyttösäännöissä (maksut). Kysy oman kirjastosi asiakaspalvelusta miten voisit kyseisen kirjan korvata.
Kyyti-kirjastojen käyttösäännöt netissä: http://www.kyyti.fi/kayttosaannot
Kyyti-kirjastojen maksuista tietoa netissä: http://www.kyyti.fi/node/274
Osoite on 142 Portobello Road, Notting Hill, London W11.
Tässä osoitteessa ei tosin koskaan ole oikeasti ollut kirjakauppaa, vaan ensin antiikki- ja sitten huonekaluliike. Nykyään sieltä löytyy kenkäkauppa nimeltä Notting Hill. Fiktiivinen kirjakauppa perustui todelliseen Travel Bookshop -liikkeeseen, joka toimi lähettyvillä osoitteessa 13-15 Blenheim Crescent yli kolmen vuosikymmenen ajan. Liike lakkautettiin vuonna 2011, mutta osoitteessa toimii nykyään toinen kirjakauppa.
Notting Hillin kuvauspaikat The Worldwide Guide to Movie Locations -sivustolla:
http://www.movie-locations.com/movies/n/nottinghill.html#.U4Bg7FPNlhI
The Telegraphin artikkeli Travel Bookshopin lakkauttamisesta: http://www.telegraph.co.uk/culture/books/booknews/8718545...
Joel Lehtosen satu Tynnyrissä kasvanut tyttö kuuluu seuraaviin kokoelmiin:
Suomalaisten satujen helmiä, Kirjapaja, 2000
Satumaailma 7 - Yli vuorten ja laaksojen, Otava, 1967
Tarulinna - Suomen kansan satuja Suomen lapsille uudelleen kerrottuina, WSOY, 1953 (3. p.)
Tarulinna - kansansatusovitelmia Suomen lapsille , Otava, 1953
Suomen kansan satuja , Valistus, 1950 (2. p.)
Vanhan hongan tarina ja muita satuja , Otava, 1947
Lähde: Satukortisto / Kallion kirjasto http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/
Helmet-aineistohaku: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=Tynnyriss%C3%A4+kasvanut+tytt%…
Ia on kahden pyhimyksen nimi, toinen oli kreikkalaissyntyinen orja, joka kärsi martyyrikuoleman Persiassa noin v.360. (Muistopäivä 4.8. ortodoksisessa kalenterissa 11.9.) ja toinen irlantilainen luostarisisar, josta tuli martyyri v. 450 hänen ollessaan lähetystyössä Englannissa. (Muistopäivä 3.2.)
Ortodoksisessa kalenterissa nimestä on rinnakkaisasu Ija.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
