Lehteä ei löydy enää Helmet-kirjastoista.
Helsingissä lehti löytyy kuitenkin Kansalliskirjastosta, käytettavissä vain lukusalissa.
http://finna.fi
Kansalliskirjasto, yhteystiedot http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Lehti kuuluu myös Haminan kaupunginkirjaston kokoelmiin.
http://kyyti.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3fteosid=E744FA38%2D268B%…
Lehtin saatavuutta voi selvittää Kirjastot.fi:n Frank-monihaulla. http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/
Muisti kehittyy varhaislapsuudessa hyvin nopeasti aivojen kehittyessä. Vauvat ja pikkulapset kykenevät jo muistamaan näkemiään asioita, hajuja, ääniä ja ihmisiä, ja ilman sitä kehittyminen ja oppiminen olisikin mahdotonta. Lapsena myös unohdamme nopeasti, joten näistä varhaisista muistoista jää vain hyvin vähän jälkiä pitkäkestoiseen muistiin, koska aivot eivät vielä ole riittävän kehittyneet.
Nukahtaessa tietoisuuden taso alenee, kunnes ihminen vaipuu uneen. Unen ensimmäinen ja kevyin vaihe, NREM-unen tai ortounen ensimmäinen aste, on hereilläolon ja unen välillä. Siinä vaiheessa tajunnantaso on niin alentunut, että varsinaiseen uneen siirtymistä ei pysty havaitsemaan. Unen fysiologiasta on kirjoitettu paljon kirjoja ja artikkeleita, mm....
Tuota VHS-elokuvaa ei ole enää kovin monessa kirjastossa jäljellä, mutta esimerkiksi Kiteen kirjastosta ja Raision pääkirjastosta sitä vielä löytyy. DVD:llä elokuvaa ei näyttäisi olevan saatavilla.
Elokuvasta ja sen taustasta löytyy tietoa Jotaarkka Pennasen sivuilta osoitteesta http://jotaarkka.tarulinna.fi/?page_id=179.
Lainojen uusiminen ja varaaminen onnistuu Vaski-verkkokirjastossa: https://vaski.finna.fi/
Kirjautumislinkki löytyy sivun oikeasta yläkulmasta. Kirjautuminen tapahtuu kirjastokortin tunnuksella ja kirjastosta saadulla nelinumeroisella tunnusluvulla. Kirjautumisen jälkeen näkymä siirtyy lainalistaan, josta voi ruksata uusittavat lainat, ja sen jälkeen klikata "Uusi valitut lainat" -painiketta.
Varausten tekeminen onnistuu kunkin teoksen kohdalla olevasta "Varaa teos" -painikkeesta.
Tietokantojen mukaan suomeksi on käännetty vain kaksi bulgarialaista lastenkirjaa: Jordan Raditskovin Me varpusenpojat (suom. Kirsti Siraste, Tammi, 1975) ja Dimiter Inkiowin Petteri ja pikkusisko (suom. Paula Karlsson, kuv. Michaela Reiner, Kirjapaja 1987).
Ensin mainittu löytyy oman kirjastoverkkosi kirjastoista, jälkimmäisen voit lainata tai tilata kaukolainaan monista muista Suomen kirjastoista, esimerkiksi HelMet-kirjastoista.
Seuraaviin antoloioihin sisältyy suomennettuja bulgarialaisia satuja:
Bulgarialaisia kertomuksia (venäjän kielestä suomentanut Urho Ruhanen, Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1954)
Merentakaisia satuja (koonnut ja mukaillut Olli Nuorto, kuvittanut Aarne Nopsanen, Suomen Kirja, 1943)...
"Iäkäs" ei ole absoluuttinen ilmaisu, vaan sitä käytetään lähinnä ilmaisemaan sitä, ettei puheena oleva henkilö tai esine ole nuori, vasta tehty. Mitään täsmällistä ikää se ei ilmaise, joskaan sitä tuskin käytetään suomen kielessä tarkoittamaan keski-ikäistä tai sitä nuorempaa henkilöä. Suomessa on myös sanonta "onhan sillä jo ikää" eri muunnelmineen, jota käytetään suunnilleen samalla tavalla kuin sanaa "iäkäs". Esineitten kohdalla "iäkäs" tarkoittaa yleensä sitä, että esineen pitkä ikä näkyy myös ulkonäössä. Näin voidaan toki sanoa ihmisestäkin, vaikkei sitä ehkä pidetä täysin korrektina varsinkaan jos henkilö on itse läsnä.
Samaan sanaryhmään kuuluu "ikäisekseen", jota käytetään yleisesti myös tilanteissa, joissa ihminen toimii toisin...
Seuraavassa otos Lahden kaupunginkirjastosta ja muista Lastu-kirjastoista löytyvistä kirjoista liittyen aihepiireihin,
Valta vallankäyttö, yksilö
Matala valta
Kantola, Anu
Vastapaino 2014
Valta Suomessa
Pietikäinen, Petteri
Gaudeamus Helsinki University Press 2010.
Lauman valta
Ollila, Maija-Riitta
Edita 2008
Persoonan valta
Ollila, Maija-Riitta
WSOY 2005
Valta muutoksessa
Ruostetsaari, Ilkka
WSOY 2003
Hyvä paha valta
Jabe, Marjatta ; Kuusela, Sari
Talentum 2013
Minä ja markkinavoimat : yksilö, kulttuuri ja yhteiskunta uusliberalismin valtakaudella
Ojajärvi, Jussi ; Steinby, Liisa
Avain 2008
Avoin yhteiskunta ja sen viholliset
The open society and its...
Jos tupakka keksittäisiin nyt, niin se ei saisi myyntilupaa enää missään päin maailmaa vakavien terveyshaittojensa vuoksi. Kun nämä terveyshaitat nykyään laajasti tunnistetaan, pyritäänkin tupakointia monin keinoin rajoittamaan. Nuuskan kohdalla tilanne on hieman toinen. Sen käyttö ei ole ensinnäkään niin laajamittaista kuin tupakan, joten sen myynnin ja käytön rajoittamiseen on ollut paikallisesti helpompi puuttua. Toisekseen on muistettava myös tupakkateollisuuden suuri työllistävä vaikutus. Lainsäädäntötyössä tasapainoillaan aina haittojen ja hyötyjen ristipaineessa. Todennäköisesti tupakoinnin rajoitustoimet aikojen kuluessa tulevat lähenemään nuuskan myynti- ja käyttökieltoja ennemmin kuin päinvastoin.
Nuuskan myynti...
Ruokatieto-sivustolla https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/maatila/kotielaimet/lypsykarja on tieto, että lehmän tiineys kestää yhdeksän kuukautta.
Esimerkiksi Kirjasammosta löydät tietoa Leena Landerista: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317596284036
Kirjasammon sivulta löydät myös linkkejä eteenpäin, Leena Landerista kertoville sivuille, kuten Ylen Elävään arkistoon, kustantajan sivulle jne.
Hei,
netissä olevasta nuortenkirjailijoiden matrikkelista osoitteesta:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/hauhiamarita.shtml
löytyy perustietoa jonkin verran, lisäksi kirjassa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (toim. Ismo Loivamaa, löytyy meiltä ainakin sekä Kirjallisuus- ja kielitiede- että lapset ja nuoret -osastoilta pääkirjastosta luokasta 86.1103) on hänestä lyhyehkö artikkeli.
Etelä-Suomen Sanomissa on hänestä julkaistu haastattelu 23.5.2003 otsikolla: Marita Hauhia ei suostu siistimään kiroilua kirjakieleksi. Meillä ei kuitenkaan näin vanhaa numeroa ole, mutta kopiota artikkelista voit yrittää tilata kaukolainaksi esim. Lahden kaupunginkirjastosta. Kopio on maksullinen ja kaukolainapyynnön voit täyttää missä tahansa...
Lappeenrannan kirjaston kotisivulla on tietoa etelä-karjalaisista kirjalijoista.
http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12994
Pauli Matikainen näkyy olevan myös Kasukkalan koulun rehtori
http://koulut.etela-karjala.fi/kasukkala/yhteystiedot.htm
Kysymänne Karjala-lehti (ilm. 1904-) on käytettävissä mikrofilminä Kansalliskirjastossa, os, Unioninkatu 36, puh.09-19123196, aukioloajat ma-pe klo 9-20, la klo 9-16, su sulj.
Se kuuluu KANSALLISKOKOELMAAN, jota saa käyttää vain lukusalissa.
Lizzie McGuire -kirjat perustuvat yhdysvaltalaiseen televisiosarjaan,
jonka on luonut Terri Minsky. Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa on
usein kysytty sarjan kirjoittajista. Vanhoja vastauksia pääset
katselemaan osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI...sto.aspx
Kirjoita hakulaatikkoon kirjailijan tai kirjasarjan nimi.
Hei!
Tampereen kaupunginkirjastossa ei ole noin vanhoja Kauppalehtiä.
Tampereen yliopiston kirjaston sanomalehtilukusali säilyttää
Kauppalehdet pysyvästi. Niiden sijainti löytyy osoitteesta http://www.uta.fi/kirjasto/
Ainakaan Frank-tietokannan mukaan tätä nuottia ei ole maakunta-, yliopisto-, ammattikorkeakoulu- tai erikoiskirjastoissa, eikä sitä myöskään löydy Suomen kansallisdiskografia Violan kautta:
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
Ehkäpä se löytyisi kaukolainaksi ulkomailta.
Ainakaan HelMet-kirjastot eivät ole vielä tätä levyä hankkia, mikä ei toisaalta ole poikkeuksellista näin keskellä kesää, nyt on vasta elokuun alkupuoli. Frank-monihaun perusteella yhtyeen Ashbury Heights levyä vuodelta 2014 on muutamassa suomalaisessa kirjastossa, mutta ei vielä tätä uutuutta. Täytyy siis vielä odottaa.
Heikki Poroila
