Toisen maailmansodan aikaisesta Norjan vastarintaliikkeestä on kirjoitettu tietokirjoja, mutta ei montakaan suomeksi. Kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta löytyy kirjoja, mutta tosiaan muilla kuin suomen kielellä:
http://finna.fi
Alla mainituissa kirjoissa aihetta käsitellään suomeksi:
- Vastarintamies n:o 24 : Norjan salainen rintama / Gunnar Sönsteby (muistelmat, 1962)
- Jos veis he henkemme : Morsetin perheen tarina / Per Hansson (1966)
- Vainottuna ja vangittuna / Trygve Bratteli (1982)
- Siviilivastarinta / toimittanut Pentti Laine (1969, kirjassa Reidunn Kiurun artikkeli: Norjan väkivallaton vastarinta toisen maailmansodan aikana)
Sitaatti on ilmeisesti Plutarkhoksen eikä Pythagoraan:
"We are more sensible of what is done against custom than against nature." Plutarch
https://sites.google.com/site/swanezine/custom-quotes
Postimies Paten seikkailut on julkaistu DVD-levyillä alkuperäistä esitysjärjestystä noudattaen. Postimies Pate -DVD-sarjan kolme ensimmäistä osaa (Postimies Paten salaisuus, Postimies Paten traktoriposti, Postimies Pate ja sumuinen päivä) sisältävät yhteensä 12 ensimmäisen tuotantokauden jaksoa vuodelta 1981. Vastaavasti kolmella seuraavalla DVD:llä (Postimies Pate myöhässä, Postimies Pate seuraa narua, Postimies Pate lentää) on kaksitoista jaksoa vuonna 1996 tehdyltä toiselta tuotantokaudelta. DVD-julkaisuista on jostakin syystä jätetty pois kummankin tuotantokauden päätösjaksot.
Elokuvien tekijänoikeudellista tilannetta on yleensä vaikea selvittää julkisista lähteistä, mutta lähtökohtana voi pitää sitä, että ne lähes poikkeuksetta on kerätty elokuvaa levittävälle yritykselle. Leni Riefenstahl kuoli vasta 2003, joten ainakin hänen moraaliset oikeutensa elokuvan ohjaajana ovat voimassa vuoteen 2074 asti. Kansainvälisen elokuvatietokannan IMDB:n mukaan elokuvaa ovat olleet tuottamassa ainakin Olympia Film GmbH, International Olympic Committee ja Tobis Filmkunst. Todennäköisesti tiedon elokuvan tämänhetkisistä oikeudenhaltijoista saa Suomen elokuvatoimistojen liitosta (SEL), puhelin (09) 6877 2315 / (09) 6877 2313 tai tero.koistinen@filmikamari.fi. SEL varmaan myös osaa neuvoa, miten mahdollinen lupa on hankittavissa...
Emme onnistuneet löytämään tällaista kauppaa Helsingistä. Muutamassa muussa Suomen kaupungissa liike on. Ja verkkokaupoista tosiaan tätä kahvia voi myös ostaa.
Suorimmin ja konkreettisimmin kysymys muumien ihosta ja turkista tulee esille Taikatalven ensimmäisessä luvussa (s. 14): "Muumipeikon tietämättä hänen ihonsa samettipinta päätti ruveta kasvamaan. Se päätti muuttua vähitellen turkiksi, jota saattoi tarvita talvisin." Tämän kuvauksen perusteella samettipintainen iho on talviunta nukkuvilla muumeilla normaalitila, mutta poikkeustilanteissa - kuten Taikatalvessa osan talvea hereillä viettävällä Muumipeikolla - iholla on kyky muuntua turkiksi. Hieman tulkinnanvarainenhan tämä muumien ihon ja turkin suhde kaiken kaikkiaan on, niin kuin moni muukin asia muumimaailmassa - tai mielikuvitusmaailmoissa ylipäänsä. Ehkä tässä piilee yksi niistä merkittävistä opetuksista, joita näillä...
Kyseessä lienee Vuokko Niskasen Hiekkalan lapset -sarja, johon kuuluu kaikkiaan kahdeksan kirjaa.
https://www.kirjastot.fi/kysy/muistan-lukeneeni-lapsuudessani-80-luvulla?language_content_entity=fi
Nämä automaattiset ei tarvita jälkeen -merkinnät saattavat tosiaan joskus aiheuttaa ongelmia, jos jonkin teoksen julkaisu viivästyy. Mikäli tällainen varausten vanhenemisongelma vain huomataan kirjastossa, varausten voimassaoloaikaa voidaan pidentää.
Olen muuttanut varaustasi nyt niin, että se on voimassa vuoteen 2021 asti.
Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa paljon rahan kunto. Huonokuntoisen ja hyväkuntoisen rahan hintaero voi olla satoja euroja. Jos olet myymässä vanhaa rahaa, suosittelen pyytämään hinta-arvion alan liikkeestä.
Julkaisuajankohdaltaan varhaisin kokoelma, johon Siukosten Joulun odotuksessa sisältyy, taitaa tosiaan olla Joululauluja : pianon säestyksellä : koteja ja kouluja varten. Se ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 1925.
Kysymyksesi tavoittaa paremmin lastenkirjastotyötä tekevät ihmiset, jos esität kysymyksen Kirjastot.fi -sivujen Lasten-keskustelulistalla. Ensin sinun pitää rekisteröityä foorumien rekisteröityneeksi käyttäjäksi. Osoitteessa http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/keskustelut/foorumiohje/saat tietoa rekisteröityneeksi käyttäjäksi liittymisestä. Sivulta löytyy myös linkki rekisteröitymissivulle. Sen jälkeen voit valita itse, mille keskustelulistoille haluat liittyä.
Marilyn Kayesta on kysytty tällä palstalla aiemminkin. Vastaukset löydät arkistosta kirjoittamalla laatikkoon Kaye Marilyn. Esim. seur. osoitteesta löytyy tietoa suomeksi
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=320&lastname=Kaye&…;
Suomalaiset kansansadut –sarjan 3. osassa Sadut tyhmästä paholaisesta (SKS 1990) kerrotaan lyhyesti ketjusaduista. Ketjusatuja tapaa varsinkin kansansaduissa. Ketjusaduille on tyypillistä kehyskertomus tai johdantoepisodi, joka yhdistää, ketjuttaa, sadut. Yhtenä esimerkkinä kirjassa mainitaan satu karjan ajamisesta kiellettyyn pirun niittyyn, joka käynnistää miehen ja pirun kilpailujen sarjan ja lopulta miehen palkkaamisen pirun rengiksi.
Ketjusadut ovat voineet syntyä kahdella tavalla: kansansatujen kertojat tai kerääjät ovat voineet pätkiä pitkät sadut lyhyemmiksi tai sitten luoda samaan aihepiiriin liittyville tarinoille yhtenäisen kehyskertomuksen.
Kansalliskirjastosta, Helsingin yliopiston kirjastosta kerrottiin, ettei kirja kuulu heidän kokoelmiinsa. On mahdollista, että se on omakustanne tai pienpainate, jota ei ole viety kansalliskirjastonkaan tietokantaan. Kirjastoista sitä ei siis löydy.
Kysymääsi kirjaa on käytetty lähteenä Rovaniemen kaupungin Songan kylän esittelyssä: http://www.rovaniemi.fi/?deptid=5737 Kannattaisi ehkä kysyä julkaisua Rovaniemen kaupunginkirjastosta. On mahdollista, että se on tietokantaan rekisteröimättömänä esim. kotiseutukokoelmassa:
http://www.rovaniemi.fi/?deptid=14586
Yleistietoa nykyisen Vantaan alueen (entisen Helsingin pitäjän ja Helsingin maalaiskunnan)sosiaalihuollosta löytyy Vantaan historian kirjoista:
Helsingin pitäjän historia I. 1965.
Helsingin pitäjän historia II: Vanhan Helsingin synnystä isoonvihaan 1550-1713. 1990.
Helsingin pitäjän historia III: Isostavihasta maalaiskunnan syntyyn 1713-1865.
Helsingin maalaiskunnan historia 1: 1865-1945.1965.
Helsingin maalaiskunnan historia II: 1946-1961.1965.
Vantaan historia: 1946-1977: Kasvua, yhteistyötä, hyvinvointia. Vantaan kaupunki 2002. (Tässä kirjassa on mm. kappale "Kunnalliskodeista kotiavustajiin").
Sosiaali- ja terveystoimen alaa pelkästään käsittelevät seuraavat teokset:
Tahvanainen, Aarno H.:
Vantaan terveystoimen historia : terveyden-...
Näitä sarjoja on olemassa useissa kirjastoissa eri puolella Suomea, mutta molemmat ovat VHS-tallenteita. Helmet-sivuston kautta voi itse tehdä kaukolainapyynnön.
Kirjastot eivät varaa asiakkaille tiettyjä poistettavia kirjoja. Kirjastojen poistomyynneistä tai poistettujen kirjojen poistomyyntikärryistä voit käydä katsomassa, olisiko näitä myynnissä. Emme ota myyntiin kovin huonokuntoisia kirjoja, ja juuri näitä Jääkansan tarina -sarjan kirjoja ei ole kovin monta kappaletta jäljellä kirjastoissa, ne on poistettu huonokuntoisina.
Yksi mahdollisuus on etsiä antikvariaateista, muutamalla eurolla saattaa näistä joitakin saada. Netissä on antikvariaattien yhteishaku, ks. http://www.antikvaari.fi/ ja
http://www.antikvariaatti.net/ .
Suomessa ei ole yhtä julkisista nimistä vastaavaa viranomaista. Nimiä antavat mm. valtion viranomaiset sekä kunnalliset ja maakunnalliset elimet. Nimistön suunnittelussa voidaan käyttää apuna Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen lausuntoja.
Paikannimien käytöstä muissa kuin Suomen virallisissa kielissä on olemassa YK:n paikannimiasiantuntijaryhmälle annettu ohjeistus, joka on luettavissa englanniksi osoitteessa http://www.kotus.fi/files/2604/toponymic_guidelines.pdf. Ohjeistuksen pohjana on Kielilautakunnan vuonna 1997 antama suositus, jota esitellään suomeksi Kielikellon artikkelissa Kääntäjät ja Suomen paikannimet: http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=422.
Suosituksen mukaan suomen kielessä käytetään olemassa...
