Tietoja opinnäytteistä löydät näppärästi yliopistokirjastojen yhteisestä tietokannasta Lindasta: http://finna.fi
Omaan aiheeseesi sopivia hakusanoja ovat esimerkiksi nämä: hoitotyö, terveydenhuolto, terveydenhuoltohenkilöstö, perehdyttäminen, työpaikkakoulutus, opinnäytteet ja pro gradu -työ.
Voit etsiä aineistoa näillä hakusanoilla ihan Lindan perushaun kautta. Sanojen katkaiseminen kuitenkin kannattaa!
Kirjoita hakusana(t)-kenttään vaikkapa näin: terveydenhuol? pereh? pro gradu? ja napsauta hae-nappulaa.
Kokeile myös hakua: hoito? perehdyt? pro gradu?
Näin löytyy äskeistä hakua enemmän aineistoa. Mukana on esimerkiksi Tuula Lahden opinnäyte ”Sairaanhoitajien työhön perehdyttäminen” (Tampere, 2007), joka on olemassa myös verkkojulkaisuna...
Kuvataiteilijoiden matrikkeleista ei löytynyt kuin yksi Nuuttila-niminen taiteilija eli mainitsemanne Väinö Viljami Nuuttila. Kyseessä saattaisi kuitenkin olla kaipaamanne W. Nuuttila, sillä vuonna 1972 ilmestyneessä Kuvataiteilijat teoksessa hänen nimensä esiintyy muodossa Wäinö Wiljami Nuuttila. Vuoden 1986 vastaavassa teoksessa nimi on muodossa Väinö Viljami.
Nuuttila on syntynyt vuonna 24.12.1899 Elimäellä.
Nuuttilan teoksia on ainakin Hämeenlinnan ja Imatran taidemuseoissa, Suomen valtion ja Helsingin kaupungin kokoelmissa.
Taiteilijan signeeraustavoista voisi tiedustella myös taidemuseoista, joiden kokoelmissa hänen töitään on.
http://www.hameenlinna.fi/taidemuseo/index.php
http://www.ekarjala.fi/museot/imatra/imatran_taidemuseo....
Arvo Toivolan säveltämä ja sanoittama humppa Naisten mies lienee etsimäsi laulu. Se alkaa sanoin ”Minkä luoja kerran antoi…” ja kertosäe kuuluu ”Se on Matti, joka vie kaikki naiset kauneimmat” Levyn koko nimikin on Naisten mies. Se löytyy Porin kaupunginkirjaston ja Kuopion Varastokirjaston kokoelmista, tosin vain lp-levynä. Voit tilata levyn kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Toinen Matti ja naiset –aiheinen laulu olisi mm. J. Karjalaisen Lännen-Jukka-levyllä oleva vanha laulu Maailman Matti. Se löytyy myös esim. Suuresta toivelaulukirjasta nro 15.
Hauskoja syntymäpäiviä!
Löytöretkeilijöiden ruokavalio riippui myös heidän matkakohteestaan ja -tavastaan. Löytöretkien aikakausikin vaikutti. Aikaa myöten, ja esim. kokemusten karttuessa pitkiltä valtameripurjehduksilta, tieto terveellisestä ruokavaliosta ja sairauksien ehkäisystä lisääntyi.
Maitse ja varsinkin asutuilla seuduilla matkaavien varhaisten löytöretkeilijöiden ruokavalio ei liene usein juurikaan poikennut matkaympäristöstä löytyvästä ja sen asukkaiden tavanomaisesta ruokavaliosta. Pitkillä vaikeilla matkoilla ei kannattanut kuljettaa mukana kuin välttämättömimmät tarvikkeet. Metsästys, kalastus ja paikallisten kanssa tehtävä kaupankäynti olivat luontevia keinoja hankkia elintarvikkeita.
Pitkillä valtameripurjehduksilla - ja esim. jäisille napa-...
Vuonna 1906 Pyysaloksi vaihtuivat mm. Pihlman ja Sandberg Turussa, Sundström Hausjärvellä, Palin Uskelassa ja Pyysing Taipalsaaressa ja Viipurin maalaiskunnassa, ja vuonna 1907 Juvonen Pälkjärvellä.
Suuri osa Pyysaloista on entisiä Taipalsaaren Pyysingejä. Ainakin nämä Pyysingit juontavat juurensa Per Pysingiin, joka oli 1500-luvulla elänyt taipalsaarelainen neljänneskuntamies ja nimismies. Eli nimi on alkuaan ruotsalainen sukunimi yhdellä y:llä.
(Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000)
Samasta asiasta on meiltä kysytty aikaisemminkin. Aiemman vastauksen mukaan "vuonna 2002 ilmestyneestä Epäonnen leiri -kirjassa (2002), joka on sarjan 45. osa, Kikan ja Repen orastanut ihastus on kehittymässä ihan oikeaksi suhteeksi, ja Kikka huomaa kiintyneensä varsin voimakkaasti mustahiuksiseen Repaan."
Muut Kikkaa ja Repeä koskevat kysymykset ja vastaukset löydät Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta kirjoittamalla haku-ruutuun Kikka Repe tai selaamalla Nummelan ponitalli -kohdasta löytyviä vastauksia:
https://www.kirjastot.fi/kysy/asiasanat
https://www.kirjastot.fi/kysy/asiasanat/n/nummelan-ponitalli
Irlantilaisia kansanlauluja on levyttänyt suomenkielellä "Vilkurit" niminen yhtye. CD:n "Vilkurit veisaavat irlantilaista suomeksi" tiedot löytyvät kirjastomme tietokannasta osoitteesta www.helmet.fi. Viime kesänä Kaustisilla, kansanmusiikkifestivaaleilla esiintyi turkulainen, pääasiassa opettajista koostuva harrastajayhtye "Kuunari Tähti", jonka ohjelmisto koostuu tutuista irlantilaisista kansanlauluista suomeksi laulettuina. Teksktit on suomentanut yksi yhtyeen jäsen ja ainakin "Wild rover" taisi kuulua niihin. Valitettavasti "Kuunari Tähden" yhteystietoja en onnistunut löytämään. Mahdollisesti voisit saada ne Kaustisilta seuraavasta osoitteesta:
Kansantaiteenkeskus
PL 11
69601 Kaustinen
puh (06) 8604 111
fax (06) 8604 222
folk.art@...
Kotimaisessa kalenterissamme ei ole Christianille omaa nimipäivää. Esimerkiksi Ruotsissa Christianin päivää vietetään 13.11. Päivä on sama kuin Kristianin nimipäivä Suomessa.
Kattavampia esityksiä kuin kysymyksessä mainitut ei löytynyt. Leiriä kyllä sivutaan muistelmateoksissa ja erilaisissa artikkeleissa.
Malmi, Timo. 2006. Jatkosodan suomalaiset sotavangit. Teoksessa Jari Leskinen & Antti Juutilainen (toim.) Jatkosodan pikkujättiläinen. Helsinki: WSOY.
Malmi, Timo. 2001. Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa 1941-1944. Jyväskylä: Gummerus.
Martikainen, Olavi. 2002. Muistelmia sotavankeudestani Neuvostoliitossa 15.9.1942-25.12.1944. Teoksessa Sotahistoriallinen aikakauskirja 21. Helsinki: Gummerus.
Jarkka, Rauha. 1985. Lähellä rajaa: Niilon, Olavin ja muutamien muiden sotavankiveteraanien muistelmien ja haastattelujen pohjalta. Jyväskylä: Gummerus.
Jääskeläinen, Seppo. 2001. Sodan vanki : sotavangin...
Hei,
Netissä on paljon maailman karttoja, tässä muutama linkkivihje:
http://www.mapquest.com/ - täältä löytyy linkki World Atlas
http://www.lib.utexas.edu/Libs/PCL/Map_collection/world_maps.html
ja lisää Makupalojen sivuilla http://www.makupalat.fi/maantiet.htm#kartat
Mikäli tarkoitit karttakirjoja, niitä löydät lähimmästä kirjastostasi
Unien selityksistä löytyy paljon eri tyyppisiä kirjoja, esim: Freud: Unien tulkinta, Miller: 10000 unen tulkintaa, Parker: Suuri unitieto ym. Näitä kannattaa kysyä lähimmästä kirjastosta. Unethan ovat hyvin henkilökohtaisia ja liittyvät usein ihmisen sen hetkiseen elämäntilanteeseen, joten niitä pitäisi myös tulkita sen mukaisesti.
Sieni-aiheisia lauluja voi etsiä Suomen kansallisdiskografia Violasta tai YLE:n Fono-tietokannasta. Hakusanoilla ’sieni’ tai ’sienet’ löytyy mm. seuraavat laulut (suluissa on mainittu levyn nimi, jolla laulu on):
Matti Järvinen: Pieni sieni (Matin levy)
Eppu Normaali:Mutta ihmeistä suurin joka jäi näkemättä (Valkoinen kupla)
Musta Jää: Sieniä (Systeemi on tätä) – tässä on kyse huumesienistä
Don Huonot: Pieniä sieviä sieniä (Luurangot laatikossa)
Kuha: Opi tuntemaan sienet (Tieteen puolesta fiktiota vastaan)
Eero Jones & Kahvi: Sienimetsässä (Vuosi)
Laulutrio Ihanaiset: Pajukori täynnä on sieniä (Taskut täynnä lauluja 2)
Lastenlauluja:
M. A. Numminen: Sieni, sieni, sieni (Valtava jänis)
Marjatta Meritähti: Sienessä (Vilakka silakka)...
Nils-Aslak Valkeapään "Beaivi,ahcazan" (Kautokeino 1989) on lyriikkakuvateos, jonka runot Pekka Sammallahti on kääntänyt suomeksi. Suomennos, 134-sivuinen "Aurinko, isäni" on ilmestynyt 1992 (ISBN 82 90625 15 4). Teos on kokonaisuus, jonka runoja ei ole otsikoitu vaan numeroitu. Tokanajosta kertovat runot 272 ja 273 on jätetty saamen kieliseksi, jotta ne eläisivät.
Tiuhti ja Viuhti esiintyvät ensimmäisen kerran kirjassa Taikurin hattu, jonka on suomentanut, kuten suuren osan muistakin Muumikirjoista, Laila Järvinen. Alkuteos Trollkarlens hatt ilmestyi 1948 ja suomennos vuonna 1956.
Helsingin Sanomissa (13.7.2001) kerrotaan kuvataiteilija ja kääntäjä Laila Järvisestä (1895-1969), ja kerrotaan mm., että
"etenkin nimet olivat vaativia käännettäviä: jotkut, kuten Vilijonkka ja Hattivatti, kääntyivät helposti, mutta esimerkiksi Niiskuneiti ja Nuuskamuikkunen olivat hankalia."
Laila Järvinen käänsi monien muidenkin kirjailijoiden töitä, mm. Astrid Lindgrenin ja Enid Blytonin. Hän on kirjoittanut myös itse muutamia kirjoja.
FINPRO:n maaraportin mukaan Tanskan tärkeimmät kotimaiset energianlähteet ovat öljy ja kaasu, joilla katetaan valtaosa kotimaisesta tarpeesta. Omaa kivihiilituotantoa maalla ei ole eikä uusia hilivoimaloita rakenneta päästöjen vuoksi. Tanska on uusiutuvan energiantuotannon kärkimaita; maassa ei ole lainkaan ydinvoimaloita, eikä niitä ole tarkoitus rakentaa tulevaisuudessakaan. Tanska kattaa 12% sähkönkulutuksestaan tuulivoimalla (tarkoituksena on saavuttaa 50% v. 2030) ja on johtava tuulivoiman tuottaja ja tietämyksen levittäjä. Sähköä tuotetaan maassa myös jätteenpoltolla, joskin suurin osa sähköstä tuotetaan edelleen hiilivoimaloissa. FINPRO:n maaraportti löytyy osoitteesta http://www.finpro.fi/fi-FI/Finpro/ (Markkinatietoa->...
Etunimien merkitystä koskevaa tietoa löydät etunimikirjoista. Kirjoita Nettikirjaston http://nettikirjasto.lahti.fi/ asiasanat-kenttään sana etunimet ja valitse pääkielet-pudotusvalikosta kieleksi suomi. Hae. Hakutulosta selailemalla löydät useita etunimien merkitystä käsitteleviä kirjoja, esim. Uusi suomalainen nimikirja ja Kustaa Vilkunan teos nimeltä Etunimet. Molemmat em. kirjat sekä lisää aihetta käsitteleviä kirjoja löytyy luokasta 88.2903. Niitä on pääkirjastossa paikalla useita. Markosta sanottakoon lyhyesti, että se juontaa juurensa sodanjumala Marsin nimeen. Tapani puolestaan on Stefanoksen suomalainen muunnos. Molemmista nimistä samoin kuin Stefanoksen merkityksestä löytyy paljon laajempi selostus em. kirjoista.
Tarkkaa tietoa v...
Etunimikirjoissa ei ole mainintaa nimestä Unnu. Sen sijaan Eeva Riihosen "Mikä lapselle nimeksi?"-teoksessa mainitaan nimet Unna ja Unni. Nimet ovat teoksessa tulkittu saamen kielisiksi lainoiksi, sillä unna merkitsee saameksi 'pientä' tai 'pikkuista'. Riihonen antaa teoksessaan nimille myös toisen selityksen eli nimet voivat olla myös muunnos muinaispohjoismaisesta nimestä Unn, joka oli johdettu puolestaan vanhasta 'rakastaa'-verbistä. Muinaispohjoismaisessa tarinaperinteessä Unn oli merenkuninkaan tytär.
Lähde: Riihonen, Eeva "Mikä lapselle nimeksi!". Tammi: 1992.
Hermann Hessen runokokoelmassa Huilunsoittaja: runoja 1895-1941 on toinen suomennos Arosusi-romaanissa olevasta runosta Arosusi. Sen on suomentanut Anna-Maija Raittila. Suomennos on vuodelta 1977.
Esimerkiksi seuraavista teoksista voisi olla apua:
- Kirjanpito- ja tilinpäätössanasto (toim.työ Minna Niemivirta). Hki : Taloustieto, 1995.
Kielet suomi, ruotsi, englanti, saksa
- Näsänen, Pasi: Talousvaikuttajan englanti-suomi-englanti. Järvenpää : P. Näsänen, 1998.
- Hallenberg, Riikka: Liike-elämän sanakirja: suomi-englanti. Hki : Taloustieto, 1999.
- Suomi-englanti, tekniikan ja kaupan sanakirja.Teosten saatavuuden Oulun kaupunginkirjastosta voi tarkistaa internetistä http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html . Oulun yliopiston kirjaston aineistotietokanta löytyy osoitteesta http://herkules.oulu.fi/cgi-bin/hyperlib/www.exp?10024 .
Laulu on Georg Malmsténin säveltämä Nukku-Matti. Sanat ovat R. R. Ryynäsen. Laulun sanat ja nuotit löytyvät monestakin laulukirjasta. Kaikissa kirjastoissa on ainakin Suuri toivelaulukirja -sarja, jonka neljännessä osassa laulu on sivuilla 94-95. Nukku-Matti löytyy myös mm. Lasten toivelaulukirjasta, 1981 (ISBN 951-757-093-7).
