Turun pääkirjastossa viimeaikaisia Turun Sanomia pääsee lukemaan katutason Uutistorilla. Vanhemmat lehdet, alkaen vuodesta 2000, löytyvät mikrofilmattuina pääkirjaston tieto-osastolta, uudisrakennuksen toisesta kerroksesta. Tällä hetkellä viimeisin mikrofilmillä oleva Turun Sanomien numero on ilmestynyt 30.4.2017. Turun Sanomien viimeaikaisia numeroita pääsee lukemaan myös monissa lähikirjastoissa. Lehteä tilaavat kirjastot pääset tarkistamaan Vaskin verkkokirjastosta: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3609562
Lisätietoa lehtikokoelmista ja niiden käytöstä Turun kaupunginkirjastossa löytyy kirjaston verkkosivuilta: http://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/palvelut/lue-lehtia-kirjast…
Seuraavista mandoliinioppaista saattaisi ainakin nimen ja sisällönkuvauksen perusteella olla apua :
Sokolow, Fred : Fretboard roadmaps mandolin : the essential patterns that all the pros know and use. Hal Leonard 2002. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1642086
Julin, Don : Mandolin for dummies. Wiley, 2012. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2062615
Johnson, Chad, Mandolin scale finder Easy-to-use guide to over 1300 mandolin chords. Hal Leonard, 2003. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1661242
Collins, Todd, Modes on mandolin : improving your improvisation. Mel Bay, 2013. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2124779
Mair, Marilynn : The complete Mandolinist : A comprehensive method. Mel Bay, 2008....
Kirste Paltto (s. 1947) on saamelainen kirjailija. Nimi on esiintyy vaihtelevasti myös suomenkielisessä muodossa Kirsti, etenkin suomennetuissa teoksissa. Uusimmissa julkaisuissa saamenkielinen muoto Kirste lienee yleisempi. Kyseessä on siis nimen rinnakkaismuoto.
Kirsti ja Kirste ovat vierasperäisiä nimiä niin suomalaisessa kuin saamelaisessakin nimipäiväkalenterissa. Suomen Kirsti-nimi juontuu Pentti Lempiäisen mukaan nimestä Kristina. Eri kielissä nimi esiintyy muun muassa seuraavissa muodoissa Kirstin, Girste, Kirste, Kirsten ja Kirsty.
Kirjasampo-tietokannasta kirjailija löytyy myös nimellä Kirste, mutta pääkirjauksessa on nimi Kirsti. Kumpaa nimeä kuuluu käyttää, riippuu asiayhteydestä. Lähdeviittauksissa, luetteloissa ja...
Komiteanmietintöjä löytyy Eduskunnan kirjastosta, https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=komiteanmiet…. Myös luettelot komiteanmietinnöistä löytyvät Eduskunnan kirjastosta, https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=komiteanmiet…. Niitä voi käydä tutkimassa kirjastossa, aukioloajat löytyvät Eduskunnan kirjaston sivulta, https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/Sivut/default…
Valtakunnallisista luetteloista ei löydy Heidi Rehn -nimisen henkilön kirjoja. Onkohan nimi varmasti näin - tai
olisiko henkilöstä jotain lisätietoja? Esim. minkä alan tai minkä ajan kirjoittajasta on kyse?
Information om Kökar finns :
1.http://www.abo.fi/~gnordlund/kokarkultur/index.html
2.http://www.ellennet.com/kokar.htm
på finska i Fennica : http://www.ascentia.fi/fennica/ sen via Aluehakemisto
Gruppresor arrangeras av Ålandsresor : http://www.alandsresor.fi/
Om logi i Kökar hittar man på Fintravels sidor :
http://www.fintravel.com/ - Hotels i Finland eller på STN-resehandbokens sidor :
http://www.stn.fi/svenska/ via Alla kommuner
Anteeksi, että vastaus tulee näin myöhään. Tietokannat eivät ole olleet käytössä, siitä viive. Varsinaista pro gradu -tutkimusta en löytänyt tietokannoista kyläyhdistystoiminnasta.
Tässä kuitenkin pari tutkimusta aiheeseen liittyen:
HYYRYLÄINEN, Torsti: Toiminnan aika ; tutkimus suomalaisesta kylätoiminnasta. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, 1994. (Kuuluu Oulun yliopiston kirjaston kokoelmaan, molemmat kappaleet tällä hetkellä lainassa)
MÄENPÄÄ, Toivo: Toimintatutkimus paikallisyhteisön aktivoijana: asukkaiden osallistuminen päätöksentekoon. Suunnittelumaantieteen yhdistys, 1987. (Turun yliopisto). (Kuuluu Oulun yliopiston kokoelmaan, jossa tällä hetkellä paikalla.)
Tiedustelut Oulun yliopiston kirjasto puh. 5533501 tai 5533502
Tittamari Marttisesta löytyy tietoa ja kuva teoksesta
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (toim. Ismo Loivamaa) BTJ Kirjastopalvelu 2001.
Kirja löytyy kokoelmastamme ja se on käsikirjastossamme. Käsikirjaston kirjoja ei voi lainata kotiin, joten kirja on varmasti paikalla, kun haluat tulla tutustumaan.
Tervetuloa kirjastoon!
Jippo-nimistä paikkakuntaa en löydä Suomesta, mutta voisiko kyseessä olla Jepua eli ruotsiksi Jeppo, joka on kylä Uudenkaarlepyyn kaupungissa. Ks. Ruotsinkieliseen pohjanmaan kylien kotisivut http://www.jeppo.fi/ ja Uudenkaarlepyyn sivut http://www.uusikaarlepyy.fi/fi/1769 .
Kyseinen lause esiintyy Kivimiehen v. 1956 Suomalainen Suomi-lehteen kirjoittamassa artikkelissa Laaki talrikilla eli mietteitä ”kirjallisesta esitystaidosta”, jossa lause menee seuraavanlaisesti: ”Ja jotta kohta sata vuotta tyyliopitta villiytyneen suomen proosan turruttamat aivot saataisiin ajattelemaan, tajuamaan ja näkemään tyyliä, niiden kallokuorta on käsitykseni mukaan kumautettava halolla. ”
Artikkeli löytyy Suomalainen Suomi lehden numerosta 8/1956, sivuilta 479-483, ja lainattu lause sivulta 480.
Helsingissä artikkelin voi käydä lukemassa Pasilan kirjastossa, jonka varastosta kyseisenkin lehden vanhoja numeroita löytyy.
Arto Halosen ohjaama Prinsessa-elokuva on lainattavissa DVD-tallenteena useista pääkaupunkiseudun kirjastoista.
HelMet-luettelosta voit tarkistaa, missä kirjastoissa DVD on tällä hetkellä paikalla. Voit myös tehdä siitä varauksen HelMet-verkkokirjastossa, mikäli korttiisi on liitetty tunnusluku. Varauksen voi tehdä myös soittamalla johonkin HelMet-kirjastoon. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta valikosta "Löydä kirjastosi".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat lisäravinteita käsittelevät teokset: Männistö, Harri: Lisäravinteet tavoitteen mukaiseen harjoitteluun (2014) ja Lääkkeet ja lisäravinteet urheilussa: suorituskykyyn ja kehon koostumukseen vaikuttavat aineet (2007). Tutkimuksia ja opinnäytteitä aiheesta on tehty mm. Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemustieteen laitoksella, esim. Sallinen, Janne: Kreatiinin ja natriumkarbonaatin vaikutuksia toistettuun maksimaaliseen uintisuoritukseen (2001). Sallisen teos on mahdollista tilata kaukolainaksi. Kaukolainapyynnön voit tehdä kotisivuillamme: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaukset. Kaukolainan hinta on 6 euroa.
Antero Holmilan teos Suomi sodan jälkeen: pelon, katkeruuden ja toivon vuodet 1944-1949 on saapunut kokoelmaan ja varattavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa. Tällä hetkellä se on Jukolan kirjastossa hyllyssäkin. Pisteytyksen puuttuminen ei estä varaamista.
Masennuksesta on osana monia kirjoja mm. Katariina Vuori: Pula-ajalla,
Petteri Hakkarainen: Psykiatri Käävän vaimoharhat sekä Taina Haahti: Koeaika teoksia.
Vaihdevuosien ongelmia ratkotaan esim. kirjoissa Renate Dorrestein:Pojallani on seksielämä ja mina luen äidille Punahilkkaa, Nancy Thayerin Kuumien aaltojen kerho-kirjat sekä Cecilia Hagen: tyttökullat kukkeimmillaan
Ikääntyminen ja eläkkeellä olo on aiheena esimerkiksi Eeva-Liisa Herojan novellikokoelmissa: Jos tulen vanhaksi, ostan itselleni hatun 1 & 2 tai Anne Tylerin kirjassa Nooan kompassi.
Espanjassa asumisesta en löytänyt kaunokirjallisuutta, mutta elämäkerroista osui silmiin Antti Kariston toimittama Suomalaiselämää Espanjassa.
Elämänkerta-hyllyyn voisi olla silmäilyn...
Kotimaisten kielten keskuksen Kielikello (nro 2/2011) kertoo asiasta näin:
"Piukkatrikoita leggingseistä treggingseihin
Vuonna 1993 Suomen Kuvalehti uutisoi ”pitkistä piukkatrikoista”, joiden englanninkielinen nimitys on leggings. Muotitaiteilija Riittaliisa Lehto kertoi piukkatrikoiden eli leggingsien tulleen katumuotiin urheiluvaatetuksen kautta: aerobic- ja jumppa-asuista sekä balettitanssijoiden lämmittelytrikoista. Lehto aloitti jokanaisen piukkatrikoiden suunnittelun Suomen Trikoolle 1980-luvulla. Suomalaisen piukkatrikoomuodin silloinen suosikkiväri oli musta, ja lahkeiden pituus vaihteli nilkkaan ulottuvasta puolipitkään toreadorimalliin." Koko artikkeli:
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2377
Hei, 3 varaustasi odottaa edelleen noutoa, viimeiset hakupäivät ovat 22.2., 23.2. ja 24.2., joten hakuaikaa ei tarvitse siirtää eteenpäin. Aina se ei ole edes mahdollista, jos aineistoon on jonoa.
Kirjastokorttinne lisäksi tarvitsette kirjastokorttiinne liitettävän tunnusluvun. Sen saatte asioimalla jossakin Kymenlaakson kirjastossa.Kirjastokortissanne oleva numerosarja on käyttäjätunnuksenne verkkokirjastossa.
Suomessa ei ole yhtä julkisista nimistä vastaavaa viranomaista. Nimiä antavat mm. valtion viranomaiset sekä kunnalliset ja maakunnalliset elimet. Nimistön suunnittelussa voidaan käyttää apuna Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen lausuntoja.
Paikannimien käytöstä muissa kuin Suomen virallisissa kielissä on olemassa YK:n paikannimiasiantuntijaryhmälle annettu ohjeistus, joka on luettavissa englanniksi osoitteessa http://www.kotus.fi/files/2604/toponymic_guidelines.pdf. Ohjeistuksen pohjana on Kielilautakunnan vuonna 1997 antama suositus, jota esitellään suomeksi Kielikellon artikkelissa Kääntäjät ja Suomen paikannimet: http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=422.
Suosituksen mukaan suomen kielessä käytetään olemassa...
