Lakko alkaa, jos sovintoa ei saada aikaan työmarkkinaosapuolien välillä ennen huomista. Lakko saattaa myös päättyä aiemmin, jos sovintoon päästään lakon aikana.
Espoossa ja Vantaalla kirjastot ovat kiinni lakon aikana, Helsinki tiedottaa vielä myöhemmin, mitkä kirjastot ovat avoinna, Kauniaisten kohdalta tieto puuttuu, mutta luultavasti ainoa kirjasto on kiinni. Helmet
Ari Mennanderin kirjassa Liigatähdet - Jääkiekon SM-liiga 30 vuotta 1975-2005 (Ajatuskirjat, 951-20-6684-X) mainitaan, että kaudella 1984-1985 käytettiin ensimmäisen kerran viiden minuutin jatkoaikaa runkosarjassa.
Horatio Spaffordin säveltämästä virrestä "It Is Well with My Soul" (1876) löytyy pari levytystä ja useita nuottijulkaisuja PIKI-kirjastojen kokoelmista.
Sanat ja nuotinnos löytyvät myös Wikipediasta.
Kuvassa saattaisi olla sinisilmäkiitäjä (Smerinthus ocellata). Varmistusta varten voitte lähettää kuvan vaikka laji.fi -sivuston foorumille https://foorumi.laji.fi/Lähteet:https://laji.fi/taxon/MX.61459https://www.suomen-perhoset.fi/sinisilmakiitaja/
Turun kaupunginkirjastosta löytyy useita viitteitä asiasanalla "tavaramerkit", esim. Hannu Laakson "Brandit kilpailuetuna: miten rakennan ja kehitän tuotemerkkiä" (1999).
Käsikirjaston artikkeliviitetietokannoista (esim. Aleksi, Helecon) löytyy lisäksi tavaramerkkeihin, myös niiden arvoon ja mittaamiseen liittyviä artikkeleita. Näihin voit tutustua kirjastossa. Kirjastoon on tilattu myös Tavaramerkkilehti, jota julkaisee Patentti- ja rekisterihallitus.
Turun kauppakorkeakoulun kirjastoon kannattaa myös ottaa yhteyttä (http:/www.tukkk.fi/kirjasto/).
Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilla käsitellään tavaramerkkejä osoitteessa http://www.prh.fi/tavaram.html Hakemalla fraasilla 'valuation of brands' saa Internetin hakupalveluista...
Näyttää siltä, että tällaista kirjaa ei ainakaan tällä hetkellä ole olemassa. On tarkistettu Fennica-tietokanta, jossa on kaikki suomenkielinen kirjallisuus ja Finnbooks-tietokanta, joka sisältää suomenkieliset uutuudet. Ei siis löydy kirjaa, jossa olisi "ewok" otsikossa. Helsingin kaupunginkirjastossa on animaatioelokuva "Ewokit", jonka käsikirjoittajaksi mainitaan Paul Dini, myöskään viimeksimainitulta tekijältä ei löydy suomenkielistä kirjaa.
Levyyn ei liity nidetietoja. Tämä tarkoittaa, ettei levyä ole vielä yhtään kappaletta lainattavissa.
Nähtävästi se on kuitenkin tulossa, koska tiedot jo löytyvät.
Se, miten nopeasti kirja tulee kirjastoon, riippuu eniten siitä miten nopeasti kirjakauppa pystyy tilauksemme toimittamaan. Tämä vaihtelee melko paljon, ihan muutamasta päivästä pariinkin viikkoon tai jopa kuukausiin, jos joku toimitusongelma syntyy. Joskus, jos jostain uutuudesta on kova kysyntä ennakkoon, voimme toki yrittää tuota prosessia vauhdittaa. Kirjan "prosessointi" kirjastossa lainauskuntoon ei kestä kovinkaan pitkään.
Valitettavasti emme ole onnistuneet löytämään suomennosta kysymäänne runoon, jonka venäläinen alku kuuluu
В кабаках , в переулках, в извивах,
В электрическом сне наяву
Я искал бесконечно красивых
И бессмертно влюбленных в молву.
Runo kuuluu sikermään Город ’Kaupunki’ ja on päivätty joulukulle 1904.
Ilmeisesti hyvin kattavan luettelon suomennetuista Blokin runoista löydätte Lahden kaupunginkirjaston sivulta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/.
Kysymäsi Siirtolaiskansan kalenterit löytyvät Siirtolaisinstituutin Turun yksikön kirjastosta. Myös Seinäjoen yksikön kirjastosta löytyvät kyseisen vuoden kalenterit. Kalenterit ovat käsikirjastokappaleita, eli niitä ei ole mahdollista lainata kotiin, mutta postitse on mahdollista saada kopioita tai sähköpostitse skannattuja sivuja ja maksua vastaan voi saada kopioituna jopa koko kirjan!
Siirtolaisinstituutin kirjaston yhteystiedot löydät seuraavasta linkistä: http://www.migrationinstitute.fi/sinst/kirjasto.php
Raittiuskansan kalentereita näyttäisi olevan Työväenliikkeen kirjastossa, jossa niitä voi nähdä paikan päällä, mutta kotilainaksi niitä ei voi saada. Työväenliikkeen kirjasto on heinäkuussa suljettuna. Seuraavasta linkistä löydät...
Kirjan suomenkielinen nimi on Valkeiden kukkien lehto.
Vastaus löytyy HelMetin kautta kirjoittamalla joko uudenmalliseen hakulomakkeeseen http://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin tai perinteisen HelMet-haun http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/X sanahakuun alkuteoksen nimi. Huomaa, että se on "Whitethorn Woods" (kysymyksessäsi nimestä puuttuu kaksi kirjainta, mikä ehkä on vaikeuttanut teoksen löytämistä).
Perinteisessä HelMet-haussa teosten erikieliset käännökset siis löytyvät sanahaussa teoksen alkukielisellä nimellä, kun taas nimekehaku löytää nimekkeet vain annetulla kielellä. Uudessa hakulomakkeessa puolestaan ei käytettävissä olekaan muita hakutapoja kuin sanahaku.
Pääkaupunkiseudun yhteisestä HelMet tietokannasta löytyy kirja Suomen valokuvaajat 1842-1920 ( Suomen Valokuvatyaiteen museon säätiö, 1996). Kirja ei ole lainattavissa, mutta luettavissa Kallion, Rikhardinkadun, Sellon ja Tikkurilan kirjastoissa. Valokuvataiteen museo on julkaissut Hannu Sinisalon ja Ritva Tähtisen toimittaman Suomen valokuvaajat 1892-1920 matrikkelin. Kirjan saatavuustiedot löytyvät Helka tietokannasta https://finna.fi
Suomen valokuvataiteen museosta voisi myös kysellä http://www.valokuvataiteenmuseo.fi/
Lea Lyytikäisen sukulaisuussuhteet taitavat jäädä arvoitukseksi. Juri Nummelin mainitsee kirjassaan Unohdetut kirjailijat 2 (BTJ Kustannus 2007) seuraavaa: Lea Leksistä ei löydy juurikaan tietoa. Hänen oikea nimensä oli Lea Lyytikäinen, mutta se lienee ainoa tiedonmurunen.
Helsingissä ei ole tietääkseni samanlaista kotiin asti tulevaa tietokoneneuvontaa kuin Espoossa, mutta opastusta voi tiedustella suoraan kirjastoista. Sen saatavuus luultavasti riippuu siitä, onko kirjastossa esimerkiksi iPadin käyttöön liittyvää osaamista. Osoitteessa http://www.helmet.fi/download/noname/%7B55BFE656-0C31-4ECD-A36D-4FDD388… on listattu erilaisia opastuksia Helsingin kirjastoissa, mutta ne eivät ole kaikilta osin kovin yksityiskohtaisia, joskin tablettiopastusta on useissa kirjastoissa. Helsingin kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI.
Hei,
kaukolainauksen yleinen periaate on, että jos asiakkaan kysymää aineistoa ei ole asiakkaan oman kunnan kirjastossa ollenkaan, niin sen voi kaukolainata toisen kunnan kirjastosta. Kaukolainauksen tekee kirjasto, koska se on kirjastojen välistä lainausta ja siitä peritään maksu, joka vaihtelee kunnittain.
Tässä tapauksessa kannattaa olla yhteydessä Raahen pääkirjastoon, jossa tarkistetaan onko tarvitsemaasi kirjaa tms. kirjaston omissa kokoelmissa vai onko se lainassa toisella asiakkaalla. Sen jälkeen sinun kanssasi keskustellaan joko aineiston varaamisesta (aineisto lainassa) tai kaukolainauksesta (aineistoa ei ole kokoelmissa ollenkaan). Jos kysymääsi aineistoa ei ole Raahen kaupunginkirjaston kokoelmissa, niin se voidaan silloin...
Monissa kirjastoissa on kirjakierrätyspiste, johon voitte viedä tarpeettomat kirjat. Yleensä kirjaston henkilökunta tarkistaa, onko kierrätyspisteessä sellaista aineistoa, joka voidaan ottaa kirjaston kokoelmiin, kaikkien lukijoiden iloksi.
Helmet-palvelusivustolta, kohdasta palvelut, löydätte pudotusvalikosta listan kirjastoista, joissa on kirjakierrätyspiste.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Olof Palmen hautajaisissa puhui mm. Ruotsin sosiaalidemokraattien nuorisojärjestön puheenjohtaja Anna Lindh. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/murha-teki-palmesta-kuolemattom…
