Rauno Lehtisen säveltämä ja Jorma Ikä-Valkon sanoittama kappale "Kultahäät" löytyy sanoituksineen ainakin nuottikokoelmalta Kullervo Linna & Humppa-Veikot. 3 (Fazer, 1974). Linkeistä voi katsoa, missä kirjastoissa teosta on saatavilla. Teoksesta voi tehdä kaukulainapyynnön omaan kirjastoonsa, jos sitä ei löydy omalta alueelta.
Piki: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_i…
Helmet: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1050317?lang=fin
Finna: https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=kullervo+linna+%26+hump…
Kirjojen sidosasua ei Helmet-haussa (eikä tietääkseni muissakaan kirjastojen hakuohjelmissa) voi käyttää hakuterminä. Sen sijaan voit kunkin teoksen tiedoista tarkastaa, lukeeko niissä ISBN:n jälkeen sana "sidottu". Pokkarit eivät yleensä ole sidottuja, vaan sidotut kirjat ovat kovakantisia. Jos taas kirjan tiedoissa lukee "nidottu", se ainakin kaunokirjallisuuden kyseessä ollessa on mitä todennäköisimmin pokkari. Tosin kaikki nidotut teokset eivät ole kooltaan pokkareita.
Tässä esimerkki mainitsemiltasi tekijöiltä Hjorth ja Rosenfeldt:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2350587__Shjorth%20rosenf…
Kun rullaat kirjan tietoja alaspäin, löydät rivin
ISBN
9789511298908 sidottu
Tämä teos ei...
Suomen kirjailijat 1945-1980 – teos (1985) sisältää Vivi-Ann Sjögrenistä suppeat henkilötiedot.
Kustantajan sivuilla http://www.schildts.fi/ViviAnnSjogren.htm on esittely ja sähköpostiosoite. Kirjastossa asiakkaiden käytössä olevasta Aleksi-tietokannasta löytyy pari artikkelia, joissa on henkilöhistoriaa:
Häkkinen, Anna : Kotonaan kaikkialla (Kosmopoliitti)(Henkilökuvassa kirjailija Vivi-Ann Sjögren, jolle matkustaminen on elämäntapa). Lehdessä: Mondo 2003 ; 4 ; 68-71
Husso, Marja-Liisa : Maailma avasi Vivi-Ann Sjögrenin silmät (Elämäni opettajat). Lehdessä: Et-lehti 2002 ; 4 ; 22-26
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 löytyivät seuraavat suomenkieliset teokset:
- Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen, 1997
- Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 1, 2001
Lehtiartikkelitietokanta Aleksissa oli viittaukset lehtiin(käytössä myös asiakkaille kirjaston koneella):
- Gaarder, Jostein: Kirjoja maailmaan, jossa ei ole lukijoita. Tyyris Tyllerö, 2002:4, s. 2-14, 49
- Vainio, Niklas: Sofian ja Sokrateen virtuaalimaailmat: Niin & näin, 1998:4, s. 31-33
- Sarsila, Juhani: Totuus Sofiasta, Parnasso 1996:4, s. 468-470
- Savolainen, Katriina: Kahvilassa Gaarderin kanssa, Tyyris Tyllerö 1994:4, s. 15-17...
Kysymänne Karjala-lehti (ilm. 1904-) on käytettävissä mikrofilminä Kansalliskirjastossa, os, Unioninkatu 36, puh.09-19123196, aukioloajat ma-pe klo 9-20, la klo 9-16, su sulj.
Se kuuluu KANSALLISKOKOELMAAN, jota saa käyttää vain lukusalissa.
Muisti kehittyy varhaislapsuudessa hyvin nopeasti aivojen kehittyessä. Vauvat ja pikkulapset kykenevät jo muistamaan näkemiään asioita, hajuja, ääniä ja ihmisiä, ja ilman sitä kehittyminen ja oppiminen olisikin mahdotonta. Lapsena myös unohdamme nopeasti, joten näistä varhaisista muistoista jää vain hyvin vähän jälkiä pitkäkestoiseen muistiin, koska aivot eivät vielä ole riittävän kehittyneet.
Nukahtaessa tietoisuuden taso alenee, kunnes ihminen vaipuu uneen. Unen ensimmäinen ja kevyin vaihe, NREM-unen tai ortounen ensimmäinen aste, on hereilläolon ja unen välillä. Siinä vaiheessa tajunnantaso on niin alentunut, että varsinaiseen uneen siirtymistä ei pysty havaitsemaan. Unen fysiologiasta on kirjoitettu paljon kirjoja ja artikkeleita, mm....
Hei
Sekä YLE että Helsingin Sanomat uutisoivat vuonna 2012, että varmin tapa tuhota tiedostot lopullisesti on poistaa tietokoneen kovalevy ja tuhota se. Ilmeisesti ainakaan nykyiset puhdistusohjelmat eivät poista kaikkea tietoa. Jos puhdistusohjelmat eivät kehity perusteellisemmiksi, lienee viisainta ohjeistaa testamentissa perikuntaa tuhoamaan tietokoneen kovalevy.
Läheteet:
http://yle.fi/uutiset/kovalevyn_tyhjennys_ei_riita_se_pitaa_tuhota/6290…
http://www.hs.fi/kuluttaja/a1339540880044
Ainakaan HelMet-kirjastot eivät ole vielä tätä levyä hankkia, mikä ei toisaalta ole poikkeuksellista näin keskellä kesää, nyt on vasta elokuun alkupuoli. Frank-monihaun perusteella yhtyeen Ashbury Heights levyä vuodelta 2014 on muutamassa suomalaisessa kirjastossa, mutta ei vielä tätä uutuutta. Täytyy siis vielä odottaa.
Heikki Poroila
Kysymykseen on vaikea antaa lyhyttä vastausta, koska kysymyksessä ei ole täsmennetty, etsitäänkö alkukielisiä lauluja vai mahdollisesti myös suomennoksia. Ruotsinkielisen Wikipedian mukaan tässä satukirjassa on ainakin seuraavat "laulukilpailuun" liittyvät runot (voi olla muitakin, en pysty nyt tarkistamaan asiaa): Lilla käringtands bekymmer - Fru Pensé och flickorna styvmorsblom - Fru Kastanjeblom och hennes söner - Lilla fru Bondböna - Pyrola - Ogräsets sång - Grodans sång.
Suomen Viola-tietokanta ei tunne Beskowin sanoittamia tämän nimisiä lauluja. Ruotsin kansalliskirjaston tietokannan Libriksen mukaan Märta Silfverswärd-Kallenberg on vuonna 1928 julkaissut kolme näistä lauluista sävellettynä (Pyrola - Fru Kastanjeblom - Grodans sång...
Näyttäisi siltä, että sivusto on nyt osoitteessa http://authorscalendar.info/. Onneksi artikkelit eivät siis oole kadonneet, ainoastaan vaihtaneet osoitetta. Linkkien korjaamisessa tosin voi olla aika iso työ.
Elokuvien tekijänoikeudellista tilannetta on yleensä vaikea selvittää julkisista lähteistä, mutta lähtökohtana voi pitää sitä, että ne lähes poikkeuksetta on kerätty elokuvaa levittävälle yritykselle. Leni Riefenstahl kuoli vasta 2003, joten ainakin hänen moraaliset oikeutensa elokuvan ohjaajana ovat voimassa vuoteen 2074 asti. Kansainvälisen elokuvatietokannan IMDB:n mukaan elokuvaa ovat olleet tuottamassa ainakin Olympia Film GmbH, International Olympic Committee ja Tobis Filmkunst. Todennäköisesti tiedon elokuvan tämänhetkisistä oikeudenhaltijoista saa Suomen elokuvatoimistojen liitosta (SEL), puhelin (09) 6877 2315 / (09) 6877 2313 tai tero.koistinen@filmikamari.fi. SEL varmaan myös osaa neuvoa, miten mahdollinen lupa on hankittavissa...
Itäkeskuksen kirjasto oli lauantaina 21.5.2016 avoinna poikkeuksellisesti klo 18 saakka, sillä kirjastokin osallistui Idän kyläjuhlaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Itakeskuksen_kirjasto/…
Alla joitakin kuvakirjoja vanhemman tai läheisen aikuisen sairastumisesta. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
- Äiti tulee pian / kirjoittanut Charlotte Hudson ; kuvittanut Mary McQuillan
- Aarre Hyvärinen sairastuu / kirjoittanut Philip C. Stead ; kuvittanut Erin E. Stead
- Kalle-karhu sairastuu / Karma Wilson ; kuvittanut Jane Chapman
Vaikka itse musiikki ja sanat ovat tekijänoikeudellisesti vapaita, esittäjillä on ns. naapurioikeus esitykseensä, ellei toisin ole esitystä taltioitaessa sovittu (alkuperäisen videotallenteen tuotantoyhtiö on voinut "ostaa ulos" kaikki muut tekijät, sellainen on alalla tavallista). Kysymyksessä oleva ilmaisu "perinteisiä ja tuttuja" ei toivottavasti tarkoita, että mukana on tekijänoikeuden vielä suojaamaa musiikkia. Mutta lähdetään siis siitä, ettei ole.
Kysymyksessä on ilmaisu "Kaikki ovat suostuvaisia siihen, että...". Jos tällä tarkoitetaan, että kaikki - ei siis vain jotkut - esittäjät ovat antaneet suostumuksensa esitystensä julkaisemiseen verkossa, asia on kunnossa. Gramex valvoo esittäjien ja levy-yhtiöiden etuja, mutta jos kukaan...
Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi Jan Westcottin Armollinen kuningatar (WSOY, 1961), romaani Henrik VIII:n viimeisestä puolisosta Katariina Parrista.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9076
Kruunuhaan suojeltu salava (Salix fragilis) kuuluu pajukasvien heimoon ja tunnetaan myös nimellä "piilipuu". Puu on rauhoitettu vuonna 1924. Lisää tietoa puusta löytyy Helsingin kaupungin nettisivuilta https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/suojelu/luonnonmuisto/lehti.
Helsingin kaupunkiympäristön asiantuntijalta saimme lisäksi tietää, että Kirjanpuiston salava on mahdollisesti samaa alkuperää kuin Lasipalatsin tai Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kahvilarakennuksen vierellä kasvaneet puujätit. Lasipalatsin salava on venäläisten istuttama ja sen tarina löytyy täältä http://kasvitkaupunginvaatteet.fi/isoriippasalava/. Jos salava olisi istutettu 1830-luvulla, se olisi siis...
Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa paljon rahan kunto. Huonokuntoisen ja hyväkuntoisen rahan hintaero voi olla satoja euroja. Jos olet myymässä vanhaa rahaa, suosittelen pyytämään hinta-arvion alan liikkeestä.
Ratamo-kirjastojen, joihin Riihimäkikin kuuluu, asiakkaalla voi olla kerrallaan lainassa enintään 100 lainaa. Lainat ovat varmaankin yleensä kertyneet useammalta lainauskerralta. Ratamo-kirjastojen käyttösäännöt löytyvät alla olevan linkin kautta:
https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/maksut-ja-kayttosaannot
