Hankimme e-äänikirjat Ellibsin kautta. E-äänikirjoja on tullut Ellibsin kokoelmiin vasta ja kokoelma on suppea https://www.ellibslibrary.com/fi/collection. Pyytämistäsi aiheista ei ole e-äänikirjoja.
Seuraavia kirjoja ehdottaisin:
Koivunen Tapani: Amerikkalainen painajainen : vuoteni USA:n vankiloissa, 2015
Khalaf, Farida: Olin Isisin vanki, nuoren jedisitytön kauhujen kuukaudet, 2016
Auer, Anneli: Murhalesken muistelmat, 2016 (on myös e-kirjana https://www.ellibslibrary.com/fi/collection)
Lönnqvist, Marko: Elämäni gangsterina, 2017
Nykänen, Harri: Rööperi, lestinheittäjät, gansterit ja kovanaamat, 2017
Vuonna 2008 on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa kysytty tästä aiheesta https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-kiinnostunut-...
Joensuu ei ole paljon kertonut lapsuudestaan. Se on kuulemma ollut turvaton.
"– Isä ei kelvannut tai riittänyt itselleen, ja ymmärrän kyllä, miksi hän tunsi niin. Hänellä oli ikävä lapsuus, jossa hän koki henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Se oli rikkonut pienen pojan pahoin." Kertoo tytär Anu Harkki https://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/isansa_hylkaama_anu_harkki_vaitonaisuus_valillamme_oli_jarjetonta_ja
Tamara McKinleyn Oceana-trilogia (Merten taa, Pelottomien maa, Perintöosa) kertoo Australian uudisasukkaitten ja alkuperäisväestön elämästä kolmen sukupolven ajan. Colleen McCulloughin Morganin matkan päähenkilö joutuu puolestaan mukaan ensimmäiselle Englannista lähtevälle vankikuljetukselle 1700-luvun lopulla. Saman tekijän Kullan kosketus on kertomus nuoresta naisesta, joka lähetetään vaimoksi Australiassa menestyneelle miehelle 1860-luvulla. McCulloughin kuuluisin teos lienee Okalinnut, 1900-luvun alun Uudesta-Seelannista alkava sukutarina.
Australian uudisasukkaista kertoo myös 70-luvun suosittu tv-sarja Vastatuuleen, joka on julkaistu dvd-pakettina.
Intiaan sijouttuvia siirtoma-ajasta kertovia romaaneja ovat mm. M. M. Kayen...
Kirjasampo-sivustolla pääsee Kaari Utrion kirjailijasivulta tarkastelemaan yksitellen kaikkia Utrion kirjoittamien romaanien tietoja. Monissa Utrion kirjoissa liikutaan useissa eri kaupungeissa. Kuvailutietojen mukaan Turkuun ainakin osittain sijoittuvat seuraavat romaanit:
Aatelisneito, porvaristyttö
Ilkeät sisarpuolet
Karjalan kruunu
Katarinan taru
Neidontanssi
Porvarin morsian
Uhritulet
Vendela
Viipurin kaunotar
Rosberg tosiaan kääntyy suoraan Ruusuvuoreksi, ja on sikäli looginen valinta nimeä suomennettaessa, ja kun molemmat ovat varsin pieniä sukunimiryhmiä - molempia on nykyisenä sukunimenä noin 200 henkilöllä väestörekisterin sukunimihaun mukaan - niin sukulaisuus lienee Korhosia ja Virtasia todennäköisempää.
Kuitenkaan mistään ei löytynyt mainintaa, että Keijolla ja Emilillä olisi sukulaisuussidettä - eikä toisaalta pois suljettu. Emil Ruusuvuoren tennisseurasta, HVS-tenniksestä ei ole tavoitettu ketään kommentoimaan asiaa, mutta jos sieltä vielä vastaus saapuu sähköpostilla, niin lisätään se tämän vastauksen loppuun.
Lähde
Uusi suomalainen nimikirja, Otava, 1988.
Helsingissä VHS-kasettien digitointi DVD-muotoon on mahdollista Pasilan kirjastossa. VHS-DVD-digitointi toimii DVD+R- ja DVD+RW-levyillä.
Siirtoon tarvittavat laite on varattavissa osoitteesta https://varaamo.hel.fi .
Pasilan kirjaston yhteystiedot löydät täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
VHS-kasetteja voi digitoida myös Tikkurilan ja Kauniaisten kirjastoissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kauniaisten_kirjasto
Sarah J. Maasilta, eli Throne of Glass sarjan tekijältä, on myös toinen sarja; Valtakunta. Kirjasarjan ensimmäinen osa on Okaruusujen valtakunta ja tällä hetkellä sarjasta on suomennettu kolme kirjaa.
Muita samantapaisia:
Victoria Aveyard: Hopea-sarja. Punainen kuningatar on neliosaisen kirjasarjan ensimmäinen osa.
Leigh Bardugo: Grishauniversumi sarja, trilogian ensimmäinen osa on Varjo ja riipus.
Tomi Adeyemi: Veren ja luun lapset, sekä jatko-osa Koston ja kunnian lapset.
Laini Taylor: Karou, savun tytär sekä toinen osa Aika taistelun & tähtivalon. Ikävä kyllä sarjan kolmatta osaa ei ole suomennettu.
Kristin Cashoren Syntymälahja on myös samantapainen mutta jatko-...
Muisteltu sarja lienee norjalainen Kristallikivien salaisuus (Brødrene Dal og spektralsteinene), yksi meillä televisioiduista mainion Dalin veljeskolmikon seikkailuista.
Kristallikivien salaisuus ja aikamatkailu | Muistikuvaputki | yle.fi
Suomen perustuslaki toteaa, että "Jos presidentti kuolee tai valtioneuvosto toteaa hänet pysyvästi estyneeksi hoitamaan presidentintointa, on niin pian kuin mahdollista valittava uusi presidentti...... Tasavallan presidentin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa pääministeri tai tämänkin ollessa estyneenä pääministerin sijaisena toimiva ministeri."
Edellisen presidentinvaalit hävinneet ehdokkaat ovat vaalien jälkien tavallisia kansalaisia. Heillä ei ole mitään virallista asemaa. Presidentinvaali poikkeaa muista vaaleista siinä, että varasijoja ei ole. Jos presidentti kuolee tai on muuten estynyt noitamaan virkaansa, pääministeri (tai tämän sijainen) hoitaa presidentin tehtäviä kunnes uusi presidentti valitaan. Näin tapahtui Suomessa...
Topuli esiintyy sekä talon että sukunimenä. Seurakuntien historiakirjojen vanhat, 1700 - 1800 -luvun maininnat Topuli-sukunimestä liittyvät nimenomaan Rasvalan kylään. Voisi olettaa, että Topuli-sukunimi juontuu juurikin vanhasta talon nimestä.
Valitettavasti topuli-sanaa ei mainita missään kirjaston hallussa olevassa lähteessä: sukunimikirjoissa, paikannimikirjoissa tai muissakaan sanakirjoissa. Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä löytyy tietoa varsinkin aktiivisesta ja aikaansaavasta Juho Topulista (k. 1908; linkki), mutta topuli-sanan merkitystä niistäkään ei löytynyt.
Hei,
Pienestä tietosanakirjasta (Otava, 1925-1928) löytyi vastaus. Palmiini on puhdistettu kookosrasva.
Kirja löytyy digitoituna. Tässä linkki palmiiniin: http://runeberg.org/pieni/3/0341.html
Lapion kahvan eli ponnen keksijää ei pysty kertomaan, kyseessä on niin vanha innovaatio. Suomessakin ponsi on tunnettu jo keskiajalla. Esimerkiksi Hattulan Pyhän ristin kirkon keskiaikaisissa maalauksissa on kuva, jossa paratiisista karkotettu Aatami kaivaa ojaa pellolla lapiolla, jossa näkyy selvästi ponsi. Maalaukseen voi tutustua Hattulan seurakunnan sivulla, johon on koottu kuvia Pyhän ristin kirkon maalauksista https://www.hattulanseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot/pyhan-ristin-kirkko/kuvia-pyhan-ristin-kirkosta.
Suomen maatalouden historian ensimmäisessä osassa (SKS 2003) kerrotaan, että Suomessa varhaisimmat tiedot rautakärkisestä puulapiosta ovat 1400-luvulta, mutta se on luultavasti levinnyt Suomeen jo tätä...
Mustaksi raamatuksi tai Mooseksen kuudenneksi ja seitsemänneksi kirjaksi kutsuttu teos on kokoelma keskieurooppalaisista taikakirjoista peräisin olevia tekstejä. Sen ensimmäinen tunnettu versio on vuodelta 1849. Sisällön vanhimmat osa on ajoitettu 1500-luvulle.
Teoksen voi hävittää kuten muutkin kirjat eli irrottamalla kannet ja laittamalla sivut paperinkeräykseen. Kannet ovat energia- tai sekajätettä. Kirjan voi myös viedä antikvariaattiin.
Lähteet:
Esoteric Archives: http://www.esotericarchives.com/moses/67moses.htm
Salakirjat: https://www.salakirjat.net/product/25/musta-raamattu---korupainos
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Musta_raamattu
Heimo on kansatieteessä tarkoittanut sukujen tai klaanien ryhmää, joita yhdistää naapuruus, kieli ja kulttuuri. Käsitettä kuitenkin pidetään laajalti vanhentuneena, ja tutkimuksessa sen (samoin kuin rodun) onkin korvannut etnisen ryhmän käsite. Etnistä ryhmää luonnehtivat muun muassa yhteinen alkuperä ja kulttuuri, ryhmäidentiteetti ja muista etnisistä ryhmistä poikkeava elämäntapa. Heimo-termiä ei nykytutkimuksessa enää käytetä.
Saamelaiset on yksi kansa, joka elää neljän kansallisvaltion alueella ja puhuu yhdeksää eri saamenkieltä.
Saamelaisia on vanhemmassa kirjallisuudessa jaoteltu eri ryhmiin muun muassa kulttuurin, kielen ja perinteisten elinkeinojen mukaan, ja on puhuttu esimerkiksi metsälappalaisista, porosaamelaisista,...
Sana Jaa on perua ruotsin kielestä ja sen käyttö eduskunnan äänestyksissä periytyy Ruotsin vallan aikana alkaneilta säätyvaltiopäiviltä, joiden historia ulottuu 1460-luvulle asti. Äänestyskäytännöstä Jaa–Ei säädettiin vuoden 1869 valtiopäiväjärjestyksen 59 §:ssä ja edelleen vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksen 65 §:ssä: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1906/19060026001. Nykyisin asiasta on säädetty eduskunnan työjärjestyksessä (40/2000): https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000040
Jaa-sanalla on yhtymäkohtia myös yleisesti vanhaan äänestystapaan. Säätyvaltiopäivien talonpoikaissäädyssä käytettiin huutoäänestystä. Jaa ja Nej (myöhemmin Ei) olivat helppoja huudettavia. Jaa:n sijasta Kyllä olisi taipunut...
Voit etsiä läheisesti hautapaikkaa Hautahaku.fi-palvelusta.
https://www.hautahaku.fi/fi
Voit olla myös yhteydessä Helsingin seurakuntien hautapalveluihin.
https://helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/artikkelit/Uudet…
Valitettavasti Helloweenin nuotteja ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista, ei myöskään maakuntakirjastojen kokoelmista. Kävin läpi pääpiirteissään netin Helloween-tabulatuuri-tarjonnan, mutta juuri tätä kappaletta en löytänyt. Sanat löytyvät sivulta http://www.geocities.com/SunsetStrip/Palladium/5676/.
F.E. Sillanpäästä löytyy kyllä tietoa, niin paljon, että on suorastaan runsauden pulaa. Kokeile Tampereen kaupunginkirjaston verkkopalvelua osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Valitse kohta selaus ja pääset hakulomakkeeseen. Valitse ns. pudotusvalikosta hakutavaksi asiasana ja kirjoita viereiseen hakukentään hakusanaksi sillanpää. Saat vastaukseksi viitteitä ja pääset selaamaan aineistoa, jota löytyy kirjastosta, mm. lehtileikkeitä F.E. Sillanpäästä, elämäkertateoksia, kirjallisuushistoriaa ym.
Myös Internetistä löytää tietoa ko. kirjailijasta osoitteesta http://www.hameenkyro.fi/fes/kirjailija.htm
Kirurgi Christiaan Barnardista ja maailman ensimmäisestä sydämensiirrosta on kirjoitettu artikkeli Tieteen kuvalehteen: Svennum, Jesper: Särkyneiden sydänten vaihtaja (Tieteen historian suuria hetkiä) Tieteen kuvalehti 2001 ; 5 ; 67-70
Hän itse on kirjoittanut romaanit Yksityispotilas (1977) ja Sydänkirurgi (1975). Elämäkertaa One life / by Christian Barnaard and Curtis Bill Pepper (1970) ei ole suomennettu.
