Tuota VHS-elokuvaa ei ole enää kovin monessa kirjastossa jäljellä, mutta esimerkiksi Kiteen kirjastosta ja Raision pääkirjastosta sitä vielä löytyy. DVD:llä elokuvaa ei näyttäisi olevan saatavilla.
Elokuvasta ja sen taustasta löytyy tietoa Jotaarkka Pennasen sivuilta osoitteesta http://jotaarkka.tarulinna.fi/?page_id=179.
Karhulasta on viime vuonna julkaistu valokuvateos nimeltään Valokuvaajat Emil ja Edvin - kuvia Karhulasta ja ympäristöstä. Kirjaan liittyen on Kotkan Merikeskus Vellamossa ollut näyttely ja kirjaa on ainakin tuolloin ollut saatavilla Vellamon museokauppa Plootusta hintaan 30 euroa.
Linkki näyttelyyn http://www.merikeskusvellamo.fi/FI/Ajankohtaista/Tapahtumat/2015/05/22/…
Ja lisätietoa kirjasta
http://www.kymensanomat.fi/Online/2015/04/22/Kymenlaakson%20museon%20va…
Karhulasta on tehty myös aiemmin, vuonna 1976, valokuvateos Karhula (julk. Karhulan Kauppala, valokuvaajat mm. Ahonen, Raimo; Tommola, Matti). Tämä teos on lainattavissa Lahden kaupunginkirjastosta. Kirjan ostomahdollisuudesta en löytänyt tietoa.
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy Keskisuomalainen vuosilta 1962 ja 1963 mikrofilmeinä. Niitä voi lukea mikrofilmihuoneessa kirjaston 3. kerroksessa. Jos haluat varata mikrofilmihuoneen, ota yhteyttä lainaukseen, puh. 014 2664123.
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kokoelmat/lehdet
Hyviä ja kiinnostavia amerikkalaisia nykynaisnovellisteja ovat ainakin Annie Proulx, Jhumpa Lahiri ja Joyce Carol Oates. Kaikilta on myös suomennettu novellikokoelmia. Kirjoja saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjassa Kyyhkysrutto ja muita amerikkalaisia novelleja (suomentanut Anni Sumari, 2009) on eri kirjoittajien novelleja. Osa kirjailijoista on naisia. Granta-antologiasarjassa (ilmestynyt seitsemän osaa) on eri aihealueiden alle koottu eri kirjoittajien novelleja, joiden joukossa on todennäköisesti myös amerikkalaisia.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1937189__Skyyhkysrutto__Or…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sgranta__Ff%3Afacetlanguages…
Kiitos palautteestasi.
Meillä on Espoon yhteiset Omatoimiohjeet, mutta niiden siirtäminen Helmet-sivuille on jäänyt puolitiehen. Hoidan Asian kuntoon pikimmiten.
Ohjeet löytyvät silloin Info-välilehdeltä.
Kirjastossa ohjeita pitäisi olla asiakkaiden saatavilla paperisina.
Emme ole löytäneet tiedustelemaasi Alex Steinerin teosta Suomesta,
emmekä myöskään Ranskan kansalliskirjastosta (http://bnf.fr). Ranskalainen Yahoo ei myöskään tuottanut tulosta.
Kiuruvedellä toimi 18.6.1941-25.10.1942 Jalkaväen koulutuskeskus 14 (Jv.koul.K 14). Koulutuskeskuksen sotapäiväkirjat ovat säilyneet, ja niistä saa melko tarkan kuvan keskuksen toiminnasta. Digitoidut koulutuskeskuksen alaosastojen sotapäiväkirjat löytää kätevimmin Sotasampo-palvelun kautta. Koulutuskeskuksella oli myös oma lyhytikäinen lehtensä, jonka numerot ovat käytettävissä vapaakappalekirjastoissa. Omaa historiikkia koulutuskekuksella ei ole, mutta yleisellä tasolla jatkosodan aikaisten koulutuskeskuksien toimintaa kuvataan esimerkiksi teoksessa Suomen sota 1941-1945: 9, Merivoimat, ilmavoimat, kotijoukot ja naisjärjestöt. Helsinki, Sotateos 1960.
Vastaus riippuu siitä, mitä kysyjä tarkoittaa ilmaisulla "hankalampaa". Sitten 1960-luvun on varusmiespalvelus modernisoitunut monella tavalla ja esimerkiksi tuolloin vielä varsin yleinen - vaikkei virallisesti hyväksytty - varusmiesten eriasteinen kiusaaminen (simputus) on jyrkästi vähentynyt. Fyysinen vaativuus on tuskin perustasolla muuttunut suuremmin, mutta osalle erikoiskoulutettavista se on varmasti erittäin haastavaa. Fyysinen hankaluus voi olla suurempaa siitä yksinkertaisesta syystä, että varusmiesten kunto on yleisellä tasolla huonompi kuin 1960-luvulla.
Jos taas ajatellaan varusmiespalvelun henkistä hankaluutta, em. modernisoituminen on varmasti helpottanut varusmiehen arjessa jaksamista. Varusmiesten sosiaaliset oikeudet ovat...
Mikko Syrjän säveltämässä ja Martti Syrjän sanoittamassa kappaleessa Murheellisten laulujen mainitaan Turmiolan Tommi. Kappale julkaistiin ensimmäisen kerran Eppu Normaalin äänitteellä Murheellisten laulujen maa vuonna 1982.
https://finna.fi
Luonnossa ei edes ravintoketjun huipulla oleva peto voi olla täysin huolettomana, vaan tietty perusvalppaus on olemassa, vaikka eläin ihmisen näkökulmasta on täydessä unessa. Kissan korvien liike kertoo siitä, että unenkin aikana eläin seuraa aisteillaan ympäristön signaaleja ja elimistö on valmis toimintaan, lähinnä joksemaan karkuun. Kaikkein pisimmälle domestikoitu eli kesytetty eläimemme eli koira voi kyllä vaipua aika huolettomaan uneen, kuten kaikki koiranomistajat tietävät. Koiran syvä ja häiriintymätön uni on mahdollinen oletettavasti siksi, että se on oppinut huomaamaan, että kodin suojassa mikään ei sen turvallisuutta uhkaa. Myös pennut ylipäätään nukkuvat huolettomammin kuin aikuiset eläimet, koska ne voivat luottaa siihen, että...
Kruunuhaan suojeltu salava (Salix fragilis) kuuluu pajukasvien heimoon ja tunnetaan myös nimellä "piilipuu". Puu on rauhoitettu vuonna 1924. Lisää tietoa puusta löytyy Helsingin kaupungin nettisivuilta https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/suojelu/luonnonmuisto/lehti.
Helsingin kaupunkiympäristön asiantuntijalta saimme lisäksi tietää, että Kirjanpuiston salava on mahdollisesti samaa alkuperää kuin Lasipalatsin tai Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kahvilarakennuksen vierellä kasvaneet puujätit. Lasipalatsin salava on venäläisten istuttama ja sen tarina löytyy täältä http://kasvitkaupunginvaatteet.fi/isoriippasalava/. Jos salava olisi istutettu 1830-luvulla, se olisi siis...
Suomenkieliset sanat Robert Theodor Hansenin lauluun Äidin sydän (Ema süda) on tehnyt Hilja Haahti (1874-1966).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Tekijänoikeudet koskevat myös sanoittajia ja kääntäjiä.
Suomessa tekijänoikeuksia valvoo Kopiosto. Ota siis yhteyttä sinne.
https://www.kopiosto.fi/
Suomessa on muutamia Ulpas-nimisiä järviä tai lampia. Sanaa ulpas ei kuitenkaan löytynyt suomen kielen tai suomen murteiden sanakirjoista. Se ei myöskään ole suku- tai etunimi.
Ainut sanasta verkossa oleva viittaus on oheisessa julkaisussa: https://savonkielenseura.files.wordpress.com/2014/10/aakusti_1_2010.pdf
Sivulla 12 mainitaan seuraavaa: "Lönnrotin selitys ulppa, uluppa merkityksessä ́tulvavesi, kevättulva ́ lienee uskottavin, myös geologisin perustein. Näin ainakin Lapinlahden Pajukankaan kohdalla: Uluppaasta ei liene muinoin ollut lasku-uraa, jokea tms, joten vesi on matalimmasta kohdasta tulvinut ja kulkeutunut omia aikojaan Onkiveteen. Ganander, Lönnrot ja Renvall ovat esittäneet lisäksi, että ulappa, hulappa olisi jäälle...
Otto Kotilaisen (1868 - 1936) teosluettelon mukaan laulu Jouluyö on vuodelta 1902.
Laulu alkaa sanoilla Tyyni on ilta jääpuvussaan. Laulu julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1907 kokoelmateoksessa Det sjungande Finland = Suomen sävelistö 4. Tuorein nuottijulkaisu laulusta on Bells-kustantamon Suomalainen joulu -sarjassa (2006).
Laulutekstin tekijästä Aapo Kohosesta löytyi tietoa vain elinvuodet: 1864 - 1930.
Lähteet:
Otto Kotilaisen teosluettelo
Tuomas Piiroinen: Joulun lauluperinne : joululauluhakemisto (951-692-303-8).
A. Viljasalon aikalaisohje kutsuntaikäisille kertoo seuraavaa:
"Nostoväen toiseen luokkaan siirretään ne asevelvolliset, jotka ovat olleet kutsunnassa, mutta joita ei ole hyväksytty vakinaiseen palvelukseen, sekä ne, jotka palveltuaan 9 kuukautta vian tai sairauden takia vapautetaan vakinaisesta palveluksesta, ellei heitä tällöin kokonaan vapauteta asevelvollisuudesta."
Siirron nostoväen toiseen luokkaan on aiheuttanut silloisen lääkärintarkastusohjesäännön kohta 31. Hyvin epämuodostunut rintakehä. B merkitsee lievemmän laatuista tapausta, josta seuraa vapautus rauhan ajaksi.
Sama kohtalo kohtasi 1920-luvulla noin kolmannesta kustakin ikäluokasta.
Lähteitä ja taustaa:
Ahlbäck, A. (2010). Soldiering and the making of Finnish...
ISBN-numerolla on helppo hakea teoksia monesta paikasta.
Vaasan kaupunginkirjaston aineistoa voi hakea osoitteesta
http://verkkokirjasto.vaasa.fi:8000/Vaasa?formid=find2
Siellä esim. Tekijä-kentän voi muuttaa ISBN-hauksi.
Samoin ISBN-numerolla voi hakea teoksia Maakuntakirjastojen monihaku -sivulta, osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
Kaikkia 14 nidettä on lainattu useita kertoja. Lainaajat ovat usein myös uusineet lainansa.
Tässä ovat eri niteiden lainausluvut. Ensimmäinen luku kertoo, montako kertaa nidettä on lainattu. Suluissa oleva luku kertoo, montako kertaa lainaajat ovat uusineet lainansa.
7(3), 4(3), 5(5), 7, 6(1), 6(6), 13(16), 11(14), 8(10), 18(12), 9(3), 9(12), 8(10), 11(7)
Pietarsaaren kirjastossa ei ole kirja "Työn uusi järjestys", mutta Mustasaaren kirjastossa on ja Fredrika luettelon mukaan hyllyssä. Pyydä se kaukolainana sieltä, oman lähikirjaston kautta.
Voisiko kyseessä olla Irja Salla. Hän lähti Helvi Hämäläisen kanssa Saksaan vuonna 1943. Hämäläinen palasi Suomeen, mutta Irja Salla jäi Saksaan. Hän kirjasi matkakokemuksensa päiväkirjamuodossa kahteen teokseen Rakkautta raunioilla (1944) ja Hävityksen keskellä (1947). Salla matkusti vähin varoin, välillä nälkää kärsien ja yöpyi lähinnä asemilla, puistoissa tai junien käytävillä. Rakkautta rajoilla nimi viittaa rakkausromaaniin ja kirjassa Salla kuvaakin rakkauksiaan, joita hänen matkalleen osuu tuhka tiheään. Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Lähde: Kirjallisia elämyksiä: alkukivistä toiseen elämään, toimittaneet Yrjö Hosiaisluoma, Maria Laakso, Hanna Suutela ja Pekka Tammi (Suomalaisen...
