SKS:n Suomen kansan vertauksia -kirja taustoittaa sanontaa "Seisoo kuin Jyrin päivä" selittävällä huomautuksella "vastakohtana pääsiäiselle". Pääsiäissunnuntain ajankohta kalenterissa voi vaihdella melkoisesti (kirkon pääsiäissäännön mukaan 22.3.–25.4.), mutta Jyrin päivä on aina samaan aikaan vuodesta. – SKS:n Vanhat merkkipäivät listaa Jyrin päivään kytkeytyviä sanontoja enemmän kuin yhdellekään toiselle pääsiäisaikaan kuulumattomalle maaliskuun lopun ja huhtikuun lopun väliselle päivälle, joten Jyrin päivän voisi otaksua valikoituneen vertailukohteeksi sen merkittävyyden vuoksi.
Sanonnasta tunnetaan myös pitempi muoto "Seisoo kuin Jyrin päivä allakan laidassa" ja variantti "Ei liiku enempää kuin Jyrin päivä".
Hei, Anna Paalon Peruna - kirja kertoo, että:
1940-luvulla Suomessa suosikki oli Siikli,(saksalainen lajike vuodelta 1935). Matilda 1980-luku, 1990-luvulta Rosamunda (Ruotsi 1986) ja Van Gogh (Hollanti 1993).
1970-luvulla Sabina (ruotsalainen lajike 1979) , Rekord (hollantilainen lajike vuodelta 1932 ja Barima, ja 1980-luvulla Ostara (Ruotsi 1977), Bintje 1990-luvulla.
"Norjan punainen" ei ole virallinen lajikenimi, vaan on ilmeisesti lähtöisin Norjassa viljeltävästä vanhasta amerikkalaisesta lajikeesta nimeltään Kerrs Pinks. Kerrs Pinks ei kuulu suomalaiseen perunan lajikeluetteloon. EU:n ulkopuolisista maista on käsittääkseni erittäin hankala ellei jopa mahdotonta tuoda perunan siementä, joten virallisen siemenen...
Varmasti on vain mukava tapa siellä, missä pianon pito kadulla on mahdollista.
Kanadassa on listaus julkisista pianoista https://pianos.pub/location/canada
Myös Ranskassa on vuonna 2012 ollut runsaasti katupianoita. http://streetpianos.com/paris2012/
Ukrainassakin on ollut useampia julkisia pianoita. https://pianos.pub/location/ukraine
Yleisessä käytössä olevian pianoiden listauksen löydät siis osoitteella https://pianos.pub/location
Suomessa on sivuston mukaan jo yksitoista julkista pianoa. https://pianos.pub/location/finland
Yleisen suhteellisuusteorian mukaan gravitaatio on aika-avaruuden kaareutumista, jonka saa aikaan esineiden massa. Musta aukko ei niinkään ime ainetta itseensä, vaan sen äärimmäisen tiheäksi keskittynyt suunnaton massa kaareuttaa aika-avaruuden ympärillään. Se ei vaikuttaa suoraan fotoniin vaan tilaan ja aikaan sen ympärillä. Fotonilla ei ole lepomassaa, mutta se liikkuu valonnopeudella suoraa linjaa aika-avaruudessa. Fotonilla on täten energiaa ja liikemäärää, ja näin sillä voidaan sanoa olevan "liikemassaa". Avaruuden kaareutuessa myös fotonin suora kulkulinja kaareutuu. Aika-vääristymä kasvaa mitä lähemmäs mustan aukon singulariteettia tullaan. Mustan aukon tapahtumahorisontissa aika-avaruus lopulta kaareutuu...
kyllähän runosta löytyy yhteiskunnallisia viittauksia, mutta en ota kantaa uskonnollisen tulkinnan oikeellisuudesta tai vääryydestä. Tulkintahan on aina jossakin mielessä lukijan mielipide tai oma tulkinta kuitenkin. Uskonnollisia, yhteiskunnallisia ja poliittisia ajatuksia voidaan tulkita toistensa kuvaajina. Eli virallista kantaa ei vastaaja tässä muodosta, mutta toivottavasti lukupiiri tai seminaari toi esiin erilaisia tulkintoja.
Laulukilpailun voitti Kari Rydman kappaleella Mitä sanoisin sinulle tänään. Toiseksi tuli Erna Tauron Den gamla brudkläderskan (Vanha kaaso), sanat Evert Huldén. Kolmanneksi taas tuli Tauron Höstvisan (Syyslaulu), sanat Tove Jansson.
Lähde:
Nyberg, Minna: Tauro, Erna. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– (viitattu 24.10.2023). Julkaisun pysyvä tunniste URN:NBN:fi-fe20051410; artikkelin pysyvä tunniste http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kbg-008957, (ISSN 1799-4349, verkkojulkaisu)
Säepari "Mikä lämmin läikähti rinnassani? / On tästä kulkenut rakkaimpani." päättää Hilja Haahdin runon Huurteinen aamu. Se ilmestyi alun perin kirjassa Päiväkirjan lehtiä. 2, Runosatoa vuosilta 1934–51 (Otava, 1951), minkä lisäksi se on mukana ainakin Haahdin lyriikan valikoimissa Valitut runot (Otava, 1963) ja Kunnia herran (SLEY, 1974) sekä antologian Suomen runotar 5. painoksessa (Weilin+Göös, 1965) ja kaksiosaisena julkaistun 6. painoksen ensimmäisessä niteessä (Kirjayhtymä, 1990).
Buchi Emechetasta löytyy hyviä linkkejä. Tässä muutama:
http://landow.stg.brown.edu/post/nigeria/emecheta/emechetaov.html
http://www.arts.uwa.edu.au/AFLIT/EmechetaEN.html
http://www.arts.uwa.edu.au/AFLIT/EmechetaEN.html.
Omaelämäkerta Head above water löytyy ainakin Helsingin kaupunginkirjastosta. Sen saat luettavaksesi muutamassa päivässä tekemällä kaukolainapyynnön kotikirjastostasi.
Nicholas Evansilta on ilmestynyt suomeksi teokset:
Hevoskuiskaaja (1995), Suden läheisyys (1998), Tulisielut (2002), Kylmät vuoret (ilmestyy syksyllä 2006). Kirjailijan kotisivulla esitellään samat teokset (www.nicholasevans.com/author/author.asp).
Hei!
Hyvä opas lastenkutsujen suunnitteluun on esimerkiksi Eeva Halosen teos
Meillä on lastenjuhlat. Kolibri 2003. Siinä on ryhmitelty juhlia ikäryhmittäin ja 0-3-vuotiaille on ehdotettu teemaksi Muumeja. Lisää kirjoja lastenkutsuista löytyy Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 asiasanoilla lapset ja kutsut (nimeke-kentän voi halutessaan muuttaa asiasana-kentäksi ja näin hakea kahdella asiasanalla).
Myrkkykaapin kuvaa on etsitty kirjastojen sensuuria ja kirjastojen historiaa käsittelevistä kirjoista. Myös Suomen yleisiin kirjastoihin on lähetetty tiedustelu kuvien löytämiseksi. Ikävä kyllä tästä Suomen kirjastojen historiaan liittyvästä aiheesta ei ole säilynyt paljonkaan kuvia. Liitteenä kuva, joka löytyy kirjasta Helen, Olli: Sakastin kaapista torin laidalle : Kangasalan kunnankirjasto 150 vuotta.
Kangasalan kunta, 2013. ISBN 978-951-96325-3-7
Myöskään kaikilla kirjastoilla ei ole ollut varsinaisesti kaappia, jossa kiellettyjä kirjoja on säilytetty, vaan esim Mikkelin kaupunginkirjasto - maakuntakirjastossa niitä on säilytetty puulaatikossa varastossa. Ylen ottamia kuvia Mikkelin kaupunginkirjaston kielletyistä kirjoista löytyy...
Lahden kaupunginkirjastossa voi kuunnella digimusiikkia, vaikka sitä ei ole erikseen tarjolla.
Kirjastoissa on asiakkaiden käytössä internetkoneita, joilla voi kuunnella verkossa vapaasti tarjolla olevaa musiikkia esim. YouTubesta. Kuulokkeet saa lainaan palvelupisteestä.
Kirjasto tarjoaa asiakkaille Naxos Music Libraryn, se on käytössä kirjastokortilla millä tahansa laitteella, ei pelkästään kirjaston tietokoneilla. Naxos Music Libaryn valikoimassa on lähinnä klassista, vähemmän kevyttä musiikkia. Pääset palveluun kirjaston verkkosivujen (lastukirjastot.fi) kautta, valitse valikosta Musiikki, linkki löytyy sivun alareunasta.
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy Keskisuomalainen vuosilta 1962 ja 1963 mikrofilmeinä. Niitä voi lukea mikrofilmihuoneessa kirjaston 3. kerroksessa. Jos haluat varata mikrofilmihuoneen, ota yhteyttä lainaukseen, puh. 014 2664123.
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kokoelmat/lehdet
Hyviä ja kiinnostavia amerikkalaisia nykynaisnovellisteja ovat ainakin Annie Proulx, Jhumpa Lahiri ja Joyce Carol Oates. Kaikilta on myös suomennettu novellikokoelmia. Kirjoja saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjassa Kyyhkysrutto ja muita amerikkalaisia novelleja (suomentanut Anni Sumari, 2009) on eri kirjoittajien novelleja. Osa kirjailijoista on naisia. Granta-antologiasarjassa (ilmestynyt seitsemän osaa) on eri aihealueiden alle koottu eri kirjoittajien novelleja, joiden joukossa on todennäköisesti myös amerikkalaisia.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1937189__Skyyhkysrutto__Or…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sgranta__Ff%3Afacetlanguages…
Kiitos palautteestasi.
Meillä on Espoon yhteiset Omatoimiohjeet, mutta niiden siirtäminen Helmet-sivuille on jäänyt puolitiehen. Hoidan Asian kuntoon pikimmiten.
Ohjeet löytyvät silloin Info-välilehdeltä.
Kirjastossa ohjeita pitäisi olla asiakkaiden saatavilla paperisina.
