Aineistohaku Helmetin http://www.helmet.fi mukaan Joni Mitchellin River näyttäisi olevan nuottikokoelmassa Anthology, jota on tällä hetkellä paikalla Töölössä ja Tikkurilassa.
Leila Pölkky-Pieskältä on Fennican mukaan ilmestynyt 6 kirjaa: Kaunista kotiin kudontamalleja ohjeineen, 1992, Kudo itse kauniit matot, 2006, Kudo kangasta, 1984, Poppanakirja: käsityömalleja ohjeineen, 1986, Raanu- ja mattokirja: 51 mallia ja työohjetta, 1980, Venla kodin suuri käsityökirjasto : 4 : Kankaankudonta, liinat, verhot, pitsit, 1984.
Kaikki kirjat sisältävät perinteisiä kangaspuilla tehtäviä kudonnaisia, en löytänyt kirjoista poikkeavia valmistustapoja.
Jospa tekijä olisikin joku muu?
Uusin Irania koskeva kirja on Amin Maaloufin Samarkand. Kirjoittaja on tosin libanonilaissyntyinen, ja romaani on ilmestynyt Ranskassa jo 1988 Iranin vallankumouksen jälkeen. Kirja käsittelee vanhaa persialaista Omar Khaijamin runoteosta, mutta kirjassa ollaan osin myös 1900-luvun alun Iranissa. Nykypäivän iranilaista kaunokirjallisuutta on käännetty vähän suomeksi. Kaksi runoteosta löytyi, Abbas Kiarostamin Matkalla tuulen kanssa (WSOY 2008) ja Vain ääni jää, runoja Iranista (WSOY 2006). Romaani Lumoavien mausteiden kahvila (Helmi 2006) tekijänä Marsha Mehran kertoo sisaruksista, jotka pakenevat Iranista 1979. Iranilaispereheen muutosta Ruotsiin kertoo kirja Mistään kotoisin (Otava 2007) tekijänä Marjaneh Bakhtiari. Muistelmateoksia...
Kyllä on. Katso saatavuustiedot HelMetistä:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tsuomen+mestari/tsuomen+mestari/1%2…
Kirjaan liittyvät myös CD-levyt:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tsuomen+mestari/tsuomen+mestari/1%2…
HelMetin kautta voit myös varata kirjan ja CD:n, jos sinulla on kirjastokortti ja pin-koodi. Jos ei ole, saat ne käymällä kirjastossa.
Tilastokirjastosta kerrottiin, että tilastoa suomalaisten keskipituuksista ei ole. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimuksesta löytyy tietoa tutkimukseen vastanneiden suomalaisten keskipituuksista:
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/hankkeet/avtk
Perusteellinen muistisairauksia käsittelevä teos on Muistisairaudet / toimittajat Timo Erkinjuntti, Anne Remes, Juha Rinne, Hilkka Soininen. Duodecim, 2015. 2. uud. p.
Muistisairaan kuntoutusta käsittelevät esimerkiksi
Muistisairaan kuntouttava hoito / Merja Hallikainen, Riitta Mönkäre, Toini Nukari, Marjo Forder (toim.). Duodecim, 2014. 1. p.
Hohenthal-Antin, Leonie: Muistellaan : luovat menetelmät muistisairaiden tukena. | PS-kustannus, 2013.
ja Kuntoutuksen sanakirja muistihäiriö- ja dementiatyöhön / [toimittaneet] Sirpa Granö, Sirkkaliisa Heimonen, Jari Koskisuu. Alzheimer-keskusliitto, 2006.
HelMet –haulla ”muistisairaudet” ja ” kuntoutus muistisairaudet” saat joukon relevanteilta näyttäviä viitteitä, joista uskon löytyvän...
Richard Kovacevich ja Bill Gates ovat kumpikin esittäneet kyseisen ajatuksen julkisuudessa.
Saksalaislähteen mukaan Bill Gates esitti tunnetun lausahduksen jo vuonna 1994. (https://www.de.capgemini-consulting.com/blog/digital-transformation-blo… )
Richard Kovacevichin lausui puolestaan saman ajatuksen vuonna 1998. (http://archive.fortune.com/magazines/fortune/fortune_archive/1998/07/06… )
Muutkin henkilöt ovat siteeranneet samaa lausetta, muun muassa Ralph Hamers vuonna 2014. (http://www.bobsguide.com/guide/news/2014/Oct/31/banking-is-necessary-bu… )
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on tehty esittelyjä eri aihepiirien lastenkirjoista. Aiheesta kiusaaminen löytyvät nämä kirjat:
- Echart Tolle: Miltonin salaisuus: kertomus läsnäolon voimasta
- Tapani Bagge: Pikku auto ja jättikaivuri
- Tapani Bagge: Rohkea pikku auto
- Mervi Suutari: Lotta Leppäkerttu on erilainen
- Anneli Kanto: Veera Virtanen ja esikoulu
- Polly Dunbar: Nuuni haukkaa
- Anna Härmälä: Sinä et kuulu tänne, Beiron
- Steve Smallman: Kuka pelkää isoa pahaa pupua?
- Elisabeth Zöller: Ninni uskaltaa!
- Sylvia Schopf: Ollaanko kuitenkin kavereita?
- Marcus Pfister: Pieni kuukorppi
- Kalle Güettler, Rakel Helmsdahl, Áslaug Jónsdóttir: Ei! sanoi pieni hirviö
- Maikki Harjanne: Santtu kiusaa
- Gösta Knutsson: Pekka Töpöhännän...
Kaivattu kummituskirja saattaisi olla Eva Ibbotsonin Pelastakaa kummitukset (WSOY, 1979). Sen keskeisiin henkilöihiin kuuluu Hubert Hirveä, joka kuitenkin oli hyvin kaukana hirveästä.
"Hubertin ektoplasma oli väriltään persikanpunainen ja toi mieleen karitsan villan tai poutapilven. Eivätkä hänen silmäkuoppansa pälyilleet eivätkä kiiluneet, ne tuikkivat. Ja kun hänen sormiluunsa kalahtivat toisiinsa, niistä lähti helähdys kuin kulkusesta. - Hubertin vanhemmat toivoivat tietysti, että hän olisi kamala ja hirmuinen ja pelottava niin kuin kaikki kunnon kummitukset, ja he olivat pojasta hyvin huolissaan."
Löysin varmaan saman vastauksen. Kopioin sen tuohon alas. Varmaan prosenttitulkinta heittää hieman, jos kirjoitustaitokin lasketaan osaksi lukutaitoa.
Kaunokirjallisen teoksen faktat ovat aina osin kirjailijan tulkintaa. Lukion kurssikirja netissä kertoo näin: "Kaunokirjallisuudesta käytetään usein nimitystä fiktio, sillä kaunokirjallisuus on sepitettyä eli fiktiivistä, ei faktaa. Varsin usein kaunokirjallisuus kuitenkin hyödyntää todellisen elämän henkilöitä, tapahtumia ja muita aiheita, joita muokataan ja yhdistellään siten, että lopputulosta voidaan pitää fiktiona. "
http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/peruskoulu/ai/ai2/06
Hurme itse kertoo "röyhkeästi huuleillen" niemen historiaa...
Maailman kirjastot käyttävät hyvin monia erilaisia luokitusjärjestelmiä, mutta hyvin laajasti on käytössä - myös Suomessa - 1870-luvulta peräisin oleva ns. Deweyn 10-luokitusjärjestelmä tai jokin sen muunnos, kuten Suomen yleisten kirjastojen käyttämä Yleisten Kirjastojen Luokitusjärjestelmä YKL. Se on käytössä kaikissa muissa paitsin Helsingin kirjastossa, joka käyttää hiukan poikkeavaa, mutta pohjimmiltaan samaa kymmenluokitusta. Tieteelliset kirjastot käyttävät yleensä jotain muuta kuin YKL:ää, usein juuri kansainvälistä Deweyn luokitusta.
Kaikki kirjastojen luokitusjärjestelmän ovat syntyneet käytännön tarpeista kokoelmien kasvaessa. Kun ison kokoelman selaaminen alusta loppuun on muuttunut epäkäytännölliseksi, jaotellaan kokoelma...
Nykysuomen sanakirja ja Kielitoimiston sanakirja tuntee sanalle vepsä vain merkityksen vepsäläisten kielen nimenä. Kaisa Häkkisen kirjassa
Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa vepsä sanaa ja johdannaisia on käytetty vepsäläisten asuinsijojen määrittelyyn. (s.180) Suomenkielen etymologisen sanakirjan mukaan vepsä on vepsäläisten käyttämän kielen nimi.
Perinteisistä klassikoista suosittelen tutustumaan Minna Canthin tuotantoon. Canth käsitteli tuotannossaan yhteiskunnallisia kysymyksiä, erityisesti naisten ja köyhien asemaan liittyviä ongelmia, ja asetti ne kriittiseen tarkasteluun. Näytelmässään Työmiehen vaimo (1885) Canth toi esille mm. sen, miten tasa-arvon puute avioliitossa pohjautuu ajan miestä suosivaan avioliittolakiin.
Väinö Linnan Pohjantähti-trilogia (Täällä Pohjantähden alla 1-3) yhdistää yhden suvun elämän 1880-luvulta 1950-luvulle suomalaisen yhteiskunnan muutoksiin. Trilogia kuvaa ajanjakson yhteiskunnallisia oloja pienviljelijän näkökulmasta.
Pentti Haanpää kritisoi Noitaympyrä-teoksessaan (1931) kuinka teollisuus hyödyntää ja riistää metsiä luonnosta...
Poistettava aineisto on useimmiten huonokuntoista, loppuun kulunutta ja/tai sisällöltään vanhentunutta. Aineistoa voidaan poistaa myös siksi, että sille on vähän kysyntää. Aikanaan suositusta teoksesta saattaa myöhemmin olla ylimääräisiä kappaleita, kun kaikki niteet enää kierrä lainassa.
Kirjasto myös varastoi aineistoa, varastoinnin tarkoituksena on pitää kirjastossa saatavilla kulttuurisesti tärkeää ja käytön kannalta tarpeellista aineistoa.
Asiasta on käyty kiivasta keskustelua puolesta ja vastaan, mutta esimerkiksi professori Björn Kurtén on ollut sitä mieltä, että jääkausien välisinä ja sisäisinä lämpökausina Suomessakin on varmasti ollut ihmisiä - varhemmin ehkä pysty- ja heidelberginihmisiä ja myöhemmin neandertalilaisia.
Susivuoren Susiluolasta Etelä-Pohjanmaalla Karijoen ja Kristiinankaupungin rajalla ovat tutkijat löytäneet merkkejä asukkaista ajalta ennen nykyihmisten tuloa alueelle.
Ei ole ollenkaan mahdotonta, että neandertalilaiset olisivat levittäytyneet näin kauas pohjoiseen. Keskilämpötila Suomessa oli jopa neljä astetta korkeampi osan kaudesta, jona neandertalilaiset olivat Euroopan ainoa ihmistyyppi, ja olot Etelä-Suomessa olisivat olleet hyvin sopivat...
Hidasta elämää -sivustolta löytyi tältä vuodelta hyvän mielen kirjavinkkejä. ja Elisa-kirjan sivuilta viime vuodelta. Muut löytämämme (Rakkaudesta kirjoihin -blogi ja Kirjavinkit-sivuston hauskat kirjat) eivät valitettavasti ole aivan uusia, mutta ehkä sieltä löytyisi uusia tuttavuuksia:
https://hidastaelamaa.fi/2020/04/8-hyvan-mielen-kirjavinkkia/#e8de6379
https://kirja.elisa.fi/uutiset/hyvan-mielen-kirjat
http://rakkaudestakirjoihin.blogspot.com/2012/08/hyvan-mielen-kirjat-to…
https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/huumori/
Ikävä kyllä, käytettävissäni olevat lähteet eivät riittäneet meriaiheisen taulun maalanneen nimimerkin "U S." henkilöllisyyden selvittämiseen. Kotimaisten taiteilijoidemme joukosta ei ainakaan taidehuutokauppojen listauksista löydy sopivaa ehdokasta etsityksi merimaalariksi. Nimikirjaimiin ja annettuun ajankohtaan täsmääviä maalareita löytyy ylipäänsä vain pari: Uunot Soldan (1883-1954) ja Särkelä (1903-78) - heistäkin Särkelän tuotteliain kausi ajoittuu annettua aikahaarukkaa myöhäisemmäksi. Kumpaakaan heistä ei kuitenkaan varsinaisesti tunneta merimaisemien kuvaajana (Soldanin tuotannosta löytyy kyllä runsaasti järvimaisemia), eikä myöskään signeeraus "U S." viittaa kumpaankaan heistä: Soldan signeerasi taulunsa tavallisesti "U...
Kysyin tätä Turun taidemuseosta.
Christian Hoffmann, Vanhempi amanuenssi, FL tiesi vastauksen:
"Kyseessä on nuoren turkulaiskuvanveistäjä Ennu Okan (1913 – 40) työ 1930-luvulta. Hän kaatui traagisesti kaksi päivää ennen talvisodan päättymistä.
Veistoksen nimeä en juuri nyt muista."
Tutkija Marjo Auerkoski-Turjas täydensi vastausta:" kyseessä on Ennu Okan veistos Halon kantaja vuodelta 1940.
Kivirakennus, työväentalo, jonka seinässä veistos sijaitsee, valmistui samana vuonna. "
Hei,
alla elämäkerrallisia teoksia, joilla on yhteys Ilomantsiin:
Harvilahti, Anja: Valkoisen kaapin tarinoita (2002) (sukutarinoita ja ruokaohjeita)
Holopainen, Mirjam: Ilomantsin Lackströmit ja heidän aikansa (1986)
Ikonen, Jorma: Vapaaehtoisena kotiseutua puolustamassa : Veikko Määttäsen talvisota (2020)
Korhonen, Eino: Koitereen kasvatti (1982)
Loima, Hannu: Pogostan pappina (1982)
Mäkelä, Jari: Rakkaudessa Karjalaan : aitosuomalainen ja Runonlaulajan pirtin juoksupoika (2020) (Heikki Klemola)
Rissanen, Kaisu: useita muistelmia, esim. Ilon ja surun, rajan ja runon Ilomantsi (2012)
Räty, Jouko: Paula kahdessa Karjalassa (1999) (Paula Klemola)
Saarenheimo, Kerttu: Katri Vala : aikansa kapinallinen (1984) (K. V. asui Ilomantsissa...
Kirjailija Eino Pietolasta löytyy tietoa kirjoista Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin (sivu 108), Suomen kirjailijat 1945-1980 (sivu 508), Suomen näytelmäkirjailijaliitto:jäsenmatrikkeli 1921-1981 (sivu 105). Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa on lainattavia lehtileikkeitä kirjailija Eino Pietolasta.
