Vastaava kysymys on esitetty aiemminkin. Tässä vastaus, joka on annettu 28.12.2020.
"Valitettavasti taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Arviointi on yleensä ilmaista.
Esim. https://www.bukowskis.com/fi/valuation, https://www.hagelstam.fi/osta-myy?SID=kn1t2uktksl0immd36mlq8plo6 tai https://www.helander.com/myy-helanderilla.
Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista esim. Suomen kuvataiteilijamatrikkeli."
Sen jälkeen, kun Nikolaus Kopernikus oli saanut aikalaisensa vakuuttuneiksi siitä, että maa kiertää aurinkoa, yhteen kierrokseen kuluvasta ajasta tuli vuosi. Kalenterivuosi on keinotekoinen ajanlaskua varten määritelty vuosi, ja nykyisen kalenterivuotemme alkupisteeksi on sovittu tammikuun ensimmäinen päivä. Trooppinen vuosi eli aurinkovuosi on se aika, jonka kuluttua aurinko on uudelleen samassa pisteessä vuodenaikojen kierrossa. Virallisesti trooppinen vuosi on aikaväli, jonka kuluessa Maa kiertää täyden kierroksen Auringon ympäri ja jonka alku- ja päätepisteenä on kevätpäiväntasaus. Sideerinen vuosi ilmaisee vuoden "oikean" pituuden, maan todellisen kiertoajan auringon ympäri tähtien suhteen – sillä ei ole mihinkään kalenteriin sidottua...
Kyseessä on psykologinen ilmiö ”semantic satiation”. Se tarkoittaa kysymyksessä kuvattua kummallista ilmiötä, jossa sanan merkitys katoaa, kun sitä toistetaan monta kertaa. Ensimmäisen kerran tätä termiä käytti 1960-luvulla Leon Jakobovits James väitöskirjassaan. Ilmiö oli tunnistettu jo aiemmin hiukan eri nimillä kuten verbal satiation.
Suomeksi ilmiöön liittyvää tietoa on saatavilla vähän, mutta jos englanti sujuu, alla olevista lähteistä saa hyvän käsityksen aihepiirin tutkimuksesta.
Lähteet:
https://www.oxfordreference.com/display/10.1093/oi/authority.2011080310…
https://en.wikipedia.org/wiki/Semantic_satiation
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5770629/
Helmet-kirjastojen alueeseen kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Helmet-kirjastokortti ei siis käy Keravalla, joka kuuluu Kirkes-kirjastojen alueelle. Keravan (sekä Järvenpään, Mäntsälän ja Tuusulan) kirjastoa käyttääksesi tarvitset Kirkes-kirjastokortin.
Esimerkiksi Pirkanmaan ja Pirkkalan nimessä esiintyvä pirkka eli pykäläpuu oli kahdesta samanmuotoisesta puoliskosta kokoonpantu puuesine, jonka molempiin puoliskoihin tehtiin samanlaiset lukumerkit. Toinen jäi velalliselle, toinen saamamiehelle, ja kumpikin piirsi pirkkaansa puumerkkinsä. Puumerkkien osoittaessa omistajaa olivat pirkat alkuaan jonkinlaisia muistiinpanovälineitä, jotka sittemmin kehkeytyivät kuiteiksi ja velkakirjoiksi.Lähteet: K. V. Kaukovalta, Pirkkalan heimo- ja keskiaika. – Teoksessa Kaukovalta – Jaakkola – Sorila, Pirkkalan historia Yrjö Raevuori, "Pirkanmaa". – Aamulehti 10.3.1933, s. 5 U. T. Sirelius, Suomen kansanomaista kulttuuria
Kyse on TV-kanavien ja ohjelmien oikeudenhaltijoiden välisistä tekijänoikeussopimuksista. Kanavat sopivat ohjelmien tekijöiden kanssa, missä niiden ohjelmia saa esittää ja kuinka kauan.
Tässä tapauksessa on ilmeisesti sovittu ainakin esityksestä televisiossa. Lisäksi elokuva on voinut olla lyhyen aikaa Areenassa, mutta ohjelman katseluaika on jo päättynyt.
Halutessasi voit antaa palautetta ja kysyä tarkemmin elokuvien näyttämisestä Yle Areenassa lomakkeella https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi.
Lähde: https://tekijanoikeus.fi/usein-kysyttya/
Helmet-alueella on vähän Aku Ankka -aineistoa italian kielellä. Suurin osa on kuvakirjoja. Varsinaisia sarjakuvia löytyy vain neljä kirjaa.
Muualla Suomessa on enemmän italiankielisiä Disney-julkaisuja. Näitä voi selata finna.fi-portaalista hauilla Aku Ankka ja Mikki Hiiri. Aineistosta voi tehdä kaukolainapyynnön.
Italiankielisiä Disney-sarjakuvia on jonkin verran luettavissa myös ilmaiseksi verkossa, esimerkiksi sivustolla topolino.it tai Internet Archivessa.
E-kirjastosta vastaa Kansalliskirjasto. Ymmärtääkseni tällä hetkellä e-kirjasto ei toimi selainversiona, mutta tarkemmin asiaan osaa vastata Kansalliskirjaston henkilökunta, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedot, e-kirjasto-posti@helsinki.fi.
Olympialaisten urheilijoiden asusteita koskeva säännöstö antaa varsin paljon vapauksia osallistujamaille päättää itse, miten sitä edustavien urheilijoiden asuissa näkyy osallistujamaan nimi, lippu ja mahdolliset muut kansalliset tunnukset. Asusteita koskevan säännöstön kohta 9 "NOC Emblems and National Identity" kertoo seuraavasti (NOC, eli National Olympic Committee, viittaa käytännössä osallistujamaahan): "NOCs are encouraged to use their national colours, name, flag and emblems, as well as NOC Emblems (together, National Identifications), in order to visually enhance the national identity of their Apparel. NOCs may choose the National Identification(s) which will be used by their delegations on Clothing. No maximum frequency or sizes...
Fennican eli Suomen kansallisbibliografian mukaan William Jamesilta on suomennettu kahdeksan teosta: http://finna.fi . Ne löytyvät klikkaamalla "haku"-painiketta, valitsemalla hakutyypiksi "tekijä" ja kirjoittamalla ruutuun hakusanaksi "James, William". Viitteitä tulee kahdeksan, ja klikkaamalla numeroa "8" näkee teosten luettelointitiedot. Alkuperäisteokset ovat englanninkielisiä; suomennettu on myös "Den religiösa erfarenheten i dess skilda former" -teoksennimeä vastaava alkuteos "The varieties of religious experience" . - Kirjailijan teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista näkee aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi/ .
Näytelmä on englanninkielisenä kirjassa Evgenii (tai Yevgeniy) Shvarts Three plays. Kirja löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta.
Täältä löytyvät yliopiston kirjaston yhteystiedot.
http://www.lib.helsinki.fi/yleistieto/yhteys.htm
Erittäin hyvä tietolähde on Brages pressarkivjoka kertoo itsestään näin:
"Brages Pressarkiv grundades år 1910 och hette fram till år 1998 Brages urklippsverk. Arkivet kan ses som en svenskspråkig fortsättning på det register över hela den finländska pressens innehåll 1771-1890, som finns i Helsingfors universitetsbibliotek. "
Riddaregatan 7 A 1, 00170 Helsingfors
Öppet vardagar kl. 9-16, onsdagar 9-18 Tel. 09-633342 Fax 09-667450
Hakemalla Hulden, Lars sain runsaasti viitteitä.
Katso lisää
Riddaregatan 7 A 1, 00170 Helsingfors
Öppet vardagar kl. 9-16, onsdagar 9-18 Tel. 09-633342 Fax 09-667450
Vaasan kaupunginkirjastosta löytyy useampia kirjoja, joissa käsitellään Vaasan tarkk'ampujapataljoonaa. Sinun kannattaisi tutustua teoksiin Roudasmaa; Vaasan varuskunnan historia, Screen; Suomalaiset tarkk'ampujat : Suomen "vanha sotaväki" 1881-1901, Gripenberg; Lifgardets tredje finska skarpskyttebataljon 1812-1905, Den finska militären, Heikel; Minnen från min studenttid och mina studieår. Heikelin kirja on muistelmateos ja Den finska militären kirjassa on upeita kuvia tarkk'ampujapataljoonasta. Vaasan kaupunginkirjaston tiloihin on siirretty myös tarkk'ampujapataljoonan oma kirjasto, johon voit myös halutessasi tutustua. Myös Vaasan maakunta-arkistosta löytynee enemmän tietoa tarkk'ampujapataljoonasta.
Helsingin kaupunginkirjastoon on tulossa kolme kappaletta tiedustelemaanne kirjaa: Levine, Judith: Not buying it : My year without shopping. Kirjan ilmestymisajankohdaksi on ilmoitettu Helmikuu, 2007, joten on mahdotonta sanoa tarkkaa ajankohtaa siitä milloin kirja ilmesyy Helmet-tietokantaan. Heti kun ensimmäinen nide ilmestyy tietokantaan siitä voi tehdä varauksen. Kannattaa siis seurata tilanna verkko-osoittessa: www.helmet.fi
Diskettiasemallisia koneita ei taida olla, mutta ainakin Sellon kirjastossa on lainattavia USB:llä tietokoneeseen yhdistettäviä erillisiä disketti- tai korppuasemia. Sellaisen voi pyytää henkilökunnalta, laite lainataan kirjastokortille yhdeksi päiväksi ja liitetään kirjaston tietokoneeseen. Kannattaa kuitenkin varmistaa tämä tieto vielä Sellon kirjastosta, sillä kyseinen laite on voitu ottaa käytöstä pois. Diskettiasema voi olla käytössä muissakin kirjastoissa, asiaa voi tiedustella kirjastoista puhelimitse. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Hei! Teille on opinnoissa varmasti kerrottu kirjallisuusanalyysistä yleensä. Sinällään novellihan voi olla melkein mikä tahansa, jota sitten analysoit kahdesta mainitsemastasi suuntauksesta käsin.
Minna Canthin ja Maria Jotunin novellit käsittelevät paljon feminismiä, joten jos valitset heidän novellin, voit toiseksi tarkastelun suunnaksi ottaa jonkin haluamasi.
Samasta aiheesta, mutta nykykirjallisuutta, edustaa Katja Ketun novellit. Tässä nyt vaan joitakin esimerkkejä.
Jhumpa Lahirin novelleilla on usein psykologinen näkökulma ihmisiin ja ihmissuhteisiin. Asiaa tarkastellaan usein maahanmuuttajan silmin.
Näistä,mistä tahansa, saat varmasti hyvän analyysin. Mietit vaan ensin mitä suuntaukset tarkoittavat ja sovellat ne sitten novelliin.
Hei,
Kansalliskirjasto on digitoinut Savon Sanomia tähän mennessä vasta vuosilta 1907-1910, joten digitoitua lehteä ei valitettavasti ole vielä saatavana, mutta Savon Sanomia löytyy mikrofilmattuina vuodesta 1908 eteenpäin mm. Kuopion kaupunginkirjastosta, josta voi myös pyytää filmejä/kopioita kaukolainaksi. Tässä linkki kirjaston kaukopalveluun.
http://kirjasto.kuopio.fi/Kaukolainat
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kirjavarastosta (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…) löytyi montakin satukirjaa, jotka muuten vastaisivat kuvaustasi, mutta samasta kirjasta ei löytynyt muistamiasi kolmea satua.
Ikävä kyllä kirja jäi siis tunnistamatta.
Tuuman vuosi 2008 -julkaisu on ilmestynyt nimellä Toiveikkuuden aika : sodanjälkeistä rakentamista (Rakennusperinteen ystävät, 2008). Siihen sisältyy Henna Lintusen artikkeli Listoitettujen ikkunoiden korjaaminen (s. 51-59).
Erinomainen lähde ikkunaremontin tekijälle on myös Juulia Mikkolan Ikkunakirja : perinteisen puuikkunan kunnostaminen (Moreeni, 2011) ja muitakin vastaavia kirjastojen kokoelmista löytyy - sekä yksinomaan ikkunoihin keskittyviä että yleisemmin pientalojen ulkorakenteita koskevia.
