Tapio Rautavaaralla oli kolme tytärtä Irma (Rautavaara-Lehmuskoski 1943-), Marja (1946-) ja Leena (1948-). Kangasniemen lehdessä vuodelta 2017 on kuvat kaikista. https://www.kangasniemenlehti.fi/paikalliset/4039833. Viimeisin haastattelu sisaruksista näyttäisi olevan iltalehdessä 20.6.2020. https://www.iltalehti.fi/musiikki/a/c2d42b17-8a2e-4719-83b3-94959714d831 Siinä haastatellaan Leenaa ja Irmaa, mutta Marjaa ei mainita. Jutussa ei kuitenkaan puhuta mitään hänen menehtymisestään. Kenenkään sisaruksen kuolemasta ei löydy netin kautta tietoa, joten voisi olettaa kaikkien olevan elossa. Sisarusten kuolemasta olisi varmasti uutisoitu heidän kuuluisan isänsä vuoksi.
Tällaista laulua en onnistunut löytämään. Marjatasta kertovia lauluja on useita. Niitä voit etsiä esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannan avulla tarkennetussa haussa hakusanalla Marjatta tai Suomalaisia naisennimilauluja -luettelon avulla.
Ehkä joku lukija tunnistaa laulun!
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi/
Suomalaisia naisennimilauluja II : M-Ö:
https://www.vahvike.fi/sites/default/files/perussivu-pdf/Lauluja_naisen…
Suomalaisia naisennimilauluja A-L:
https://www.vahvike.fi/sites/default/files/perussivu-pdf/Lauluja_naiste…
Metallirahojen arvo on riippuvainen niiden kunnosta. Suomi : rahat ja setelit 1811-2009 arviohintoineen -kirjassa vuoden 1971 EM-kisojen juhlarahan hintahaarukka on 4-7 euroa. Tarkemmin hintaa kannattaa kysellä alan asiantuntijoilta.
Suomen numismaatikkoliitto: http://www.numismaatikko.fi/
Holmasto: https://www.holmasto.fi/
Hei,
Eduskunnan kirjastossa on entisiin presidentteihin liittyvää kirjallisuutta, mutta arkistoaineistoa meillä ei ole. K.J.Ståhlbergin arkisto on Kansallisarkistossa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Itsen%C3%A4isen_Suomen_valtionp%C3…
Yhteystiedot:
https://kansallisarkisto.fi/index.php/yhteystiedot?page=fi/yhteystiedot…;
Ståhlberg, Kaarlo Juho (1865 - 1952) / Kansallisbiografia
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/626
Vaikuttaisi siltä, että yhdyssanan ensimmäinen osa "ajetus" tarkoittaa turvotusta, joka voi johtua eri syistä, kuten sairauksista. Vuoden 1839 Suomalaisen talonpojan kotilääkäri -kirjassa on mainittu "jalkain pöhö eli ajetus" sivulla 33. Vuonna 1927 ilmestyneessä Parantaja-lehdessä mainitaan munuais- eli ajetustauti ja tekstin perusteella ajetus tarkoittaa turvotusta. Kielitoimiston sanakirjasta löytyy termi ajettuma, joka tarkoittaa muun muassa turpoamaa, turvottumaa ja pöhöttymää. Voi siis olla, että kyse on ennemminkin oireesta, kuin itse taudista, mutta täysin varmaa vastausta en asiaan löytänyt.
Marcus Aureliuksen teos Ta eis heauton on suomennettu kahdesti. Yrjö Raivion suomennos Itsetutkiskeluja ilmestyi vuonna 1950. Marke Ahosen suomennos Itselleni : Keisarin mietteitä elämästä ilmestyi vuonna 2004.Englanninnos on siis saanut nimen Meditations.https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.980532?sid=4882043151Näyttää siltä, että Raivion suomennosta ei alueesi verkkokirjastossa ole saatavana.
Varmasti on vain mukava tapa siellä, missä pianon pito kadulla on mahdollista.
Kanadassa on listaus julkisista pianoista https://pianos.pub/location/canada
Myös Ranskassa on vuonna 2012 ollut runsaasti katupianoita. http://streetpianos.com/paris2012/
Ukrainassakin on ollut useampia julkisia pianoita. https://pianos.pub/location/ukraine
Yleisessä käytössä olevian pianoiden listauksen löydät siis osoitteella https://pianos.pub/location
Suomessa on sivuston mukaan jo yksitoista julkista pianoa. https://pianos.pub/location/finland
Löysin professori emerita Aira Kemiläisen kirjoittaman kirja-arvostelun Kansallinen identiteetti Ruotsissa ja Suomessa 1600–1700-luvuilla. Siinä käsitellään ruotsalaisten ja suomalaisten identiteettiä, asemaa ja kielten asemaa Ruotsi-Suomessa. Selvää on, että virkakieli oli ruotsi ja näin ollen, jos ei taitanut ruotsin kieltä, oli vaikeuksissa. Tämä vaikuttaa olleen yleisesti haittana, sillä artikkelissakin mainitaan, että aika ajoin on esitetty vaatimuksia saada suomenkielisiä virkamiehiä tai tulkkeja, mutta ilmeisesti tuloksetta. Osa virkamiehistä toki oli suomalaisia alkuperältään ja heidän joukossaan on ehkä ollut sellaisia, jotka olivat suomen kielen taitoisia.
Ruotsin vallan aika oli pitkä ajanjakso. Mirkka Lappalainen on...
Laulu on Hiski Salomaan säveltämä ja sanoittama "Vanhanpiian polkka". Se alkaa: "Nimeni on minun Riika, enk' oo mikkään vanhapiika." Laulu sisältyy "Suuren toivelaulukirjan" osaan 21 ja nimellä "Vanhanpiijan polkka" nuottiin Salomaa, Hiski: "Hiski Salomaa" (Fazer FM05803-2). Sen ovat levyttäneet Hiski Salomaan lisäksi ainakin Ritva Oksanen ja yhtye Hiskias Möttö & Mojakka.
Hiski Salomaa: Vanhanpiian polkka YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=nMyxqeDFGLU
Hiskias Möttö & Mojakka: Vanhanpiian polkka YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=ow6cfMy-oT0
"Eino Leinon kaksiosainen runoteos Sata ja yksi laulua julkaistiin 1898. Sen ensimmäisen osaston muodosti kolmiosainen runoelma nimeltään Hymni, joka puolestaan jakautui kolmeen ”lauluun”: Höyhensaaret, Laulu metsästä ja Hymyilevä Apollo. Kirja oli uskomaton suoritus kaksikymmenvuotiaalta kirjailijalta, joka oli jo aiemmin julkaissut kolme kokoelmallista runoja. Lisäksi hän oli ehtinyt perustaa veljensä Kasimirin kanssa kulttuurilehti Nykyajan, jota hän myös toimitti." Kiiltomato netEino leinon Sata ja yksi laulua on käännetty ranskaksi ja venäjäksi. Suomen kirjallisuuden käännöksetLeinon teoksia on käännetty useammalle kielelle, mutta jokaisen kohdalla pitäisi erikseen tarkistaa, onko Hymyilevä Apollo osana teosta...
Kansalaiskoulujärjestelmä sai alkunsa vuonna 1958. Kansalaiskoulu oli yleensä 2-vuotinen ja sinne suunnattiin opiskelemaan kansakoulun jälkeen. Kansalaiskoulun tavoitteena oli opettaa käytännön aineita, jotka tähtäsivät työelämään, mutta kursseihin kuului myös yleissivistäviä aineita. Tuntijako vaihteli kouluittain. Joissakin kouluissa tuntijako sisälsi englannin tai ruotsin opetusta.
Lisätietoa aiheesta löytyy mm. näistä teoksista:
Valistus ja koulunpenkki: kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle (2011)
Syväoja, Hannu: Kansalaiskoulu 1958-1981: työ- ja kansalaiskasvatusta koulunuudistuksen rinnalla (2009)
Kyseessä on Arto Mellerin runo 6-0. Se alkaa sanoilla "aina sun kanssa". Runo löytyy teoksesta Viiden aistin todistus (1990). Se sisältyy myös Runot -kokoelmaan (2006).
Laulu on Arja Saijonmaan vuonna 1969 levyttämä "Kuumana kesänä kuudestoista tammikuuta" (tai "Kuumana kesänä 16. tammikuuta"). Sen on säveltänyt Esko Linnavalli ja sanoittanut Jukka Virtanen. Laulu alkaa: "Toissa vuonna kuudestoista tammikuuta lumi suli kesken hiihtoretken". Laulun sanoitus sisältyy Jukka Virtasen kirjaan "Omat ja käännetyt" (Paasilinna, 2011, s. 39). Kirjan mukaan laulu on elokuvasta "Pohjan tähteet" (tai "Pohjantähteet"), mutta sitä ei mainita Elonetin kuvailutiedoissa (https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_117783?imgid=1).Laulu on julkaistu singlenä, jonka A-puolella on Saijonmaan esittämä laulu "Mies" (Scandia KS817, 1969). Fennon (https://fenno.musiikkiarkisto.fi) mukaan laulu on julkaistu myös c-...
Mene osoitteeseen http://www.libplussa.fi , valitse Helsinki (sama tietokanta kaikissa!), valitse ”asiasana tai luokka”, kirjoita hakulokeroon asiasana verenpaine, paina ”kaikenlaisia teoksia”-lokeron oikealla puolella olevaa nuolta ja valitse avautuvasta pudotusvalikosta kohta ”vain kirjoja”, paina sen ”mikä tahansa”-lokeron oikealla puolella olevaa nuolta ja valitse avautuvasta pudotusvalikosta kieleksi ”suomi”, paina hae.
Saat vastaukseksi kokoelman Helsingin kaupunginkirjastossa olevia verenpainetta käsitteleviä kirjoja. Laajemman hakutuloksen saat luokanmukaisella haulla: muuten kuten edellä, mutta kirjoita hakulokeroon luokka 617.34. Jos jätät kielirajoituksen pois, saat luokkahaulla kaikenkieliset Helsingin kaupunginkirjastossa...
Tässä joitakin teoksia.
Peter F. Drucknerin teos Käytännöllinen liikkeenjohto, 1969. Druckner on alunperin itävaltalainen mutta muuttanut 1937 Yhdysvaltoihin.
http://www.peter-drucker.com/about.html
Simon, Herbert A., Päätöksenteko ja hallinto,1979.
http://nobelprize.org/economics/laureates/1978/simon-autobio.html
French, Wendell L., Organisaation kehittäminen, 1973.
Voisiko kysymyksessä olla Milton Friedman ja monetarismi, vaikka oppisuuntaa ei olekaan suoraan nimetty Friedmanin mukaan?
Joitakin talouspolitiikan oppisuuntia selostetaan Taloustieto Oy:n artikkelissa: http://www.taloustieto.fi/lukiotext/10text608.html .
Friedmanista kirjoitetaan mm. englanninkielisessä Wikipediassa http://en.wikipedia.org/wiki/Milton_Friedman .
Esimerkiksi tässä Blongin kirjassa puhutaan tulivuoripurkausten vaikutuksista
BLONG, R. J., Volcanic hazards : a sourcebook on the effects eruptions / ISBN: 0-12-107180-4. Sydney : Academic Press, 1984.
GtK:n kirjaston Hermanni-tietokannasta
osoitteessa
http://libraweb.gtk.fi/opac/default.aspx voi
etsiä lisää kirjallisuutta tulivuorista
kirjoittamalla Vapaasanahaku-kenttään hakusanaksi tulivuoret.
Kirjojen lainausta voi tiedustella sähköpostilla
library@gtk.fi tai soittamalla numeroon 0205502233.
Thoreaun teoksista lause ei kai löydy, koska kysymyksessä ovat ns. "viimeiset sanat" (tai ainakin lähes viimeiset). Sellaisethan yleensä välittää (usein keksiikin) joku toinen. Simo Ylikarjula kääntää seuraavasti: " En tiedä, että olisimme koskaan riidelleet". Thoreau vastasi perimätiedon mukaan näin kun hänen tätinsä kysyi, oliko hän tehnyt rauhan Jumalan kanssa.
Ylikarjula, Simo
Minä elän ja muita viimeisiä sanoja. - WSOY, 2005.
