Maaliskuussa 2014 kustantajan sivuilla sen mainitaan olevan kääntäjällä työn alla (http://kirjava.fi/?p=55) ja ilmestymisajaksi arvellaan kevättä 2015.
Risingshadow.fi-sivuston tietokannassa ilmestymisajaksi on merkitty elokuu 2015.
http://www.risingshadow.fi/library/book/6478-viisaan-miehen-pelko
Äänikirjoja kannattaa hakea valitsemalla ensin Vaara-kirjastojen Tarkennettu haku. Ensimmäiseen hakuruutuun kirjoitetaan äänikirjat. Alempana olevista kuvakkeista ruksataan cd-äänilevy.Rullaamalla sivua alaspäin tulee näkyviin vasemmassa alakulmassa hakuruutu, johon voi kirjoittaa julkaisuvuoden tai haluamansa aikavälin esim. 2015-2016. Näpäyttämällä Hae -painiketta saadaan luettelo äänikirjoista. Teokset ovat luettelossa uutuusjärjestyksessä. Tulosta voi rajata sivun vasemmassa reunassa olevasta Tarkenna hakua palkista yhdellä tai useammalla tarkennuksella. Sijainnit -vaihtoehdoista näpäyttämällä Aikuiset, saadaan aikuisten äänikirjat. Näpäyttämällä Sijaintikirjastot -vaihtoehdoista haluamaansa kirjastoa esim. Nurmeksen kirjasto tai...
Punkalaitumen karttoja voi tilata esimerkiksi Kansalliskirjastoon (Kansalliskokoelma) lukusalikäyttöön. Kansalliskirjaston käyttöoikeus on kaikilla, kortin saa kuvallisella henkilötodistuksella.
Karttoja ja muuta materiaalia voi etsiä mm. kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteistietokanta Finnasta (finna.fi tai Arkistolaitoksen tietokannoista. Arkistolaitoksen sivuilla on myös vinkkejä sukututkimuksen aloittamiseen: http://www.arkisto.fi/palvelut/sukututkijoille
Arkistolaitoksen yhteystiedot:
http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot
Kansalliskirjasto:
http://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Kirjasto on ollut remontissa ja pääkirjasto (Senaatintorin vieressä) avataan 1.3.2016.
Kirjaston salasanan saa valitettavasti vain käymällä kirjastossa henkilökohtaisesti. Lainat voi uusia myös käymällä kirjastossa tai soittamalla kirjaston asiakaspalveluun. Alla lisää tietoa:
http://www.kemi.fi/kirjasto/palvelut/
Oletan, että kysymys koskee suomalaista kestävyysjuoksijaa Taisto Mäkeä (2.12.1910 - 1.5.1979).
En onnistunut löytämään tietoa hänen hautapaikastaan, mutta Vantaan Sanomissa 12.11.2010 julkaistussa jutussa Taisto Mäen muistomerkki paljastetaan Rekolassa, mainitaan, että Mäelle on asetettu muistolaatta lähelle Rekolan urheilukenttää. Samaisesta jutusta voi myös ymmärtää, että Mäki olisi kuollut Rekolassa, Vantaalla.
Hautapaikan selvittämiseen voi saada apua seurakunnasta, jos on tiedossa vainajan viimeisin kotipaikka. Jos Mäen viimeinen kotipaikka oli Vantaalla, voisi hänen hautapaikkaansa lähteä tiedustemaan esim. Vantaan seurakuntien keskusrekisteristä.
Lähteitä ja lisätietoa:
- Vantaan seurakuntien...
Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2014 -kirjassa yleisin arvo setelille on 50 euroa. Täysin virheettömän (käyttämätön seteli) setelin arvo saattaa olla jopa 150 euroa. Suomen Numismaattinen Yhdistys tarjoaa arviointipalvelua (maksullinen). Linkki sivulle http://www.snynumis.fi/arviointipalvelut/
Moni Outi Pakkasen Anna Laine -dekkareista sisältää reseptiosion kirjan lopussa. Annan reseptejä on koottu myös erilliseen kirjaan Porosta parmesaaniin : Anna Laineen keittokirja (Otava, 2003).
Laulu on Sofie Litheniuksen säveltämä "Joululaulu", joka alkaa: "Koht' on joulu meillä taas, taivaan, taivaan rauha maas". Sanoittajaksi on merkitty Hertzberg (ilman etunimeä). Laulu sisältyy nuottiin Lithenius, Sofie: "Pieniä lauluja ja leikkejä : kansakoulua ja lastentarhoja varten. Ensimäinen vihko" (Otava, 1892, s. 13-14). Nuotissa on laulun melodia ja sanat. Säkeistöjä on kolme ja niistä muistittekin ensimmäisen ja kolmannen. Kolmas säkeistö alkaa: "Terve, ilta ihanin hyväin lasten kotihin".
Kysyjän viittaamassa vuonna 2013 käydyssä nettikeskustelussa todetaan [pop]laulujen jokaisen kertosäkeen kuulostavan täsmälleen samalta. Selityksenä esitetään, että digitaaliaikana lauletaan vain yksi kertosäe ja sitä kopioidaan kappaleeseen tarvittava määrä.
Väite on ainakin osittain paikkansapitävä. Tietokonepohjaisessa musiikkituotannossa editointi on helppoa. Kappale kokonaisuudessaan voidaan koostaa äänileikkeistä pala palalta äänityssoftan näytöllä. Kappaleen kertosäkeistöt voivat olla saman tietueen kopioita. Se ei silti tarkoita sitä, että laulajan tarvitsisi laulaa kertosäe vain yhden kerran. Tavallisesti laulusta äänitetään lukuisia otoksia ja niistä valitaan käytettäväksi parhaat osat.
Kaikkea musiikkia ei kuitenkaan tehdä...
Hengellisen laulun ”Sellaisenaan” toinen säkeistö alkaa: ”Kun kutsui Hän, ei aikaa sulla silloin”. Laulun ensimmäinen säkeistö alkaa: ”Sellaisenaan saat käydä luokse Herran” tai ”Sellaisenaan saat käydä Herran luokse”. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Veikko Lähde. Laulu sisältyy esimerkiksi ”Hengelliseen laulukirjaan” (1982, julkaisija Suomen vapaitten kristittyjen neuvosto). Nuotissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit. Muihinkin ”Hengellisen laulukirjan” painoksiin se saattaa sisältyä.
Jonkin verran erilainen sanoitus löytyy kirjasta ”Deulikaane tšambibi” (= Hengellisiä lauluja), joka sisältää Viljo Koiviston tarkistamia romaninkielisiä käännöksiä suomenkielisistä lauluista. Laulujen sanat ovat kirjassa myös...
Lastenkirjainstituutin Kolmen tähden tietoa -tietokannasta löytyvät italian kielelle käännetyt suomalaiset lasten- ja nuortenkirjat. Tietokantaan on talletettu teoksia kevääseen 2020 saakka.
Tietokanta löytyy osoitteesta https://lastenkirjainstituutti.fi/asiantuntijapalvelut/tietoa-ja-tilastoja/kolmen-tahden-tietoa-tietokanta . Italiankieliset teokset löytyvät kirjoittamalla haun Käännöskieli-kenttään italia ja painamalla Hae. Haku listaa tuloksiin muun muassa Kaisa Happosen teoksen Mur, eli karhu (L'orsetta Mur 2018) sekä Aino Havukaisen teoksen Tatun ja Patun oudot kojeet (Tato e Pato macchine pazze 2012).
Kyseessä on Jára Benešin ja Karel Hašlerin kappale Gramofooni ja muita ihmeitä (Ich hab' zu Haus ein Grammophon). Kansallisdiskografiassa sanoittajiksi mainitaan M. A. Numminen ja Palle.
Laulun voi kuulla M. A. Nummisen esittämänä esimerkiksi CD-levyiltä Klassikot: ne parhaat (1990), Love Records : kaikki singlet. 1 (2016), Kiusankappaleita. 1 : Singlet, ep:t ja erillisäänitteet 1966-73 (2000).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Leimukukka se runossa kukkii. Kyseinen runo löytyy Helena Anhavan vuonna 1974 julkaistulta kokoelmalta Kysy hiljaisuudelta itseäsi. Sekä myös teoksesta Runot 1971–1990 (Otava, 1990).
Suomenkielistä tietoa Måns Gahrtonista ei valitettavasti juuri ole saatavilla. Kevätpuolella joku kysyi meiltä saman kysymyksen, ja siteeraan Sinulle hänen saaman vastauksen: Suomessa Tammi kustantaa Gahrtonin kirjoja. Sieltä saimme tietää, että Gahrton on ruotsalaisen lastenkirjakustantamon toimitusjohtajia, perheellinen ja hauska mies.
Ruotsinkielellä löydät tietoa täältä:
http://www.evaochadam.redelvis.com/mans_johan.htm
Näistä kirjoista löytyy tanssiterapiasta: Wilson, Glenn: Esittävän taiteen psykologia (1997), Tikkanen, Tiina: Psykoterapiaopas (1998. Lisäksi kannattaa etsiä kirjastossa käytössä olevien tietokantojen kautta lehtiartikkeleita.
Nuortenkirjallisuus määritellään tietosanakirjassa näin:
"Nuortenkirjallisuus = nuorille lukijoille suunnattu kirjallisuus. Nuoret lukijat ovat lukijoita, jotka eivät enää lue lastenkirjallisuutta, mutta eivät myöskään ole kokonaan siirtyneet aikuisten kirjallisuuteen. Tämän vaiheen katsotaan alkavan 10. ikävuoden paikkeilla." (Ote tietosanakirjasta Factum: Uusi tietosanakirja)
Nuortenkirjallisuudella tarkoitetaan siis tietyn ikäisille lukijoille, varhaisnuorille ja nuorille, suunnattua kirjallisuutta.
Lisää tietoa esim. nuortenkirjallisuuden historiasta löydät aihetta käsittelevistä tietokirjoista, kuten:
Kirjaseikkailu: lasten- ja nuortenkirjallisuuden opas; toim. Tuula Korolainen.
Luovaa iloa: nuorisokirjailijoiden vuosikymmeniä; toim....
Helmut Lottista on suomenkielistä tietoa verkossa ainakin seuraavissa osoitteissa:
http://www.emi.fi/artistit/55/helmutlotti
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helmut_Lotti
http://lotta.yle.fi/ijulkaisu.nsf/sivut/euroopantaivaanalla?OpenDocumen…
http://groups.msn.com/HelmutLottiFin-Fun-Fans/helmutlottifinfunfans.msnw
Lisäksi Helmut Lotti –aiheisia (hieman vanhempia) lehtiartikkeleita löytyy suomeksi muutama. Mikäli nettisivuilta ei saa riittävästi tietoa, musiikkiosaston tietopalvelusta voi pyytää viitelistan ko. artikkeleista.
Valitettavasti tähän kysymykseen emme tiedä vastausta. Asiaa kannattaa tiedustella suoraan kirjojen suomalaiselta kustantajalta eli Tammelta. Voit lähettää kysymyksesi osoitteessa www.tammi.fi olevalla palautelomakkeella tai sähköpostitse Tammen asiakaspalveluun tammi@tammi.fi
