Kovin paljon ei kirjoista löydy tietoa näistä pikkunisäkkäistä. Muutamalla sivulla niistä kerrotaan ainakin näissä kirjoissa:
- Maailman eläimet: Nisäkkäät 2 (1987)
- Nisäkkäät: 3 / päätoimittaja Jonna Katajisto (2010)
Från början av år 2014 kan du välja din hälsostation i vilken kommun som helst. När du väljer en hälsostation utanför den egna kommunen får du utöver tjänsterna på hälsostationen i den valda kommunen även rådgivningstjänster, tandvård och rehabiliteringstjänster där. Ditt val gäller således alla dessa tjänster.
Om du väljer en hälsostation utanför din egen kommun ska du göra en skriftlig anmälan om saken. Du kan byta hälsostation högst en gång om året och använda bara en hälsostation åt gången.
Mera information hittar du på följande internetsidor eller så kan du kontakta hälsostationen för att be om hjälp.
Esbo (på finska)
http://www.espoo.fi/fi-FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Terveyspalvelut/T…
Helsingfors (på svenska)
http://www.hel.fi/...
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ on poistettu vuosikohtainen etunimihaku tietosuojasyistä, joten pelkästään vuoden 2013 tietoja ei löydy. Vuosina 2010-14 on etunimeksi annettu Lumi 1289 naishenkilölle.
HelMet-kirjastojen käyttösäännöissä sanotaan "Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite." Eli kaikki Suomessa asuvat, jotka noudattavat kirjaston käyttösääntöjä, voivat käyttää HelMet-kirjastojen palveluita.
Näyttää valitettavasti siltä, ettei tätä Olli Soinion elokuvaa ole koskaan DVD:llä julkaistukaan Filminorin konkurssista seuranneiden epäselvyyksien takia. Kirjastotkin ovat kokonaan kaupallisten levittäjien varassa, joten jollei elokuvalle löydy jossain vaiheessa jakelijaa, kirjastotkin joutuvat tarjoamaan eioota.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Luulenpa, että olisi melkein helpompaa listata ne suomalaiset runoilijat, jotka eivät ole kirjoittaneet lainkaan luonnosta. Luonto on hyvin yleinen teema suomalaisessa runoudessa. Toisaalta esimerkiksi Eino Leinon runoudessa luonto on vain yksi teema. Vanhoista klassikkorunoilijoista luonnosta ovat kirjoittaneet paljon esimerkiksi J. L. Runeberg ja Aleksis Kivi.
Saattaisi olla melkein kätevämpää katsella kokoelmia, joihin on koottu luontoaiheisia runoja. Niitä ovat esimerkiksi ”Runo puhuu luonnosta” (Kirjapaja, 1985), ”Runon vuodenajat” (Weilin + Göös, 1988) ja ”Luonnonrakkauden ja viisauden kirja” (WSOY, 1997). Jo noista kolmestakin kokoelmasta löytyy melkoinen määrä suomalaisia runoilijoita, joiden tuotannossa on luontoteemoja.
Itämeren rannoilla -sarjaa on esitetty Ylen kanavilla vuosina 2011, uusintoina 2013 ja 2015. Se on ulkomainen osto-ohjelma, saksalaisen Vidicom Media Productions -tuotantoyhtiön dokumenttisarja.
Valitettavasti ohjelmaa ei ole saatavilla kirjastoissa. YLE Areenassakin sarjan katseluaika on jo päättynyt. Tuotantoyhtiön sivulta http://www.vidicom-tv.com voit etsiä heillä myynnissä olevia tallenteita (Shop).
Yleisradiolle voi esittää ohjelma- ja uusintatoiveita osoitteessa https://palaute.yle.fi/.
Kuvaus tuo mieleeni Alex Marleen kirjan Hei sitten, ukki.
[Helsinki] : Kirjapaja, 1983
ISBN 951-621-346-4 sidottu
Sateenkaarikaloja en siitä muista, mutta kirja kertoo isoisän ja lapsenlapsen keskusteluista ja päätyy ukin kuolemaan.
Toinen samoihin aikoihin ilmestynyt kirja joka voisi olla etsimäsi on
Wolf, Winfriedin Jouluaatto isoisän luonaHelsinki:Lasten keskus, 1994
ISBN 951-627-622-9 sidottu
Helmet-haulla löytää uudempia kirjoja kuolemasta, jos kirjoittaa sen tarkennetussa haussa aiheeksi ja rajailee sitten aineistoa lasten kokoelmaan ja kuvakirjoihin.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1591208__Sd%3A%28kuolema%2…
Helmet-sivuilta kirjastojen lasten rooliasut löytyvät kirjoittamalla hakusanaksi rooliasut ja valitsemalla aineistoksi "esine". Rooliasuja on tällä hetkellä vain Espoon Entressen ja Espoon kirjastoauton kokoelmissa. Tässä linkki hakuun:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1899213__S%28rooliasut%29%20f%3Aq__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
Vaatteet voi varsinaisesti nähdä vain kirjastossa, kuvia niistä ei ole.
Paikan, muistomerkin ym. nimen julkistamistilaisuudesta voi käyttää montaa eri nimeä.
Vierasperäisiä sanoja ovat ainakin vihkiminen ja inauguraatio.
Vihkiä-sanan mekitys on mm. seuraava: 'asettaa joku tai jokin juhlallisin menoin määräarvoon tai tehtävään'. Sana lienee lainattu keskiajalla muinaisruotsista. Muinaisruotsin vighia on merkinnyt 'vihkiä, pyhittää'.
Inauguraatio-sanan merkitys on mm. 'juhlallinen vihkiminen käyttöön'. Sanan alkuperä on latinan kielessä. En löytänyt sanan alkuperän selvitystä mistään saatavillani olevasta suomen kielen etymologisesta sanakirjasta, vaan jouduin turvautumaan englannin kielen sanan inauguration etymologisiin selvityksiin. Sana juontaa juurensa latinan kielen sanasta...
Rautatieliikenteestämme ja sen historiasta löytyy useita kirjoja, joista saattaisi löytyä kaivatunlaista tietoa. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa mahdollisesti kiinnostavia voisivat olla esimerkiksi seuraavaan valikoimaan poimimani teokset:
Jari Auvinen, VR Suomi : dieselien aikaan
Jouni Eerola, Pasilan konepaja 1903-2003 : sata vuotta rautatievaunujen valmistusta ja korjausta Helsingissä
Tapio Eonsuu, Pekka Honkanen ja Eljas Pölhö, Suomen veturit. Osa 2, Moottorikalusto
Heikki Immeli, Piletti Pietariin : Suomen kulkuneuvojen 100-vuotistaipaleelta
Ari Julku & Kimmo Pyrhönen, Dr13 : Kymen Hurun tarina
Tapio Keränen, Rautatien arkea
Kyösti Kiiskinen, Rautahevon kyydissä : junamatka Matin ja Liisan päivistä Pendolinoon
Petri...
Helsingin kaupunki teetti Lounais-Sipoon liitosalueesta vuonna 2009 sosiokulttuurisen selvityksen. Sen sivuilta löytyy maininta tästä kiinnostavasti nimetystä tiestä. Nimen alkuperää oli kysytty pitkäaikaiselta asukkaalta, jonka hankkimien tietojen perusteella liitosalueen Susiraja ei ole kovin vanhaa perua: "Susiraja tien nimenä on aika uusi, eli 1980-luvun alusta. Sipoon kunta halusi pikkuteille nimet, jolloin silloisen metsätien tiekunnan puheenjohtaja Arimo Tuominen ehdotti Susirajaa ja muu porukka hyväksyi ehdotuksen."
Lounais-Sipoosta Helsinkiä – Maaseudusta kaupunkia: Sosiokulttuurinen selvitys liitosalueesta https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2009-1.pdf
Valitettavasti signeerauksesta on mahdotonta saada selvää. Teidän kannattaa kääntyä asiantuntevan taidevälittäjän puoleen, joka mahdollisesti pystyy selvittämään teoksen taulun tekijän.
Kristillinen henkilönnimi Clemens on muotoutunut Suomessa asuun Klemetti, mutta talonnimissä ja sukunimissä on säilynyt monia muitakin muotoja. Vanhojen länsisuomalaisten talonnimien joukossa ovat Klemola, Kleemola ja Klemelä tavallisia, muoto Kleimola on harvinaisempi. Latinan sana clemens tarkoittaa 'lempeää'.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Kaikkialla Pirkanmaalla ei siirrytty peruskouluun samanaikaisesti. Suuressa osassa maakuntaa koulunuudistus tapahtui vuonna 1976, mutta aiemminkin peruskoulun aloittaneita kuntia Pirkanmaalta löytyy: esimerkiksi Kangasalla alettiin peruskoulua käydä jo syyslukukaudella 1973. Ensimmäinen pirkanmaalaisikäluokka, jolle peruskoulu oli kotikunnasta riippumatta tarjolla ensimmäisestä luokasta alkaen, olivat siis koulunsa syksyllä 1976 aloittaneet eli vuonna 1969 syntyneet lapset.
Helmet.fi:ssä on joillakin asiakkailla ollut ongelmia varausten ja lainojen tarkastelussa 13.12. tehtdyn tietokantapäivityksen jälkeen.
Jos et pääse tarkastelemaan omia tietojasi tai tekemään varauksia, tyhjennä selaimen välimuisti ja käynnistä selain uudelleen. Voit myös kokeilla toista selainta tai käyttää perinteistä hakua osoitteessa luettelo.helmet.fi
Pahoittelut häiriöstä aiheutuvasta haitasta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Pellervon taloustutkimus PTT eli entinen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos on Pellervo-seuran (nykyisin Osuustoimintakeskus Pellervo) ja Maataloustuottajain Keskusliiton perustama laitos.
Pellervo-nimi tulee Sampsa Pellervoisesta, joka on kalevalaisessa runoudessa pellon haltija, sadon ja pellon suojelija. Pellervo nimi puolestaan juontuu pelto-sanasta.
https://www.ptt.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Osuustoimintakeskus_Pellervo
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/10/22/pellervo-seura-1939
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sampsa_Pellervoinen
Ehdottoman varmaa historiallista taustaa tynnyriin pukeutumiselle ei ehkä ole löydettävissä, mutta kiintoisia teorioita kuitenkin. Ankkalinnan yksityisomaisuutta tämä pukeutumismalli ei kuitenkaan ole. Köyhyyteen sen on vahvimmin kytkenyt amerikkalainen kirjoittaja ja pilapiirtäjä Will B. Johnstone (1881-1944). Yksi vakituisista hahmoista hänen 1920- ja 30-luvuilla ilmestyneissä pilapiirroksissaan oli "Veronmaksaja", joka oli kuvattu alastomaksi mieheksi, yllään pelkkä tynnyri, millä haluttiin tähdentää hänen pennitöntä tilaansa.
Se, miksi Johnstone puki puille paljaille joutuneen veronmaksajansa juuri tynnyriin, jääkin sitten spekulaation varaan. Yksinkertaisin selitys yhdistää tynnyripukeutumisen nykyajan asunnottomien...
