Kuvassa näyttäisi olevan täkänä.
Kuvaaihe on hyvin samanlainen kuin Vinhelmillä myynnissä olevassa täkänässä. https://www.vinhelmi.fi/tuote/takana-3/
Kenties he osaisivat kertoa tekijän ja mallin ajankohdan?
Suomen käsityön museo saattaisi tietää tästä täkänästä tarkemmin. https://www.craftmuseum.fi/museo-ja-yhteystiedot/henkilokunta
Olet aivan oikeassa, vittu tarkoittaa naisen sukuelintä. Vittu on sangen vanha sana, muinaisnorjassa ja nykyruotsissa on sanat fytta ja fitta.
Helsingin Sanomissa oli hiljattain mielenkiintoinen nuorison suosikkisanaa käsittelevä artikkeli:
Virossa leviää nyt kulovalkean tavoin kirosana, josta kaikki suomalaiset eivät ole ylpeitä - Kotimaa | HS.fi
Kannattaa lukea myös Satu Apon kirja Naisen väki : tutkimuksia suomalaisten kansanomaisesta kulttuurista ja ajattelusta. Siinä kerrotaan vitun väestä eli sen suojelevasta voimasta kansanuskomuksissa.
Tilastokeskuksen rahanarvomuuntimen mukaan vuoden 1965 rahamäärää 800,00 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2022 oli 1 632,76 euroa.
Lähde: Tilastokeskuksen rahanarvomuunnin
Unfortunately we can not give you the number of a private person. You can contact your local Directory Assistance (number information) for foreign numbers. They will put you through to the Directory Assistance of Finland.
Katulapsista löytyy ajankohtaisilta sivuilta esim. http:// www.verkkouutiset.fi/arkisto . Pietarin katulapsista löytyy sivulta http://lyyra.kempele.fi/katulapset . Voit myös miettiä katulapsityötä mahdollisesti tekeviä järjestöjä ja etsiä niiden kotisivuilta.
Verkosta löytyy mm. Kuopion yliopiston Liikuntalääketieteen perusteita -kurssin oppimateriaali, osoitteesta http://ffp.uku.fi/intro/oppisivu.htm .
TEENS (http://ffp.uku.fi/teens/ ) on koululaisille ja opiskelijoille sekä esim. opettajien ja kouluterveydenhoitajien työtä tukemaan tarkoitettu Internet-toteutus. Pääpaino on terveystiedossa ja terveyden edistämisessä sekä turvallisuustiedoissa ja -taidoissa.
Internetixin, kaikille avoimen oppimisympäristön, terveystieto-sivut käsittelevät tärkeimpiä ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, ravintoa, liikuntaa, päihteitä sekä tupakointia. http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/7taide/terveystieto/
Terveyden edistämisen keskuksen sivulla http://www.health.fi/ on...
Tyko Brahen kirjoituksia on säilynyt, latinan kielellä. Käännöksiä Brahen kirjoituksista on Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa yksi ruotsiksi,
Brahe, Tycho, Ur Tycho Brahes brevväxling / från latinet av Wilhelm Norlind. Lund , 1926 . Lisäksi teoksessa
Cardozo, Benjamin Nathan, Selected writings of Benjamin Nathan Cardozo : The choice of Tycho Brahe / edited by Margaret E. Hall. New York (N.Y.) : Fallon , 1947 lienee Brahen tekstiä. Nämä teokset löytyvät siis Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista. Sinun kannattaa käydä siellä ja kysyä myös apua neuvonnasta. Jos Brahen teoksia mahdollisesti olisi suomennettuna esim. valikoimateoksissa, joiden sisältöä ei vielä olisi erikseen ole luetteloituna, tai Tycho Brahea käsittelevissä...
Voisit tiedustella Kårenilta, olisiko heillä joitain tietoja jäljellä kanslisteista. Muualta ei tällaista julkaisua löydy Internetistä tai kirjana. Yhteystiedot löydät täältä http://www.abo.fi/karen/?page=kontaktuppgifter .
Lapin maakuntakirjaston kokoelmista löytyy päälle 200 selkokielellä toteutettua kirjaa. Joukkoon mahtuu niin lapsille kuin aikuisillekin suunnattua kauno- ja tietokirjallisuutta. Pääkirjaston aikuistenosastolla selkokirjat on sijoitettu omaan hyllyluokkaan äänikirjojen ja isotekstisten kirjojen yhteyteen. Lasten ja nuorten selkokirjat on sijoitettu omalle osastolleen. Kirjaston kokoelmista löytyviä selkokirjoja pääset kaikista kätevin selailemaan Lapin kirjasto-tietokannasta osoitteessa http://www.lapinkirjasto.fi, kirjoita asiasanakenttään selkokirjat ja rajaa hakua Rovaniemen kirjastoon. Kirjojen lisäksi kirjastoon on tilattu Selkouutiset -sanomalehti. Hyödyllinen nettisivusto on myös http://papunet.net, josta löytyy lisää tietoa...
Kirjastokorvauksia myöntää Taiteen keskustoimikunta. Tietoa apurahasta sekä hakulomake löytyy osoitteesta http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/ kohdasta "kirjallisuus" ja "kirjalilijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahat".
"Hakijalta edellytetään vähintään yhtä julkaistua teosta. Apurahaa koskevia hakemuksia käsiteltäessä kiinnitetään huomiota aikaisempaan tuotantoon ja nykyiseen luovaan työvaiheeseen sekä työsuunnitelmaan."
Vuoden 2011 hakuaika on päättynyt 31.1.11.
Kannattaa lukea myös Apurahan hakijan opas: http://edmund.taiteenkeskustoimikunta.fi/default.asp?WCI=wciEDM_Downloa…
Säätiöpalvelun sivuilta löytyy apurahoja ja avustuksia myöntäviä säätiöitä ja muita tahoja:
http://www.saatiopalvelu.fi/fi/
Muita lähteitä:
http://www....
Hangon kirjastossa on teos Taiteen sisäkuvia: keskusteluja Braquen , Légerin, Villonin, Mirón ja Brancusin kanssa. Kirjan on julkaissut Dora Vallier vuonna 1984.
Tämän lisäksi haku Hangon seudun Lukas-verkkokirjastosta https://lukas.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome asiasanalla ”Brancusi, Constantin” löytyy seuraavat teokset:
Forssell, Pia & Strömberg, John: Historiska och litteraturhistoriska studier; 77 (2002)
Lindvall, Bo: Skulptörer (1964). Tästä ei ole saatavuustietoja, vaikka se on Lukas-tietokannassa.
Lukas-verkkokirjaston laajennetussa haussa on valittavana laaja valikoima eri kieliä, kun selaa pudotus-valikkoa alemmas. Ensimmäisinä ovat suomi, ruotsi ja englanti, muut kielet ovat valikossa aakkosjärjes-tyksessä. Jos ei...
Sellon kirjaston Pajassa Espoossa voi digitoida kaitafilmejä. Täältä lisätietoja:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Palvel…
Kyseessä on varmaankin Werner Holzwarthin ja Wolf Erlbruchin kirja Pikkumyyrä, joka tahtoi tietää, kuka kehtasi kakkia kikkaran suoraan hänen päähänsä (2000).
Yrityshistoriikkeja ei liene kerätty minkään tietyn kirjaston kokoelmiin, mutta tieto niistä löytyy ehkä kätevimmin hakupalvelusta http://www.helmet.fi/ ja jos hakusanoiksi laittaa nämä kaksi: yritykset historiikit saa seuraavanlaisen tuloksen http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Syritykset%20historiikit__Or…
Tuloksesta näkee missä kukin kirja olisi paikalla ja soittamalla ko. kirjastoon sen voi noutaa maksutta. Kustakin kirjasta voi myös tehdä netissä maksuttoman varauksen. Varatut kirjat voi sitten noutaa haluamastaan pääkaupunkiseudun kirjastosta.
Joitakin kenties inspiraatiota antavia kirjoja löytyy Helmet-kirjastojen kokoelmista:
A home afloat : living aboard vessels of all shapes and sizes / Gary Cookson (Adlard Coles Nautical, 2008; käsittelee siis asuntolaivoja mutta voi ehkä antaa ideoita myös tavalliseen asuntoon)
Koti meren rannalla / Sally Hayden & Alice Whately (WSOY, 2009)
Laiturilla : kesäkoteja rannikolla ja saaristossa / Johanna Lehtinen & Tanja Hakala (Docendo, 2015)
Sailing style : nautical inspiration for the home / Tricia Foley (Clarkson Potter, 2003)
Suomalaiset kesäkodit (Sanoma Magazines Finland, 2005)
Yksittäisten lehtien merellisiä sisustusartikkeleita tuntuu olevan hankala löytää. Aleksi- ja Arto-tietokannat eivät tarjonneet oikein mitään...
Tampereen luontokoulun sivuilla tekstin tekijäksi mainitaan Astrid Neeme:
http://luontokoulu.blogit.tampere.fi/kissanmaan-veso-2-9-2009/
Neemen ainoassa julkaistussa teoksessa Rytmit sinussa ja luonnossa (1999) tekstiä ei kuitenkaan ole.
Sytyke-lehdessä, jossa teksti on julkaistu, kerrotaan, että teksti on julkaistu Ratke-lehdessä 20.1.1997. Ratke-nimistä lehteä ei lähteidemme mukaan kuitenkaan ole olemassa, vaan kyse lienee ratkaisu- ja voimavarakeskeisen kulttuurin lehdestä nimeltä Ratkes:
http://www.ratkes.fi/lehti
Vuoden 1997 Ratkes-lehtiä on vain joidenkin yliopistokirjastojen kokoelmissa, joten valitettavasti emme voineet tarkistaa, onko tekstin kirjoittaja todella Astrid Neeme.
