Suomalaisen Elonet-tietokannan mukaan lauluyhtye Harmony Sisters esiintyi vuonna 1942 tehdyssä lyhyessä dokumenttielokuvassa "Välähdyksiä Propaganda-aseveljien toivekonsertista". Tietokannassa ei ole mainintoja ohjelmistosta, mutta on täysin mahdollista, että yhtye olisi laulanut tämän Wlhelm Groszin laulun "Harbour lights", sillä yhtye levytti sen vuonna 1940.
Muita elokuvia, joissa Harmony Sisters on ollut mukana, ovat Nyrki Tapiovaaran ohjaama "Kaksi Vihtoria" (1939) ja "Onnellinen ministeri" (1941), mutta kummassakaan näistä ei Elonetin tarkkojen luetteloiden mukaan kuulla tätä laulua "Sataman valot". Vuoden 1939 elokuvassa yhtye laulaa Godzinskyn sävellyksen "Hymyillen", vuoden 1941 elokuvassa Godzinskyn laulut "Mainostoimistolaulu"...
Valitettavasti ePressiä voi käyttää vain kirjaston tiloissa. Etäkäyttö ei ole mahdollista.
Ohessa kopio Helmetin sivuilta: ePress tarjoaa yli 200 kotimaista paikallis- ja maakuntalehteä näköislehtinä luettaviksi heti niiden ilmestyttyä painosta. Palvelua voi käyttää kirjaston asiakaskoneilla tai langattomasti omilta tai kirjaston mobiililaitteilta kirjaston langattomassa verkossa. Palvelussa voi kerrallaan olla rajallinen määrä yhtäaikaisia käyttäjiä.
Jag föreslår att du tar kontakt med Vanda Miljöcentral. På internet finns det kontaktuppgifter på svenska på Vanda stads serviceregister i adressen http://www.vantaa.fi/palveluhakemisto/hak_ruotsi_0305.html
MILJÖCENTRALEN
Bäckbygr. 4 A
fax 8392 4280
Hälso- och miljöinspektörerna jour 8.30-11.30
8392 3110
Livsmedels- och miljölaboratoriet
8392 3122
Luftvård
8392 3032, 8392 4247
Miljöskyddsärenden
8392 3031
Miljöhygien Vattenfrågor
8392 3126
På finska kan man hitta mera information om Vantaan Ympäristökeskus i adressen http://www.vantaa.fi/yke/index.htm
Kiuruvedellä toimi 18.6.1941-25.10.1942 Jalkaväen koulutuskeskus 14 (Jv.koul.K 14). Koulutuskeskuksen sotapäiväkirjat ovat säilyneet, ja niistä saa melko tarkan kuvan keskuksen toiminnasta. Digitoidut koulutuskeskuksen alaosastojen sotapäiväkirjat löytää kätevimmin Sotasampo-palvelun kautta. Koulutuskeskuksella oli myös oma lyhytikäinen lehtensä, jonka numerot ovat käytettävissä vapaakappalekirjastoissa. Omaa historiikkia koulutuskekuksella ei ole, mutta yleisellä tasolla jatkosodan aikaisten koulutuskeskuksien toimintaa kuvataan esimerkiksi teoksessa Suomen sota 1941-1945: 9, Merivoimat, ilmavoimat, kotijoukot ja naisjärjestöt. Helsinki, Sotateos 1960.
P. J. Hannikaisen joululaulu Kautta tyynen, vienon yön on julkaistu todennäköisesti ensimmäisen kerran nuottisarjassa Sirkkunen. Hannikainen aloitti sarjan julkaisemisen 1896 ja vuonna 1954 julkaistun muistokokoelman perusteella etsitty joululaulu sisältyy johonkin seitsemästä ensimmäisestä osasta. Näitä osia ei valitettavasti ole edes Kansalliskirjaston Viola-tietokannassa eritelty niin tarkasti, että ilman kaikkien tutkimista voisi varmuudella sanoa, missä osassa ja minä vuonna ensimmäisen kerran laulu on julkaistu. Kaikista Sirkkusen osista on otettu lukuisia lisäpainoksia. Julkaisuvuosikaan ei ole automaattisesti sama asia kuin sävellysvuosi. Hannikainen teki paljon lauluja ja useimpien kohdalla ei ole mitään tarkempaa...
Tämä onkin aika visainen kysymys. Virka-avun turvin selvisi, että ainakin Sirkka Turkan lyriikassa on runsaasti koira ja kuolema -aiheisia runoja, esim. kokoelmissa
Tule takaisin, pikku Sheba (1986), Sielun veli (1993) ja Nousevan auringon talo (1997).
Nämä opukset löytyvät Heili-kirjastoistakin, joten kannattaa tarkistaa, jospa runo löytyisi niistä.
Yksi KL-nimikirjaiminen taiteilija oli tanskalainen Karl Larsen, joka eli vuosina 1897-1977. Yhden hänen kiviveistoksensa kuva löytyy Bukowskis-huutokauppasivustolta:
https://www.bukowskis.com/fi/lots/641918
Bukowskin tai Hagelstamin liikkeistä voisi myös signeerauksesta kysyä:
http://www.hagelstam.fi/
Ainakin osa kappaleiden nuoteista (Sieluni soitto, Suviserenadi, Taivaan kyyneleet, Viulu kaukaisen maan, Hiljaisuus, Yön tuuli vain) löytyy Finna-hakupalvelun mukaan jostakin tai joistakin Suomen kirjastoista:
https://www.finna.fi/Content/about
Voit kysyä nuotteja kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta. Tietoa Mikkelin seutukirjaston kaukopalvelusta, mm. maksuista, löytyy alla olevan linkin kautta:
https://kirjasto.mikkeli.fi/palvelumme/kaukopalvelu-2/
Helsingin kaupunginkirjaston aineistorekisteristä löytyy 30 viitettä antamalla asiasanaksi etätyö. Näiden teosten saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi. Lehtiartikkeliviitetietokanta Aleksista, joka on käytössä kirjastojen asiakastyöasemilla, löytyy myös useita viitteitä etätyöstä, artikkeleita 83 ja yhteensä viitteitä 183 kpl. Tässä muutama esimerkki
Anttila, Risto Konttori komerossa Uudistuva konttori 1997 ; (23) ; 7-8 ; 4-7
Arrasvuori, Juha Uutta puhtia etätyöhön Tietokone 1996 ; (14) ; 5 ; 65-67
Koska artikkeliviitteitä on näin paljon, olisi parasta mennä kirjastoon paikan päälle niitä rauhassa selaamaan ja etsimään sopivimmat. Pääkirjastossa Pasilassa on laajin lehtivalikoima ja sieltä...
Kihnu Jõnnista on olemassa näytelmä ja elokuva:
Smuul, Juhan: Kippari-Jonni.1969
Lehtiartikkeli:
Leola, Peter: Kihnu Jonn:Villikapteeni. Vene 1992,nro 2 ss.94-95
Kirjallisuutta Kihnusta:
Saar,T: Kihnu ja Ruhnu.1973
Jõgisalu, Harri: Kihnu ja Manõja.2001
Kärnas, Enn: Kihnu.1975
Värähtelyllä tarkoitetaan hiukkasen tai kappaleen liikettä tasapainoasemansa ympärillä. Värähtelystä kerrotaan havainnollisesti seuraavalla internet -sivustolla:
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/fysiikka/kurssi3/aaltoliike/…
Värähdysliikkeestä löytyy tietoa myös esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Lehto, Heikki: Fysiikka 2: fysiikka yhteiskunnassa; aaltoliike (Tammi, 2000) siv. 123 - 136.
Atomista avaruuteen: Aallot fysiikassa/ Timo Kärkkäinen et al., lukion fysiikka (Otava, 1995) siv. 8 - 23.
Kyseinen teos ei valitettavasti kuulu RATAMO-kirjastojen kokoelmiin, mutta sitä löytyy useammastakin maakuntakirjastosta, joista se on mahdollista pyytää kaukolainaksi Riihimäen kirjastoon.
Valitettavasti näyttää siltä, ettei tätä vuoden 1987 elokuvaa ole suomalaisten kirjastojen kokoelmissa, pelkästään paljon myöhäisempi animaatioversio.
Elokuvan voi tiukan paikan tullen kuitenkin ostaa varsin halvalla hinnalla. Esimerkiksi Levykauppa Äx myy sitä 6,95 eurolla.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Nina Hurman oikeaa nimeä ei näytä löytyvän hänen kustantajansa, Gummeruksen, tai hänen omilta Facebook-sivuiltaan. Näyttää siltä, ettei hän halua sitä tällä hetkellä julkisuuteen.
http://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/nina-hurma/402/
Erik Lindströmin sävellyksiä on julkaistu tavattoman monissa nuottikokoelmissa, mutta pelkästään hänen musiikistaan koostuvia vihkoja on vähemmän. Tässä muutamia, jotka löytyvät kaikki HelMet-kirjastosta. Lindströmin sävellyksiä kannattaa etsiä HelMet-tietokannasta tai käymällä jossain isossa musiikkikirjastossa. Nuotteja myydään lähinnä erikoisliikkeissä kuten F-Musiikilla.
20 tangoa (Erik Lindström 1996) http://luettelo.helmet.fi/record=b1373938~S9*fin
90-luvun iskelmiä (Fazer 1992) http://luettelo.helmet.fi/record=b1373943~S9*fin
Humppa USA (Erik Lindström 1978) http://luettelo.helmet.fi/record=b1375145~S9*fin
Heikki Poroila
Sukunimiopas: Suojatut sukunimet on viimeksi ilmestynyt vuonna 1994. Ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista kirjaa vielä saa lainaan. Jos sitä ei löydä omasta kirjastostasi, voit pyytää kirjaa kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
Nykyään sillä tosin ei enää ole entisenlaista käyttöä, vaan nimilaki suojaa kaikki väestörekisteriin kirjatut sukunimet. Toisen sukunimen voi ottaa käyttöönsä vain erityisestä syystä, jollainen on vaikkapa se, että sukunimi on ollut esivanhempien käytössä. Jos haluaa vaihtaa nimensä muuksi kuin suvun käytössä olleeksi, on keksittävä kokonaan uusi nimi.
Alla linkki Nimilakiin ja Ylen uutinen aiheesta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694
http://yle.fi/uutiset/...
Kysyin asiaa Muumien viralliselta sivulta ja he vastasivat seuraavaa:
"Moomin Shopeista saattaisi löytyä eniten korttivalikoimaa, meillä on tällä hetkellä ainoastaan yksi setti postikortteja. Voitte olla yhteydessä Forumin Moomin Shoppiin: forum@moominshop.fi
Yst. terv.
Saara
Moomin.com"
Katsoin sivuston korttivalikoimaa, mutta 3D kortteja en löytänyt.
Aika kivoja koottavia muumihahmoja kyllä löytyi...)
Kannattaa toivoa kortteja taas valikoimiin.
https://www.moomin.com/fi/
Huutonetistä tai Tori.fi palveluista saattaa satunnaisesti löytyä myös postikortteja.
Postikorttien keräilyyn liittyviä linkkejä löytyy osoitteesta:
http://postimerkkeily.blogspot.fi/p/postikorttien-keraily-linkkeja.html
Uuden kirjastokortin saat maksamalla rästissä olevat maksusi kirjastoon. Ota mukaan myös kuvallinen henkilöllisyystodistus niin saat uuden kirjastokortin käyntisi yhteydessä. Kirjastokortin varastamisesta tai katoamisesta kannattaa ilmoittaa heti kirjastoon.
