Kuunnelma löytyy mm. Vaski-kirjastojen kokoelmista. https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Sen voisi tilata omaan kirjastoonsa maksullisena kaukolainana. http://www.valkeakoski.fi/portal/suomi/kulttuuri_ja_vapaa-aika/kirjasto/-palvelut/kaukopalvelu/
Kyseessä on Eero Salolan runo Häkkilintu. Runo on julkaistu ensimmäisen kerran Eero Salolan ja Eino Keskisen toimittamassa teoksessa Lausuntarunoja nuorelle väelle (1928). Runo sisältyy myös esimerkiksi oppikirjaan Lukutunnin kirja : 6, Lukemisen oppikirja kansakoulun VI tai V luokalle (toim. Eero Salola ja Otro Kontturi, 1965) sekä Laila Hirvisaaren toimittamaan kokoelmaan Elämäni runot (2009).
Saat runon sähköpostiisi.
Jos saippua- tai sampootuotteessa on tällainen vaaraa osoittava standardilauseke R52/53, se tarkoittaa, että yksi tai useampi tuotteen ainesosista on haitallinen vesiympäristölle sinne päätyessään. Kotona käytettynäkään tällainen tuote ei ole täysin vailla ympäristövaikutuksia: vaikka viemärivesi johdetaankin ensin vedenpuhdistamoon, osa siihen huuhtoutuneista aineista päätyy lopulta luontoon.Ympäristöystävällisiin valintoihin pyrkivän kuluttajan kannattaakin suosia EU-ympäristömerkittyjä tuotteita, joissa vaarallisten aineiden käyttöä on vähennetty.
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32014D0893&from=EN
https://ec.europa.eu/environment/archives/ecolabel/pdf/marketing/brochures/fi/soaps_shampoos_fi.pdf...
Petsamon asukasluku vuonna 1920 Suomeen liitettäessä oli noin 1500, 1944 asukkaita oli yli 5000. Väestönkasvu kytkeytyi suurelta osin Petsamon nikkelivaroihin ja voisi otaksua, että Petsamon asukasmäärän vastaava kehitys olisi yhtä lailla kytköksissä alueen kaivannaisteollisuuteen. Pakinoitsijanimimerkki Tapani pohti sanomalehti Lapin kansassa Petsamon tulevaisuutta tältä kannalta jo vuonna 1938:
"Monia tulevaisuuden näköaloja avautuu sille, joka syventyy nikkelitunturin touhuun vähän joka puolelta. Se on jo varmassa tiedossa, että sinne syntyy kukoistava kaivosteollisuus. Nousee isohko kaupunki ja kansaa kertyy Petsamon perukoille monenlaista. Mutta kun katselee asioita pitemmällä tähtäimellä, joutuu pakostakin erinäisiin...
Kysymyksen Dostojevski-sitaatti on romaanin Kirjoituksia kellarista I osan luvusta XI: "Te kerskailette tietoisuudellanne mutta te epäröitte vain, sillä vaikka teidän järkenne toimiikin, sydämenne on irstauden synkentämä, ja ilman puhdasta sydäntä ei täydellistä, oikeaa tietoisuutta synny." (suomennos Esa Adrian)
Tuotenimet Sirkku ja Pulmu ovat peräisin palasokerin valmistuksessa käytetyistä varhaisista tekniikoista. Sokeria tehtiin joko sahaamalla tai puristamalla. Sirkkelillä sahattu sokeri oli "sirkkua", puristimella valmistettu "pulmua".Alun perin Suomen sokerin Töölön sokeritehtaalla valmistama Sirkku on ollut markkinoilla vuodesta 1928. Suomen sokerin Pulmu tuli myyntiin 1930. Turkulaisen Auran sokeritehtaan puristettua palasokeria tosin kaupiteltiin Pulmu-nimellä jo vuonna 1927.https://www.sucros.fi/irj/go/to/fi/sucros-oy/sucros-oy/100-tarinaa-suomen-sokerista/osa-72 https://www.sucros.fi/irj/go/to/fi/sucros-oy/sucros-oy/100-tarinaa-suomen-sokerista/osa-76 https://www.sucros.fi/irj/go/to/fi/sucros-oy/sucros-oy/100-tarinaa-suomen-...
Kyseisiin tuntomerkkeihin voisi varsin hyvin sopia brittiläinen piirroselokuva "Papukaija Kaija ja Liskolinnan vanki" (alkup. "The Talking Parcel") vuodelta 1978.
Elokuva on tarkastettu Suomessa videolevitystä varten syyskuussa 1989.
Suomen taitoluisteluliiton sivuilla asiasta kerrotaan näin:"Vuonna 1960 perustettiin Suomen Kaunoluisteluliitto, joka muutti 1968 nimensä Suomen Taitoluisteluliitoksi." eli lajin perustamisesta 1875 vuoteen 1968 laji on ollut viralliselta nimeltään kaunoluistelu.
"Taitoluistelun on tuonut Suomeen amerikkalainen Jackson Haines. Hän vieraili Suomessa 1875 ja esiintyi monilla eri paikkakunnilla. Haines kuoli Kokkolassa, jossa hänen hautansa sijaitsee" Stll.fi
Lajin vanhoja kuvia ja lehtiartikkeleita löytyy mm. Finna.haulla. Finna
Varhaisin auton suunnanosoituslaite oli tiettävästi J. B. Freemanin vuonna 1893 auton perään asentama rulla, johon kytketyn narun avulla se saatiin näyttämään sanoja "stop", "vasemmalle" ja "oikealle". Tätä seurasivat erilaiset mekaaniset varret, jotka työntyivät ulospäin vastaavalle puolelle autoa kuin kuljettaja siirsi säätövipua. Vuoteen 1905 mennessä tällaiset semaforit olivat muuttuneet pneumaattisesti toimiviksi ja itsepalautuviksi F. Bergerin keksinnön mukaisesti.
Kolme vuotta myöhemmin italialainen Alfredo Giansanti Barrachini käytti erillisiä semaforivarsia, jotka oli valaistu sisäpuolelta sähkölampuilla. Vaikka hän alun perin käytti varsia vaijereilla, niissä oli mahdollisuus myös sähkön avulla tapahtuvaan nostoon. Vuonna...
Kyseessä on varmaankin tanskalaisen Jan Mogensenin kuvakirja Viidakon pikku Vihtori (Victor Banan, suom. Jenni Pitkäniemi, 2000, Lasten parhaat kirjat).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirja kuvaillaan näin:
"Pieni Vihtori-apina rakastaa appelsiinejä eikä sille kelpaa mikään muu hedelmä. Kun appelsiinien satokausi loppuu, Vihtori karkaa kotoa etsimään niitä. Viimein tukaani saa sen kokeilemaan banaanin syömistä, ja koko Vihtorin perhe ihastuu tähän uuteen hedelmään."
https://finna.fi/Record/ratamo.146042
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Lokin munat soveltuvat ihmisravinnoksi, mutta niissä voi olla ympäristömyrkkyjä. Ylen artikkelin mukaan luonnonsuojelulaki kielsi munien keräilyn 1960-luvulla, joten sitä ennen munien keräily olisi ollut laillista - tosin siitä ei ole tietoa, saiko toisen mailta kerätä linnunmunia.Vanhoista sanomalehdistä löytyy jonkin verran uutisia munien keräilystä, mutta lehtijutut käsittelevät yleensä pelkästään munien keräilyä osana jonkinlaista luonnontieteellistä tutkimusta. Vuodelta 1937 löytyy kuitenkin lehtijuttu, jossa mainitaan vesilintujen munien syöminen.
Kotimaisten kielten keskuksen etymologisen sanakirjan Suomen etymologinen sanakirja - Kotus mukaan putsi-sanalla on kaksi merkitystä. Putsi voi tarkoittaa tynnyriä, puista astiaa. Se voi tarkoittaa myös mm. siistiä, puhdasta, puhdistettua, jopa ryöstön kohteeksi joutunutta.
Kyseiselle laululle ei todellakaan tunnu löytyvän suomennosta mistään tietokannasta eikä Internetistä. Sitä ei siis varmaankaan ole suomennettu tai ainakin suomennos on niin tuntematon, ettei mikään estä suomentamasta itse uudestaan, tai jättämästä ruotsinkieliseen asuun, jos se on mahdollista.
Helene Schjerfbeckiä käsitteleviä uudempia aikakauslehtiartikkeleita voit hakea esimerkiksi Aleksi-viitetietokannasta, joka on käytettävissä kirjastoissa. Lisäksi Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa indeksoidaan taideaiheisia sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita. Taidekortistossa ei kuitenkaan ole viitteitä 1970-lukua vanhemmista artikkeleista. Myös Turun kaupunginkirjaston aikuistenosaston vanhasta asiasanakortistosta löytyy muutamia artikkeliviitteitä Schjerfbeckistä (esimerkiksi Naisten Ääni 1942, s. 95-97 ja 1946, s.24-28). Viitteitä aikakaus- ja sanomalehtiartikkeleihin kannattaa etsiä tutkimuskirjallisuudesta, ks. esim. Ateneumin 1992 julkaisema Helene Schjerfbeck -teos (toim. Ahtola-Moorhouse).
Vanhojen...
Flavia Bujorin Ennuskivien mahti on ilmestynyt tämän vuoden heinäkuussa. Kirjaa ei ainakaan vielä ole Saukkolan kirjastossa. Jos haluat tietää tarkemmin, milloin kirja olisi saatavilla, sinun kannattaa kysyä asiasta suoraan Saukkolan kirjastosta. Yhteystiedot löydät täältä: http://www.nummi-pusula.fi/sivistys/kirjasto.asp
Tässä on linkki kirjaston aineistotietokantaan, josta näet mitä aineistoa kirjaston kokoelmiin kuuluu: http://nummi-pusula.kirjas.to/
Sinikka Laineesta on kysytty tietoja aikaisemminkin ja huomattu, että materiaalia löytyy valitettavan vähän.
Olet jo varmaan tutustunutkin teoksiin Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita sekä Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailjoita 2 (Btj Kirjastopalvelu oy).
Näiden lisäksi Sinikka Laineesta löytyy jonkin verran verkosta:
Oulun kaupunginkirjaston sivuilta
http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjallisuus/laine.html
http://www.ouka.fi/kirjasto/pohjoista/sinikka.htm
Aiemmista vastauksissa on viitattu Kempeleen lukion sivuihin
http://lyyra.kempele.fi/pv/laine/laine.html
mutta ainakaan meidän koneelta en kyseistä sivustoa saanut auki. Voit kuitenkin kokeilla.
Toivottavasti näillä tiedoilla pääset eteenpäin.
Tähän kysymykseen on vastattu myös maaliskuussa. Vastaus on edelleen sama kuin silloin: kustantajan kotisivuilta ei löydy tietoa jatko-osien suomentamisesta. Jos haluat kysyä asiaa suoraan kustantajalta, WSOYn sivuilla on palautelomake sitä varten.
Ohessa vielä maaliskuussa annettu vastaus:
Libba Braylta on ilmestynyt tähän mennessä kolme kirjaa, A great and terrible beauty, Rebel angels ja The sweet far thing. Ensinmainittu julkaistiin vuonna 2007 suomeksi nimellä Kauhun ja kauneuden valtakunta. Kaksi muuta ovat sen jatko-osia. Niiden ilmestymisestä Suomessa ei ole ainakaan vielä tietoa kustantajan verkkosivuilla (www.wsoy.fi).
Videotaiteesta löytyy teoksia, mutta videotaiteen levityksestä ei löytynyt. Kävin läpi Helmet-haun sekä Helsingin yliopiston Helka-haun ja yliopistokirjastojen yhteistietokannan Lindan asiasanayhdistelmällä videotaide - levitys.
Kannattaa olla yhteydessä suomalaisen mediataiteen levityskeskus AV-arkkiin. Ainakin heidän vuosi- tai toimintakertomuksessaan saattaisi olla tietoja videotaiteen levityksestä. AV-arkin yhteystiedot http://www.av-arkki.fi/web/index.php?id=21
