Emme onnistuneet löytämään tällaista kauppaa Helsingistä. Muutamassa muussa Suomen kaupungissa liike on. Ja verkkokaupoista tosiaan tätä kahvia voi myös ostaa.
Taivalkosken kirjastosta kerrottiin, että etsimäsi hyvin suurikokoinen sukukirja (Eero Seppänen, Sukukirja: Kainuun/Koillismaan yleisimmät suvut)on edelleen Taivalkosken kirjastossa, kotiseutukokoelmassa.
Sitä ei tosiaan lainata, ja tietojen etsiminenkin siitä on työlästä, mutta voit ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon puhelimitse (040 860 8999) tai sähköpostilla (kirjasto@taivalkoski.fi).
Kaivattu kirja saattaisi olla Erica Bauermeisterin Elämän lempeät maut (Bazar, 2009).
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_…
Kjell Westön uusimman kirjan on virallisesti ilmoitettu ilmestyvän elokuun puolessavälissä. Siitä voi mennä vielä hieman aikaa, ennen kuin kirja on lainattavissa. Voit tehdä varauksen teokseen jo nyt pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastossa ja jonkin verran varauksia teokseen näytti jo tulleenkin: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2301380__Srikinkeltainen%2…
Hei!
Valitettavasti ei hakuehtojesi mukaista kirjaa varastostamme löydy.
Kuvitustyylin perusteella hakemasi teos voisi olla Iloisten satujen kirja (Gyo Fujikawa), jonka suomenkielinen painos on vuodelta 1984. Iloisten satujen kirja sisältää mainitsemistasi saduista ainakin Kuningas Midaksen sekä sadun Kaupunkihiiri ja metsähiiri, mutta toivomaasi pitkää päivällispöytää kuvitus ei ikävä kyllä sisällä.
Toivottavasti joskus vielä oikeaan kirjaan jossain törmäät!
Hei!
Luettavaa löytyy onneksi paljon. Kokosimme listaan muutamia kirjoja, jotka toivottavasti myös kirjakauppojen valikoimista yhä löytyvät.
Periaatteessa listan kaikki kirjat voisivat sopia sekä 10- että 12-vuotiaalle. Eri ihmiset kuitenkin kokevat lukemansa hyvin eri tavoin, joten aikuisen kannattaa kirjaan ensin itse hieman tutustua. Tuttu aikuinen osaa varmimmin arvioida kirjan sopivuuden lapselle. Kirjojen tarkempiin kuvauksiin voit tutustua esimerkiksi Keski-kirjastojen verkkokirjastossa.
Rauhallista joulun aikaa!
Benjamin, Ali: Mitä sain tietää meduusoista
Cassidy, Cathy: Suklaamuruset-sarja
Hai, Magdalena: Gigi ja Henry -sarja
Haig, Matt: Poika nimeltä Joulu tai Tyttö joka pelasti joulun
Heinänen,...
Aiemmin vastaavaan kysymykseen on vastattu näin:
Kunniapuheenjohtajan tehtäviä ei ole kirjattu yhdistyslakiin, vaan yhdistys sopii itse säännöissään oikeudet ja tehtävät. Onko asiasta kirjattu mitään oman yhdistyksenne sääntöihin? Onko teidän mahdollista neuvotella asiasta oman yhdistyksenne kanssa?
Yhdistyslakia voi tarkastella oikeusministeriön ilmaiselta Finlex-sivustolta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503?search%5Btype%5D=pi…
Larin-Kyöstin runoja on julkaistu useissa kokoelmissa. Teoksesta "Ota sun kaunis kantelees" (1985) löytyvät runot Onnen käki, Vaari ja vaarin kello, Käen kukkuessa ja Aittalaulu. Kristallikukkia-runo on julkaistu kokoelmassa "Lauluja vanhasta kaupungista: kokoelma runoja" (1912) ja Kahden vaiheilla -runo "Tän pojan kevätrallatuksia: Kyläisiä lauluja I" -teoksessa (1912). Sellaisesta runosta kuin Syysyö ei valitettavasti löytynyt tietoa. Sen sijaan runot Kesä-yö ja Syyslaulu löytyvät Larin-Kyöstin teoksesta "Lauluja vanhasta kaupungista: kokoelma runoja". Olisiko kyseessä voinut olla jompikumpi niistä?
Tällaisella sukulaisuudelle ei ole omaa nimitystä suomen kielessä. Siskosi tytär voisi puhua lapselleen äidin serkusta.
Sukulaisten nimitykset löytyvät esimerkiksi alla Tuomas Salsteen sukututkimussivustolta:
http://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Sukunimet-opuksessa (Mikkonen, Pirjo ; Paikkala, Sirkka; Otava 2000) kerrotaan seuraavaa:
"Viljo Nissilä on yhdistänyt (1975) tämän itäsuomalaisen sukunimen sanaan utra 'poloinen, raukka, vanha ukko', vrt. Kalevalan "ukko utra". Viron murteissa udres, udris, utris merkitsee 'nopeaa, reipasta' ja 'ahkeraa'. Etelä-Virossa on puolestaan säilynyt udras, gen. utra merkityksessä 'saukko, saarva'."
Vielä 1200-luvulla Suomenlahden latinankielinen nimi oli Mare Estonum ("Vironmeri"). Keskiajalla Suomi oli vain yksi maakunta muiden maakuntien joukossa (nykyisin Varsinais-Suomena tunnettu alue). Kun Ruotsin valtakunnan itäisiä osia ja sittemmin Suomen suuriruhtinaskuntaa ruvettiin kutsumaan kokonaisuudessaan Suomeksi, ruvettiin lahtea samalla kutsumaan sen nykyisellä nimellä.
Olaus Magnuksen Carta Marinassa (1539) merialueen nimenä on Mare Finonicum. Waghenaerin 1590-luvulla ilmestyneessä Thresoor der Zeevaertissa lahdella on kaksi nimeä: pohjoisessa Finnicus Sinus ja etelässä Mare Livonicum eli Lifflandtsche See. 1700-luvulla nykyinen nimi on jo vakiintunut: Jonas Hahnin kartassa 1750 nimi kuuluu jo Finska Wiken. Suomeksi nimi...
Lähtisin purkamaan kysymystäsi suomalaisten heimojen kautta - vaikka ne eivät olekaan nykyisin enää niin selkeästi erotettavissa, kuin aiemmin historiassa. Perustietoa suomalaisista heimoista löytyy ihan Wikipedian Suomalaiset heimot -artikkelista. Artikkelin mukaan suomalaiset heimot ovat muinaisia etnisiä ryhmiä - siis enemmän ja vähemmän erillään toisistaan eläneitä porukoita. Etninen ryhmä -Wikipedia-artikkeli määrittelee ne näin:
"Etnisellä ryhmällä tarkoitetaan ihmisjoukkoa, jonka katsotaan muodostavan erillisen ryhmän, joka perustuu sen jäsenten yhteiseen kulttuuriperintöön, uskontoon, kieleen, alkuperään tai ulkonäköön. Etniset ryhmä korreloivat kielialueiden kanssa ja ryhmien väliset etniset ja kielelliset rajat ovat usein...
Keith Bosleyn (1989) tulkitsemana kyseinen kohta kuuluu seuraavasti: "Water is the oldest of ointments / rapid-foam of remedies".
John Martin Crawford (1888) [perustuu saksalaiseen käännökseen]: "Remedy the oldest, water; / Magic is the child of sea foam"
Eino Friberg (1988): "Water is the oldest lotion, / Foam of falls most ancient nostrum"
W. F. Kirby (1907): "Water is the oldest medicine, / Cataract's foam a magic potion"
Francis Peabody Magoun (1963) [proosakäännös]: "Water is the oldest of ointments, / foam of a rapids oldest of magic nostrums"
Kategoria: Englanti | Kalevala maailmallaKalevala maailmalla (kalevalaseura.fi)
Viron kielessä ei ole äng-äännettä. N-kirjainta seuraava g lausutaan k:ksi. Ääntämisohjeita löytyy esim. Ylen sivuilta:
Ääntäminen | Kielet | Oppiminen | yle.fi
Jotkin kustantamot merkitsevät ns. arvostelukappaleet leimoilla, joissa lukee esim. "arvosteltavaksi" tai "arvostelukappale".
Arvostelu- ja lehdistökappaleita kustantamot (ja kirjailijat) lähettävät medialle, eli esim. kirja-arvosteluiden kirjoittajille, kriitikoille ja kirjabloggaajille.
Tässä esimerkkinä Otavan ohjeistus: https://otava.fi/medialle/mediainfo/ Ja Harper Collinsin: https://harpercollins.fi/tilaa-arvostelukappale/
Latinaa ei enää puhuta äidinkielenä, mutta se on romaanisten kielten, esimerkiksi ranskan ja espanjan, kantakieli. Se on myös katolisen kirkon virallinen kieli, ja sitä käytetään edelleen monissa yhteyksissä, kuten lääketieteessä, luonnontieteissä ja oikeustieteessä.
Latinan kielestä, sen historiasta ja nykykäytöstä voi lukea lisää esimerkiksi Ylen artikkelista: "Latinan kieltä pitäisi oikeastaan kutsua romaniaksi" , Wikipedian artikkelista "Latina" tai vaikka Tampereen lukion nettisivuilta, josta löytyy myös esimerkiksi turistilatinaa tai lentäviä lauseita latinaksi.
En löytänyt tietoa Disaronnon sivulta, https://www.disaronno.com/en/heritage. Siellä kerrotaan, että likööri on peräisin 1600-luvulta ja että ohje on salainen. Disaronno on korkean luokan likööri ja resepti vanha, joten voisi olettaa, että siinä käytetään mantelia. Myös tällä tuotemerkillä on kuitenkin uusiakin muunnoksia, niitä voi tutkia heidän sivuiltaan. Alkon sivulla kerrottiin, että tarkat tuotetiedot ovat luettavissa pullon etiketistä.
Allergiaan liittyvistä asioista kannattaa kysyä terveydenhuollon ammattilaiselta, vaikkapa terveyskeskuksesta.
Näin äkkiseltään en onnistunut löytämään kirjastostamme käsiini etymologista sanakirjaa, joka selittäisi sanan alkuperää. Internetistä kuitenkin löytyy selitys sanalle.
Esimerkiksi Wikisanakirjasta löytyy sana-artikkeli: https://fi.wiktionary.org/wiki/sarkofagi
Artikkeli kertoo sarkofagi-sanan alkuperästä seuraavaa:
Etymologia
ranskan ja latinan kautta muinaiskreikasta, sanoista σάρξ 'liha' ja -φάγος verbistä ἔφαγον 'syödä', mikä tarkoittaa 'lihaa syövä', 'lihansyöjä', alun perin fraasista lithos sarkophagos, 'lihaa syövä kivi'
Saman selityksen antaa esimerkiksi Encyclopedia Britannica: https://www.britannica.com/topic/sarcophagus
(Greek sarx, “flesh,” and phagein, “to eat”)
---religious and folkloristic ideas may have been...
Pelkästään kasvirasvoista tehdyt margariinit eli kasvimargariinit erottaa kasvirasvalevitteistä oikeastaan vain tuotteen rasvaprosentti. Suomessa margariinin rasvapitoisuus on 40, 60 tai 80%. Jos rasvaprosentti on jokin muu, nimityksenä on rasvalevite.
Lähde:
Kaarina Turtia, Gastronomian sanakirja
Vernakulaarinen tarkoittaa yleensä kansanomaista. Vernakulaarinen valokuvaaminen on amatöörivalokuvausta eli valokuvausta, jossa kuvaajana ei ole ammattilainen tai taidevalokuvaaja. Antropologiassa amatöörivalokuvaajien ottamat valokuvat voivat toimia lähdeaineistona.Ks. Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Vernacular_photography
