Kuvaus tuo mieleeni Alex Marleen kirjan Hei sitten, ukki.
[Helsinki] : Kirjapaja, 1983
ISBN 951-621-346-4 sidottu
Sateenkaarikaloja en siitä muista, mutta kirja kertoo isoisän ja lapsenlapsen keskusteluista ja päätyy ukin kuolemaan.
Toinen samoihin aikoihin ilmestynyt kirja joka voisi olla etsimäsi on
Wolf, Winfriedin Jouluaatto isoisän luonaHelsinki:Lasten keskus, 1994
ISBN 951-627-622-9 sidottu
Helmet-haulla löytää uudempia kirjoja kuolemasta, jos kirjoittaa sen tarkennetussa haussa aiheeksi ja rajailee sitten aineistoa lasten kokoelmaan ja kuvakirjoihin.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1591208__Sd%3A%28kuolema%2…
Aiheesta bluetooth tai sinihammas löytyy artikkeleita suomeksi seuraavista lehdistä: MikroBitti 2000, nro 4, Prosessori 2000/1 ja 2; Tekniikan maailma 2000/1; Aamulehti 2000-01-23, Tietokone 1999/10; MikroPC 1999/11; Prosessori 1999/4; Tietokone 1999/4B; Tietokone 1999/2; Helsingin sanomat 19998-11-12. Viimeksi mainittu artikkeli koskee nimenomaan matkapuhelinta. Lisäksi löytyy suomenkieliset artikkelit seuraavista lehdistä: Tietopalvelu 2000/1 ja Fakta: talous ja tekniikka tänään 2000/1.
Englanninkielisiä artikkeleita löytyy Ebscosta, joka on kokotekstitietokanta, toisin sanoen artikkelit ovat kokonaisuudessaan luettavissa sieltä.Ebscoon pääset esimerkiksi Turun kaupunginkirjaston etusivulta http://www.turku.fi/kirja/ kohdasta Ebsco (...
Suomen murteiden sanakirjan mukaan sana "jeere" on lähtöisin Sauvon alueelta, mutta sen tarkempaa tarkoitusta en löytänyt. Sitä on käytetty yleisesti päiviteltäessä ja harmitusta ilmaistaessa esim. "Voi jeere sentään kun harmittaa!".
Lähteet:
Vilppula, Matti: Suomen murteiden sanakirja. 5. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Edita 1997
Suorimmin ja konkreettisimmin kysymys muumien ihosta ja turkista tulee esille Taikatalven ensimmäisessä luvussa (s. 14): "Muumipeikon tietämättä hänen ihonsa samettipinta päätti ruveta kasvamaan. Se päätti muuttua vähitellen turkiksi, jota saattoi tarvita talvisin." Tämän kuvauksen perusteella samettipintainen iho on talviunta nukkuvilla muumeilla normaalitila, mutta poikkeustilanteissa - kuten Taikatalvessa osan talvea hereillä viettävällä Muumipeikolla - iholla on kyky muuntua turkiksi. Hieman tulkinnanvarainenhan tämä muumien ihon ja turkin suhde kaiken kaikkiaan on, niin kuin moni muukin asia muumimaailmassa - tai mielikuvitusmaailmoissa ylipäänsä. Ehkä tässä piilee yksi niistä merkittävistä opetuksista, joita näillä...
Jos Helmet-korttia on käytetty viimeisen muutaman vuoden aikana, se todennäköisesti on vielä voimassa. Saat uuden kortin mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Jos tietosi ovat vielä lainaajarekisterissä, uusi kortti maksaa kolme euroa. Jos tietoja ei löydy rekisteristä, saat uuden kortin ilmaiseksi. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Kummittelu on ilmiö, jolle ei ole löytynyt mitään tieteellistä selitystä. Useimmat tutkijat ovatkin sitä mieltä, että kysymys on ihmisen aivojen tuottamista hallusinaatioista eli harha-aistimuksista, jotka tilanteesta ja ympäristöstä riippuen tulkitaan esimerkiksi jo kuolleitten esiintymisiksi. Monet ihmiset uskovat kummituksiin ja aaveisiin, mutta mitään todisteita sellaisten olemassaololle ei ole kyetty löytämään. Taikureiden ammattikunta tietää tekniikoita, joilla voidaan synnyttää hyvin todentuntuisia "kummittelun" kokemuksia. Ne ovat kuitenkin kaikki viihdettä, eivät todellisiä ilmiöitä. Kummitukset, taikuus ja vastaavat ilmiöt ovat erittäin suosittuja viihdeteollisuuden käyttämiä elementtejä kirjoissa, sarjakuvissa ja elokuvissa. Se...
Tekijänoikeus koskee kaikkea julkaisemista. Tietoa tekijänoikeudesta löytyy Tekijänoikeus.fi-sivustosta sekä Sanastosta, jonka kautta voi myös hakea julkaisulupaa.
Yli 70-vuotta sitten kuolleiden kirjailijoiden tekstejä voi käyttää, ja tekijänoikeus koskee myös kääntäjiä.
Kansalliskirjaston ylläpitämä kansallinen metatietovaranto MELINDA on ratkaisu tähän tarpeeseen. Lukemalla kirjan viivakoodin Melindan hakukenttään saat käyttöösi kaikki kirjaan liittyvät metatiedot, mukaan lukien kirjastoluokituksen. Melindan hakupalvelun löydät täältä: https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local…
Kappale on nimeltään "Onnellinen" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Raul Reiman. Se alkaa: "Tämä päivä toi sydämeeni rauhan". Kertosäkeessä lauletaan: "Olen onnellinen, kuulkoon maailma sen". Laulun on levyttänyt Eila Pienimäki.
Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin Reiman, Raul: "Lauluja" (Fazer, 1983). Eila Pienimäen esitys löytyy ainakin LP-levyltä Pienimäki, Eila: "Eila Pienimäki" (Finnlevy FL5101, 1982) ja YouTubesta (https://www.youtube.com/watch?v=zxgMunqE5nM).
Omatoimiajalla on kirjastojen aukioloaikaa laajennettu. Kirjastojen tilat ja laitteet ovat asiakkaitten käytettävissä, lainaus, palautus, varausten nouto, kopioiminen ja tulostaminen toimivat tuolloin itsepalveluna. Henkilökunta keskittyy omatoimiajalla muihin tehtäviin, muun muassa logistiikkaan eli tilattujen varausten sekä palautuvan aineiston purkamiseen kuormista.
Logistiikan määrää valaisee esimerkiksi artikkeli Helsinign kaupunginkirjastolle myönnetystä logistiikkahankepalkinnosta
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helsingin_k…;
Anteron Mannisen suomentamassa Rudyard Kiplingin runossa Jos (If) kyseinen rivi runon viimeisessä säkeessä kuuluu näin: "-- ylpistymättä jos saat seuraa kuninkaista --".Rudyard Kipling: Valkoisen miehen taakka (valinnut ja suomentanut Antero Manninen, 1976, s. 197)
Wikipedian mukaan arkipäivä tarkoittaa vanhemmassa merkityksessä kaikkia muita päiviä paitsi sunnuntaita ja kirkollisia juhlapäiviä, tai uudemmassa merkityksessä päiviä maanantaista perjantaihin, yleisiä juhlapäiviä yleensä lukuun ottamatta.
Laissa (esim. laki säädettyjen määräaikain laskemisesta ja vuosilomalaki) arkipäivällä tarkoitetaan vanhemman merkityksen mukaista käytäntöä eli lauantait lasketaan arkipäiviksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arkip%C3%A4iv%C3%A4
Kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
Heikki Paunosen Sloboa stadissa : Stadin slangin etymologiaa (Docendo, 2016) esittää, että lintsaaminen on mahdollisesti venäläislaina, johdettu laiskottelemista ja laiskana olemista tarkoittavista sanoista lenitsja (лениться) ja lentjainitšat (лентяйничать).
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-sana-lintsata-on-peraisin?language_…
Kirjassa Suomen kansan satuja ja tarinoita on ainakin tarinat Kummallinen tammi, Avannolla kehrääjät sekä Sisarpuolet, joissa esiintyy ilkeä äitipuoli. Kahdessa ensimmäisessä tarinassa tällaista ilkeää naispuolista hahmoa kutsutaan nimellä Syöjätär. Syöjätär on suomalaisessa mytologiassa ja kansanperinteessä paha naisolento, paha henki (Wikipedia).
Lähteet:
Suomen kansan satuja ja tarinoita (1982). Toim. Eero Salmelainen. Suomalaisen kirjallisuuden seura.
Syöjätär. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sy%C3%B6j%C3%A4t%C3%A4r. (Katsottu 5.4.2023)
Valitettavasti kyseistä kirjaa ei ainakaan vielä tässä vaiheessa ole saatavana kokonaisuudessaan internetin kautta. Kirja on Suomalaisen kirjallisuuden seuran kustantama ja sitä lienee (ainakin SKS:n internetsivujen mukaan) vielä saatavissa sieltä. Samoin kirja on lainattavissa useista yleisistä kirjastoista kautta Suomen.
Tuulet puhaltaa –kappaleen nuotteja ei valitettavasti vielä löytynyt. Internetistä löytyy kylläkin sanat, jos ne kiinnostaisivat sinua: http://www.lyricsbox.com/idols-teen-lyrics-idols-finalistit-tuulet-puha…
Tarkoittamanne kirja saattaa olla Efraim Briem- nimisen kirkonmiehen kirja "Jehovas vittnen". Lahden kaupunginkirjastossa se on suomennoksena nimellä "Totuus jehovan todistajista". Julkaistu suomeksi 1945.
Briem eli 1890-1945 ja hänestä sanotaan mm.: kyrkoherde i Stävie, professor i religionshistoria. Hän on julkaissut myös muita kirjoja ja kirjoituksia kuin käsillä oleva.
Internet-haku Googleen kirjoittamalla "Efraim Briem", tuli muutamia viitteitä.
Aiheesta on (myös Lahdessa) lukuisia Suomessa myöhemmin julkaistuja kirjoja.
Joni Skiftesvikistä on olemassa mm. elämäkertateos:
- Järvinen, Esa: Tarinaniskijä Skiftesvik-80 luvun kirjailijan synty ja vastaanotto, 1990.
Kokoomateoksista esim. seuraavissa on Skiftesvikistä:
- Kotimaisia nykykertojia 3, Kirjastopalvelu, 2000
- Osaavia oululaisia, Oulu : Kastellin yläaste, 1995
Lisää kirjallisuutta löydät Oulun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 kirjoittamalla asiasanaksi Skiftesvik, Joni tai kirjastomme ylläpitämästä Ostrobotnia - Pohjoispohjanmaan aluetietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8000/?formid=free1&sesid=1076497825 (myös lehtiä).
Muuta aineistoa:
- Oulun kaupunginkirjaston kotisivulla on luettelo
Itsenäisyytemme ajan oululaista...
Ensimmäisenä kannaittaisi kysyä lähimmästä kirjastosta. Oman kunnankirjastosi aineistoa voit selata Internetissä osoitteessa:
http://tiekko-info.origonet.net
Kirjastot.fi -sivuston linkkikirjastosta löytyy myös mielenkiintoisia linkkejä aiheesta:
http://www.kirjastot.fi/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?wordID=033726d6-9cc1…
Kirjoja ovat esim.
Kurula, Mervi: Kansallispukuja Suomesta. Gummerus, 2004.
Sirelius, Uuno Taavi: Suomen kansallispukujen historia. Kansallisteos, 1990.
Kansallispukukuvasto. Helmi Vuorelma, 1987.
