Harmonikansoittoa voi opiskella musiikkiopistoissa. Suomen Harmonikkaliitto ry:n sivulta löytyy lista musiikkiopistoista, joissa annetaan harmonikansoiton opetusta. Alla on linkki sivustolle.
http://www.harmonikkaliitto.fi/koulutus/musiikkiopistot
Hain Piki-kirjastojen tarkennetulla haulla Vesilahden kirjastosta asiasanalla: Tokio sekä rajauksilla:aikuisten osasto, suomi, 2005-2017
Sain saaliikis kolme kirjaa:
Matkaopaat
Lubarsky, Jared: Tokio, 2013
Tokio, 2010
sekä
Jussila, Tapani: Tokio-passi 2007.
Lisää Tokiosta kertovia kirjoja saattaa löytyä Piki-haulla, jos ei rajaa paikkakuntaa niin tarkasti. Samalla saattaa löytyä myös DVD-aineistoa.
Tässä palvelussa on vastattu esim. Tokion kadunnimiä koskevaan kysymykseen.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e182649c-5ee…
Nettisivuja löytyy lukuisia. Suomeksikin muutamia päteviä:
esim. http://www.rantapallo.fi/japani/tokio/ tai
http://www.lomamatkailija.com/tokio.php tai
https://www.getyourguide.fi/tokio-l193/...
Tiedot kyseisestä nuotista löytyvät kansallistietokannasta: http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/3CF3VPTSN7YTSCU2Y758N8YJ3X3AHKF2R…
Sijaintitiedot ovat vähän puutteelliset, mutta ilmeisesti nuotti löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta ja sen voi tilata ainoastaan lukusalikäyttöön.
Fantasiasarjoista ehdotan Timo Parvelan Sammon vartijoita, joka perustuu Kalevalan tarinoihin, Suzanne Collinsin maanalaiseen fantasiamaailmaan sijoittuvaa Alismaan tarinoita, Derek Landyn huumorikauhua Keplo Leutokalmasta, Michael Scottin toiminnallista Kuolemattoman Nicholas Flamelin salaisuuksia ja Michael Grantin Mahtavat 12 -sarjaa. Tolkienin Hobitista voi aloittaa tutustumisen Taruun sormusten herrasta. Dekkari- tai seikkailusarjoista kannattaisi kokeilla vanhaa 3 etsivää -sarjaa, josta on äskettäin otettu uusia painoksia, ja Per Olof Enqvistin hauskoja ja jännittäviä kirjoja Kolmen luolan vuori ja Kolmannen luolan salaisuus. Neropatin päiväkirjan tyylisiä sarjoja ovat Stephan Pastisin Timi Möhläri, Lincoln Peircen Iso Nipa ja...
Realismia edustavia kirjailijoita ovat muun muassa Honoré de Balzac, Gustave Flaubert, Guy de Maupassant, Charles Dickens, Nikolai Gogol, Leo Tolstoi, Henrik Ibsen, August Strindberg, Mark Twain ja Jack London. Suomalaisia realismin edustajia ovat Minna Canth, Juhani Aho, Arvid Järnefelt, Teuvo Pakkala, Ilmari Kianto, Joel Lehtonen ja Maria Jotuni.
Tässä muutamia ehdotuksia helppolukuisista klassikoista:
- Guy de Maupassant: Koru ja muita novelleja
- Jack London: Erämaan kutsu
- Arvid Järnefelt: Maaemon lapsia
- Juhani Aho: Rautatie
- Teuvo Pakkala: Vaaralla: Kuvia laitakaupungilta
Lisää tietoa realismista ja realismin edustajista löydät Pekka Vartiaisen teoksesta Realismi länsimaisen kirjallisuuden historiassa.
Voit tarkastella kaikkien...
Lähin kirjasto on Vallilan kirjasto. Melko lähellä ovat myös Kirjasto 10, Töölön kirjasto ja Pasilan kirjasto. Kirjastoauto palvelee remontin ajan Kallion kirjastolla kerran viikossa.
Varaukset voi noutaa Vallilan kirjastosta remontin alettua.
Lisää tietoa remontista Helmet-sivustolta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kallion_kirj…
Ohjelman tuottajalta sain tiedon, että Kielletty rakkaus -sarjan tunnusmusiikki on Brice Davolin säveltämä ja se on nimeltään Alcove Symphony.
Kappaletta ei valitettavasti ole kuultavissa äänitteillä.
Century Films Oy
Englanninkielisiä äänikirjoja on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmissa CD-tallenteina. Äänikirjojen määrä vaihtelee suuresti kirjastoittain. Suurimmat englanninkielisten äänikirjojen kokoelma tHelsingissä on Pasilan kirjastossa, Rikhardinkadun ja Itäkeskuksen kirjastoissa.
Voitte etsiä englanninkielisiä äänikirjoja Helmet-hausta vaikkapa seuraavasti. Kirjoittakaa hakulaatikkoon äänikirja ja rajatkaa hakutulosta sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla englanninkieliseen aineistoon, aikuisten kokoelmaan ja valinnan mukaan vaikkapa kaunokirjallisuuteen. Myös e-äänikirjat löytyvät haulla, jos ruksaatte aineistotyypiksi e-audion.
http://www.helmet.fi/fi-FI
E-äänikirjoja on englanniksi siis myös Overdrive-palvelussa...
Saksan läntisillä miehitysvyöhykkeillä toimineiden maapäivien valitsema 65-jäseninen parlamentaarinen neuvosto - Saksan "esiparlamentti" - aloitti työnsä Bonnissa syyskuun alussa 1948. Neuvoston puheenjohtajaksi valitulla Konrad Adenauerilla oli talo Rhöndorfissa, kivenheiton päässä Bonnista, ja Adenauerin sanan kerrotaan painaneen kokouspaikan valinnassa. Tämä antoi Bonnille odottamatonta poliittis-hallinnollista painoarvoa ja ehkä myös pienen etulyöntiaseman tulevaa pääkaupungin valintaa ajatellen.
Yllätys Bonnin valinta tästä huolimatta oli. Sekä Köln että varsinkin Frankfurt olivat valmiita ottamaan vastaan Länsi-Saksan pääkaupungin tehtävät. Adenauerin puoltosanan lisäksi Saksan esiparlamentin...
Oxford Learner's Dictionaries -sivulta selviää, että woods on pienempi alue kuin forest. Sitä, onko toinen sana yleisemmin käytössä amerikan- tai brittienglannissa, ei kuitenkaan mainita.
Lähde:
https://www.oxfordlearnersdictionaries.com/
Edullisesti on päätteellä -sti muodostettu adverbi. Isossa suomen kieliopissa kerrotaan -sti adverbeista, että ne ovat rajatapauksia, mutta että niillä ei ole nominien taivutukselle tyypillisiä muotoja: http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=62 Johtamisen ja taivutuksen rajatapauksia ovat myös adjektiiveista muodostetut sti-loppuiset adverbit, esim. kauniisti, välittömästi. Produktiivisuutensa ja adjektiivin valenssin säilymisen perusteella niitä voisi pitää adjektiivin taivutusmuotoinakin, mutta toisaalta niillä ei ole nominitaivutukselle tyypillistä lukuoppositiota ja niiden muodostus on produktiivista vain adjektiiveista, ei muista nomineista.
Nämä saattavat olla kyseessä:
Ranskalainen TV-sarja "Tiedettä, ei taikuutta" (C'est pas sorcier). Ohjelmassa ollaan välillä laboratoriossa, ja siellä olevien TV-monitorien kautta siirrytään tutustumaan eri aiheisiin. Ohjelmassa esiintyi kolmihenkinen tekijäryhmä. Löydät sarjasta jaksoja helposti Youtubesta sen ranskalaisella nimellä.
PC-peli on ehkä nimeltään "Putt-Putt". Sarjan kuvaus Wikipediassa vastaa aika hyvin kertomaasi. Esimerkin siitäkin löydät Youtubesta.
Suomen murteiden sanakirjan mukaan juuri niillä tienoin on sanalla klinissä ollut merkitykset "vinossa, limissä ja lintassa" (Suodenniemi, Kiikoinen, Hattula) ja myös "humalassa" (Suodenniemi, Mouhijärvi, Vesilahti). Alla linkki sanakirjaan:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kliniss%C3%A4&sms_id=SMS_49b1…;
Leimukukka se runossa kukkii. Kyseinen runo löytyy Helena Anhavan vuonna 1974 julkaistulta kokoelmalta Kysy hiljaisuudelta itseäsi. Sekä myös teoksesta Runot 1971–1990 (Otava, 1990).
Kysymys olikin vaikeampi kuin olisi voinut kuvitella. Monicalla on nimittäin eri korut eri esityksissä, joten Youtubesta löytyvistä esityksistä tämän Full show-videon korua en saanut selvitettyä. https://www.youtube.com/watch?v=vJvubxHPvo4. Koru on näyttävä. Luulin alkuun, että se olisi Lapponia-koru ja tiedustelinkin asiaa Kalevala-korusta, jonka osa Lapponia nykyään on. Sieltä vastattiin kuitenkiin, että Monikan koru ei ole Lapponia. Yritin etsiä kuvauksia tuosta esityksestä, mutta niistä ei löytynyt tietoa asun ja korujen suunnittelijasta. Vuoden 78 Mitä Missä Milloin -artikkelissa ei kerrota esiintymisasusta ja koruista, ei myöskään HS:n artikkeleissa (9.5.1977) mainita niitä. Valitettavasti varastostamme ei löydy...
Suurin osa suomenkielen sanoista on lainoja, kuten Kotimaisten kielten keskuksen artikkelissa kerrotaan. https://www.kotus.fi/nyt/kotus-vinkit/viikon_vinkkien_arkisto_(2015-2019)/viikon_vinkit_2019/lainaa_sain.29325.news
Varmaan myös pikku- sana on laina jostain. Aivan varmaksi en saanut alkuperää selvitettyä. Suomen sanojen alkuperä (1995) kertoo, että sanaa pieni on arveltu germaanisesta lainaksi. Samanta lähteestä peräisin olevaksi kuin paanu ja piena. (s.348)
Samantapaisia sanoja on monissa kielissä esim. unkarissa pici, picike = pikkuinen ja mongolian bici-ken = hyvin pieni. (s.375)
Kenties kotimaisten kielten keskus voisi selvitellä asiaa paremmin? https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot
Kyseessä on vuonna 1985 ilmestynyt Markku Vuorisen toimittama kirja Kyösti Erkinkorvesta. Se löytyy Vaasan kaupunginkirjaston laitoskirjastoista. Katso osoitteesta http://lib.vaasa.fi/webprimas/fin/connect.htm.
Kirjailija Leena Krohnin yhteystietoja ei löydy hänen kotisiuiltaan eikä WSOY:n kirjailijasivuilta. Kannattaa ottaa yhteyttä Suomen Kirjailijaliittoon, suomen.kirjailijaliitto@cultnet.fi tai kustantajaan ja kysyä, onko kirjailija antanut luvan yhteystietojensa välittämiseen.
Helmet-sivun sanahakukin antaa valitettavasti tuloksena kovin pienen määrän viitteitä. Ilmeisesti sanaa Kotiäidit, joka on kuitenkin virallinen asiasana, ei ole juurikaan käytetty. Neuvoisinkin kääntymään elämäkertahyllyn puoleen, siellähän on useita kirjoja, jotka kuvaavat perhe-elämää 60- ja 70-luvuilla, joista osassa perheen äiti työskentelee kotona.
Varsinkin tietokirjallisuuden osalta neuvoisin Teitä ottamaan yhteyttä Yliopiston kirjastoon, http://www.helsinki.fi/kirjastot
