Venäläisiä sotaelokuvia liittyen nimenomaisesti talvi- ja/tai jatkosotaan emme selvityksemme jälkeen löytäneet. Mainitsemanne "Käki"-elokuva onkin tässä suhteessa poikkeus. Elokuvia Suuresta Isänmaallisesta Sodasta sekä esimerkiksi Venäjän sisällissodasta on kyllä tehty, ja monissa niissä on viittauksia myös Suomeen eri tavoin, mutta vuosien 1939-1944 kuvaukset Suomen suunnalta ovat jääneet hämmästyttävän vähiin.
On toki mahdollista, että elokuvia on tehty aihepiiristä Venäjällä/Neuvostoliitossa, mutta tietoomme ei tullut ainakaan nyt valitettavaksi yhtäkään.
Asiakassähköposteja lähettävässä Portalifyssä on mahdollisesti ollut elo-syyskuun vaihteessa häiriöitä, postia on ollut tuolloin jumissa. Pahoittelumme teknisestä viasta aiheutuneesta häiriöstä.
Valitettavasti emme vaaditussa ajassa löytäneet runolle tekijää kovasta etsinnästä huolimatta. Kysyjältä saimme lisätiedon, että hän on lukenut runon 1970-luvulla.
Eipä ole suomennettu ainakaan vielä yhtään kirjaa. Kirjailijan kotisivuilta löytyy tietoa kirjailijasta ja hänen tuotannostaan:
http://www.hakanostlundh.se/
Tietoa löydät esimerkiksi teoksesta Nuortenkirjastotyön käsikirja (2007). Aiheesta on tehty opinnäytteitä ainakin Oulun ammattikorkeakoulussa: Miettunen, Maria: Oulun kaupungin nuorisoprojekti: nuoret ja kirjasto (2007). Tutkielma löytyy Oulun kaupunginkirjaston Oulu-kokoelmasta (ei kotilainaan).
HelMetin sivuilla voi laittaa kysymyksiä esimerkiksi palautteiden kautta osoitteessa: http://www.helmet.fi/fi-FI/Palaute(3938)
Eräpäivätiedotteet tulevat yhä entiseen malliin. Järjestelmäuudistuksen jälkeen eräpäivätiedotteiden lähetysosoite vaihtui, joten kannattaa tarkistaa sähköpostisi roskapostikansio ja roskapostisuodattimet, sillä todennäköisesti eräpäivätiedotteet ovat menneet uudistuksen jälkeen jääneet roskapostisuodatukseen.
Valitettavasti tässä kohdassa Helmet-haussa on päivittämätöntä tietoa. Asianomainen kasettisarja on toimimattomuuden tai pakkauksesta puuttuvan kasetin vuoksi poistettu.
Valitettavasti on myös todettava, ettei Kirjastot.fi:n Frank-monihaun mukaan aineistoa löydy muualtakaan Suomen kirjastoista kasettina tai cd-levynä.
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kappaleen nuotteja ja sanoja ole julkaistu missään. Viola-tietokannassa osoitteessa https://finna.fi ainoa viittaus on Reijo Frankin levyyn, eikä muistakaan tutkimustani tietokannoista löytynyt tietoa, että kappaletta olisi julkaistu painettuna.
Emme kyllä keksineet mikä teillä voisi olla ongelmana. Ehdottaisin, että salasananne uusittaisiin kun seuraavan kerran asioitte kirjastossa. Uusin teidän lainanne ja niistä kertyi myöhästymismaksua 0,75 €.
En löytänyt mitään Valkealan Sanomista ja tänään ehdin käydä pintapuolisesti Kouvolan Sanomat väliltä 15.11.-6.12 läpi enkä löytänyt tuollaisesta kolarista mitään mainintaa. Ehdin jatkamaan etsintöjä ensiviikolla. Minua tietenkin auttaisi huomattavasti jos pystyisit määrittämään ajankohdan vähän tarkemmin.
Lehti on mikrofilminä lainattavissa Oulun kaupunginkirjastosta. Voit pyytää mikrofilmin kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-search.pl?idx=ti&q=kale…
Kyösti Teräksestä eli Gustaf Adolf Anderssonista ei näytä olevan lähteissä kovin paljon tietoa. Kirjasammossa olevat tiedot kirjailijasta ovat peräisin Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan kirjailijatietokannoista, joiden tietoja ovat keränneet ja ylläpitäneet alueiden maakuntakirjastot. Teoksessa ”Suomen kirjailijat 1809-1916” (SKS, 1993) on tietoa hänen nimimerkeistään, teoksistaan ja muutamista elämänvaiheista. Vanhemmista kerrotaan teoksissa ”Kuopion lyseo : 90-wuotisjulkaisu : oppilasmatrikkeli 1872-1962” (Kuopion lyseon seniorit, 1962) ja ”Kuka kukin on 1909” (Kansa, 1908).
Laajempi elämänvaiheiden selvittely vaatisi ehkä arkistojen koluamista. Lehdet, joissa Teräs työskenteli, voisivat olla myös lähtökohtana hänen elämänsä...
Kanervon veistoksen vuosiluvuista osa on verrattain selviä tapauksia, jotkut ehkä aavistuksen verran tulkinnanvaraisempia. Tässä yksi yritys avata mainittuja vuosilukuja:
1252 - Tukholma perustettiin
1362 - suomalaisten asema Ruotsin valtakunnassa vahvistettiin muodollisesti - tällöin Itämaa eli Suomi sai virallisen oikeuden osallistua kuninkaanvaaliin samalla tavoin kuin muut laamannikunnat
1648 - Kolmikymmenvuotinen sota päättyi Westfalenin rauhaan
1703 - Suuressa Pohjan sodassa (1700-1721) Venäjä valtasi Ruotsilta Inkerin ja Pietari perustettiin suomalaisheimojen ikivanhan kauppapaikan Nevanlinnan paikalle
1734 - Vuoden 1734 laki, vanhin sekä Suomessa että Ruotsissa vielä joiltain osin voimassa oleva laki
1809 - Suomi irrotettiin...
"Kiirastulen peiliä" en löytänyt mistään kirjastosta ja "La tete d´'obsidienne
le miroir de limbeskin on saatavana vain ranskankielisenä. Sen sijaan
Antimemoarer löytyy kyllä esim. ruotsinkielisenä seuraavista kirjastoista:
Kouvola, Kokkola, Lappeenranta, Maarianhamina ja Helsinki. Kysy mahdollisuutta
kaukolainata (oman kunnankirjaston kautta) jostain näistä.
Yrjö Varpio käsittelee asiaa Väinö Linnan teosten käännöksiä käsittelevässä tutkimuksessaan Pentinkulma ja maailma (WSOY, 1979). Varpion mukaan Tuntemattoman sotilaan suomennoksen teki alun perin Linnan ystävä Alex Matson, joka käänsi muitakin suomalaisia teoksia englanniksi. Käännöstyöstä oli sopinut englantilainen kustantaja Collins, joka ei ollut kuitenkaan tyytyväinen Matsonin käännökseen. Niinpä kustantaja muokkasi tekstiä käyttäen apuna teoksen ranskankielistä käännöstä. Veikkaisin, että siinä vaiheessa teksti on muuttunut merkittävästi.
Yhdysvaltalaisessa käännöksessä oli vielä yksi mutka matkassa. WSOY:n kustannusvirkailija Leena Karron muistikuvien mukaan sitä muokkasi tuntemattomaksi jäänyt amerikkalainen. Se työ oli lähinnä...
Ilmastonmuutoksesta ja ympäristönsuojelusta on kirjoitettu lapsille muun muassa seuraavat kirjat:
Goodings, Christina: Lapsen oma vihreä kirja
Murphy, Glenn: Ilmastonmuutos: mitä minä voin tehdä?
Nummi, Elina: Täti Vihreän ympäristöopas
Oja, Terttu: Paavo ja Petra kotona ja retkellä: Miten toimin, että säästäisin luontoa?
Walsh, Melanie: 10 askelta maapallomme auttamiseksi
Wines, Jacquie: 101 tapaa pelastaa maapallo
Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-hakupalvelun (https://www.finna.fi/) mukaan hänestä ei ole tehty elämäkertaa. Palvelusta ei löytynyt hänestä muutakaan tietoa.
Etsitty lastenruno on tsekkiläisen Jan Čarekin Lammikossa hänen Iloisesta riimikirjastaan (Otava, 1963), jonka runot on saksankielisestä käännöksestä suomeksi riimitellyt Eeva-Liisa Manner. Runon voi löytää myös sellaisista lastenrunoantologioista kuin Pikku Pegasos (Otava, 1980), Suomen lasten runotar (Otava, 1994) ja Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja (WSOY, 1994). Näissä runon tekijäksi on merkitty yksin Eeva-Liisa Manner.
Kyllä, jo palautetuista kirjoista kertyneet myöhästymismaksut voi maksaa verkossa. Verkkomaksaminen/Helmet
Kirjaudu palveluun kirjastokorttisi numerolla ja tunnusluvulla. Jatkoon tarvitset verkkopankkitunnukset.
Hidasta elämää -sivustolta löytyi tältä vuodelta hyvän mielen kirjavinkkejä. ja Elisa-kirjan sivuilta viime vuodelta. Muut löytämämme (Rakkaudesta kirjoihin -blogi ja Kirjavinkit-sivuston hauskat kirjat) eivät valitettavasti ole aivan uusia, mutta ehkä sieltä löytyisi uusia tuttavuuksia:
https://hidastaelamaa.fi/2020/04/8-hyvan-mielen-kirjavinkkia/#e8de6379
https://kirja.elisa.fi/uutiset/hyvan-mielen-kirjat
http://rakkaudestakirjoihin.blogspot.com/2012/08/hyvan-mielen-kirjat-to…
https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/huumori/
