Luetuimmat vastaukset

Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Answer
Tukholmaan 8-18.2017 paljastettiin suomalainen Marja Kanervon veistos Vuosi Luvvut Joka liittyy yhteiseen historiaamme suomen kans. -1252 ,-1362 ,- 1648 ,… 661 Kanervon veistoksen vuosiluvuista osa on verrattain selviä tapauksia, jotkut ehkä aavistuksen verran tulkinnanvaraisempia. Tässä yksi yritys avata mainittuja vuosilukuja: 1252 - Tukholma perustettiin 1362 - suomalaisten asema Ruotsin valtakunnassa vahvistettiin muodollisesti - tällöin Itämaa eli Suomi sai virallisen oikeuden osallistua kuninkaanvaaliin samalla tavoin kuin muut laamannikunnat 1648 - Kolmikymmenvuotinen sota päättyi Westfalenin rauhaan 1703 - Suuressa Pohjan sodassa (1700-1721) Venäjä valtasi Ruotsilta Inkerin ja Pietari perustettiin suomalaisheimojen ikivanhan kauppapaikan Nevanlinnan paikalle 1734 - Vuoden 1734 laki, vanhin sekä Suomessa että Ruotsissa vielä joiltain osin voimassa oleva laki 1809 - Suomi irrotettiin...
Milloin, ja mistä syystä Jyväskylässä muutettiin Satamakatu Vaasankaduksi? 661 Jyväskylän kaupungin asemakaavahistoriasta tähän löytyy vastaus: "...eli kun vuonna 1894 oli tehty päätös Jyväskylän kaupungin asemakaavan laajennuksen suunnittelun käynnistämisestä, sen tekijäksi lupautui insinööri Frans Leonard Mahler, joka sai luonnoksen valmiiksi vuonna 1897. Lopullinen asemakaavan laajennus hyväksyttiin senaatissa 14.2.1899. Hyväksyttyyn karttaan olivat merkittynä uudet kadut sekä myös vanhoille kaduille sekä vanhan kirkon puistolle oli annettu uudet nimet. Osalla toki säilyi vanha nimi, kuten Kauppakadulla ja Rantakadulla. Uusien katujen nimeämisestä vastasi pinta-alavaliokunta, joka hoiti myös asemakaavahanketta. Tällöin siis, virallisesti senaatin päätöksellä 14.2.1899 Satamakadusta tuli (W)Vaasankatu." Tieto...
Kemi. Kaupungin pohjoisosassa, Kemijoen suistoaaa on Pajusaari niminen nyk MB Kemin tehtaat. Saaran pohjoisosassa koulun koilispuolella on ollut asutusta joka… 661 Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen yhteisen Finna-palvelun kautta löytyy monenlaista tietoa ja mm.vanhoja kuvia Pajusaaresta hakusanoilla Kemi Pajusaari. Tulosta voi halutessaan rajata esim. aineistotyypin tai aiheen mukaan.  Alla linkki tulokseen: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=pajusaari+kemi&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc Lapin kirjaston aineistotietokannan kautta löytyy myös kirjoja Pajusaaresta: https://koha.lapinkirjasto.fi/cgi-bin/koha/opac-search.pl?q=pajusaari&idx=kw Lainattavia kirjoja tai muuta materiaalia voit kysyä kaukolainaan lähikirjastosi kautta.    
Jossain suomalaisessa elokuvassa / tv-sarjassa vanhempi mies sanoo nuorelle miehelle, että ihminen on ihmeellinen ikiliikkuja, ku syö niin ramasee, ku herää… 661 Kuvatunkaltainen kohtaus sisältyy Timo Koivusalon elokuvaan Kalteva torni (14:22-14:27). Siinä Leo (Risto Salmi) tokaisee sohvalla makaavalle Johannekselle (Martti Suosalo): "Ihmeellinen ikiliikkuja: ku syö niin raukasee, ku herää niin hiukasee."
Varsinais-Suomessa olen kuullut sanonnan "Voi jeere!" tilanteessa, jossa kaikki ei ole mennyt suunnitellusti. Esimerkiksi Hämeessä ja Pirkanmaalla en ole… 661 Suomen murteiden sanakirjan mukaan sana "jeere" on lähtöisin Sauvon alueelta, mutta sen tarkempaa tarkoitusta en löytänyt. Sitä on käytetty yleisesti päiviteltäessä ja harmitusta ilmaistaessa esim. "Voi jeere sentään kun harmittaa!".    Lähteet: Vilppula, Matti: Suomen murteiden sanakirja. 5. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Edita 1997
Jos tapahtuu kuolonuhreja vaativa lento-onnettomuus, kuolevatko kaikki uhrit suunnilleen samalla hetkellä vai voiko käydä niin, että eroa voi tulla ainakin… 661 Lento-onnettomuudetkin ovat yksilöllisiä, ja riippuu paljolti tarkasteltavasta onnettomuudesta ja sen luonteesta, kuinka suuret erot uhrien kuolinhetkissä ovat ylipäänsä mahdollisia. Jos kyseessä on lentokoneen maahansyöksy eikä esimerkiksi ilmassa tapahtunut räjähdys, uhrien samanaikainen kuolema ei ole mikään itsestäänselvyys. Esimerkkitapauksena voisi käyttää vaikkapa Finnairin viimeisintä kuolonuhreja vaatinutta onnettomuutta Maarianhaminassa 8.11.1963, jota Pekka Nykänen käsittelee kirjassaan Kuolemanlento : Finnairin tragedia Ahvenanmaalla 1963 (Otava, 2017). Kaikkien uhrien kuolema ei ole aiheutunut täsmälleen samasta syystä, ja kuolleista osan on voitu päätellä olleen elossa jonkin aikaa törmäyksen jälkeen. "Kuolema ei tullut aina...
Mistä nimi Jarona tulee ja mitä se merkitsee? 661 Nimeä Jarona ei löytynyt tutkimistani nimikirjoista, mutta se lienee feminiininen muoto nimestä Jaron tai Yaron. Se taas merkitsee osoitteesta https://www.behindthename.com/name/yaron löytyvän Behind the Name -sivuston artikkelin mukaan hepreaksi ’laulaa, huutaa’ (’to sing, to shout’).
Talvisodan ajalta on peräisin sanonta "Kollaa kestää", joka ilmeisesti osittain vakiintui Erkki Palolammen samannimisen kirjan julkaisemisen jälkeen. Isälläni… 661 Kollaa oli talvisodan aikana usein uutisissa, mutta ”Kollaa kestää” -sanaparia en sodan ajalta löytänyt otsikoista. Vanhin löytämäni maininta oli Aseveli-lehdessä 7.6.1940 julkaistu artikkeli Kollaan ristin käyttöönotosta: ”Kollaan risti on kunniamerkin tapainen ja kunniamerkkinä Kollaan taistelijat tahtovat sitä kantaakin. Siihen heillä on oikeus, sillä olivathan Kollaanjoen taistelut sotamme kaikkein verisimpiä ja samalla kunniakkaimpia. Kollaanjoki oli nimittäin ainoastaan viivytyslinja, mutta taistelijoittensa erinomaisen kunnon ja sitkeyden ansiosta se muuttui pääpuolustuslinjaksi. Jo joulukuussa vakuuttivat siellä aseveljet toisilleen: ”Kollaan täytyy kestää - ja Kollaa kestää”, ja niin se kestikin sodan viimeiseen hetkeen saakka...
Jaakko Bascharoff oli Hämeenlinnan seudulla vaikuttava kauppias joka lahjoitti mm Punaiselle Ristille Löytyykö Jaakko Bascharoffista jotain kootusti… 661 Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-hakupalvelun (https://www.finna.fi/)  mukaan hänestä ei ole tehty elämäkertaa. Palvelusta ei löytynyt hänestä muutakaan tietoa.
Kuka mahtaa soittaa bassoa laulussa Laakson lilja Maaritin levyllä Maarit vuodelta 1973? 661 Kansalliskirjaston tietokannan mukaan 1973 ilmestyneellä Maarit-levyllä bassoa soittaa Pekka Pohjola. Kappalekohtainen erittely puuttuu, mutta ainakaan muita basisteja ei levyn tiedoissa mainita. Sama tieto löytyy myös Yleisradion Fono-tietokannasta. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4464979 http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=laakson+lilja&ID=1ab2c1f3-c1…
Olemme Jyväskylässä tehneet omakustannekirjan "Onko haulit riipuksissa? Muistoja ja tarinoita Aarto Taskisen elämästä. Se on saanut varsin positiivisen… 661 Kirjastojen yhteystietoja löydätte Kirjastot.fi-sivuston kirjastohakemistosta. Linkki yhteystietolistaan kunnittain: https://hakemisto.kirjastot.fi/libraries/by-city Kirjastojen hankintoja tekeville ei ole olemassa mitään yhteistä, keskitettyä sähköpostilistaa, vaan joka kirjastolla on omat yhteystietonsa ja oma hankintapolitiikkansa. Kirjastoja tavoittaa myös Kirjastot.fi-sivustolta löytyvän Pienkustantajien uutuuksia -keskustelufoorumin kautta. Linkki foorumiin: https://www.kirjastot.fi/forum/404
Oliko ennen sitä kun nykyinen sukunimilaki tuli voimaan 1985 tai 1986 naisella jollain poikkeusluvalla mahdollista pitää avioituessa sukunimi ennallaan? 661 Suomessa avioliittolaki vuosina 1930-1985 velvoitti naisen ottamaan puolisonsa sukunimen. Poikkeuksen muodosti pieni osa naisista, joilla oli perusteita käyttää omaa nimeään. Kyse oli usein esimerkiksi taiteilijoista. Ennen vuoden 1930 avioliittolakia naisilla oli enemmän päätösvaltaa sukunimen valinnassa, ja silloin nainen säilyttikin usein sukunimensä avioliiton solmimisen jälkeen. Näin oli ennen kaikkea Itä-Suomessa. Länsi-Suomessa sukunimikäytäntö poikkesi siten, että puolisonsa kotitilalle isännäksi tuleva vävy otti vaimonsa perheen nimen.  Lisätietoa sukunimikäytäntöjen historiasta: https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68577/29871
Mikä on Seinäjoen Nurmon Paukanevalla oleva Mustosen hauta? 661 Valitettavasti tähän kysymykseen ei ole löytynyt vastausta. Olemme kyselleet useilta paikallishistorian tuntijoilta, mutta kukaan ei ole kuullut Mustosen haudasta. Paukanevalla on vuonna 1918 teloitettujen hautapaikka sekä tervahautoja, mutta tämä ei vaikuttaisi liittyvän näistä kumpaankaan. Saisikohan asiaan selvyyttä, jos kävisi itse paikan päällä katsomassa, mitä karttaan merkityssä paikassa on?
Haluaisin kysyä, miten saisin tietoa Uppo- Nalle kirjojen tekijästä Elinan Karjalaisesta? Olen yrittänyt katsoa kaikenlaisista opuksista ja internetistä, mutta… 660 Turun kaupunginkirjaston aikuistenosastolla (luokassa 99.1) on kolme Elina Karjalaisen itsensä kirjoittamaa elämäkerta- ja muistelmakirjaa: Kaipauksen ja kiitoksen kirja. 1998. Isän tyttö : lapsuuden muistelmia. 1999, ja Villit vuodet : muistelmia toimittajavuosilta. 2000. Sekä käsikirjastossa että lastenkirjastossa on Elina Karjalaista käsittelevä mappi, joka sisältää lehdistä leikeltyjä ja kopioituja artikkeleita. Lehtiartikkeleista löydät kirjailijan kuviakin.
Saisinko tietoa Äiti Teresasta? 660 Äiti Teresasta eli Agnes Gonxha Bojaxhiusta löydät tieto seuraavilta internetsivuilta: http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19970907/vapa/970907va01.ht… , http://tiira.cedunet.com/koulut/euralukio/uskonto/ue2/teresa/teresa.html . Äiti Teresasta on kirjoitettu myös useita kirjoja: Spink, Kathryn: Äiti Teresa , Porter, David: Äiti Teresa- varhaiset vuodet, Le Joly, Edward: Äiti Teresan salaisuus. Näiden kirjojen saatavuuden ja lisää kirjoja aiheesta voit katsoa Plussa-ainesitotietokannasta http://www.libplussa.fi/.
Onko teiltä lainattavissa TypingMasterFIN tai vastaavaa ohjelmaa kymmensormijärjestelmän opiskelua varten. 660 Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy Typing Master : kymmensormijärjestelmän tehokurssi atk-tallenteena.
Olen metsästänyt joka paikasta venäjänkielisiä naisten lehtiä, mutta mistään ei tunnu löytyvän. Löytyisikö teiltä naistenlehtien julkaisuja vuosilta 2006-2007.? 660 Meillä Lappeenrannan maakuntakirjastossa on Domashni otshag -niminen naistenlehti. Sitä on Sammonlahden kirjastossa saatavana vuoden 2005 alusta tähän päivään.
Paljonko Googlessa on tällä hetkellä indeksoituja sivuja suunnilleen? Paljonko arvioidaan maailman informaatiosta (tiedosta) löytyvän Googlen indekseistä tällä… 660 Tietoja Googlesta löytyy sivuilta Kaikki Googlesta http://www.google.fi/intl/fi/about.html Siellä kerrotaan, että Googlen hakemisto käsittää yli miljardi url:ia, http://www.google.fi/intl/fi/why_use.html Googlelle voi esittää myös lisäkysymyksiä, yhteystiedot http://www.google.fi/intl/fi/contact/index.html . Sitä, miten paljon maailman informaatiosta löytyy Internetistä on mahdoton arvioida. Googlen indeksoimien sivujen määrä on todella suuri, mutta en usko, että kukaan pystyy laskemaan, kuinka paljon maailmassa on yhteensä informaatiota yleensä painetussa, suullisessa taikka muussa muodossa.
Etsin vanhaa hupihiiren löytöretki nimistä satukasettia. Se on Raimo Berganin satu ja on satuset-sarjan ykkös kasetilla. Mistä voin lainata tämän? 660 Kyseistä kasettia ei enää löydy Riihimäen kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta se on vielä saatavilla useammassakin maakuntakirjastossa. Voit joko pyytää sen Riihimäen kautta kaukolainaksi tai käydä itsekin kysymässä vaikka Lahden pääkirjastosta.
En ole moneen päivään päässyt lukemaan entiseen tapaan nettipalvelun lehtiä.Onko vika koneessani vai siellä päässä? 660 Raaseporin kaupungin Tammisaaren kirjastosta kerrottiin, että palvelussa on ollut ongelmia muutamana päivänä, mutta nyt niiden pitäisi olla ohi. Otatko yhteyttä suoraan kirjastoon, jos ongelmat yhä jatkuvat. Yhteystiedot Raaseporin kirjastoihin löytyvät täältä: http://www.raasepori.fi/palvelut/kirjasto/kontakt-och-oppethallning