Etsimäsi runo on varmaankin nimeltään Pölhö Pekka. Runo alkaa riveillä "Pölhö Pekka Pöllölästä / tortun näki kerran."
Runo on Kirsi Kunnaan suomentaman Hanhiemon iloisen lippaan (The tall book of mother goose, 1987) sivulla 28.
https://lukki.finna.fi/Record/lukki.129356?sid=4253132052
Katkelma on Mika Waltarin runosta Äiti maa, joka alkaa sanoin "Minun äitini, maa, ota vastaan poikasi väsynyt". Runo on julkaistu Waltarin kokoelmassa Muukalaislegioona (1929). Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Nuori voima -lehdestä no 13 – 14 vuodelta 1927.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/936514?page=8
Keith Bosleyn (1989) tulkitsemana kyseinen kohta kuuluu seuraavasti: "Water is the oldest of ointments / rapid-foam of remedies".
John Martin Crawford (1888) [perustuu saksalaiseen käännökseen]: "Remedy the oldest, water; / Magic is the child of sea foam"
Eino Friberg (1988): "Water is the oldest lotion, / Foam of falls most ancient nostrum"
W. F. Kirby (1907): "Water is the oldest medicine, / Cataract's foam a magic potion"
Francis Peabody Magoun (1963) [proosakäännös]: "Water is the oldest of ointments, / foam of a rapids oldest of magic nostrums"
Kategoria: Englanti | Kalevala maailmallaKalevala maailmalla (kalevalaseura.fi)
Alijäähtynyt vesi pysyy nestemäisessä muodossa, vaikka sen lämpötila alle jäätymispisteen. Tämä johtuu siitä, että vesi tarvitsee sopivan jäätymisytimen, jonka ympärille molekyylit voivat järjestäytyä kidemuotoon. Ydin voi olla hiukkanen tai suolakide. Jos ydintä ei ole, vesi pysyy metastabiilissa tilassa.
Metastabiili tila on herkkä romahtamaan pienimmän energian tilaan. Törmäys lentokoneen kylmään siipeen riittää kynnysenergiaksi muutokselle. Kiinteän pinnan epäpuhtauksien ja jäähiukkasten ympärillä vesi alkaa kiteytyä ja nopeasti kaikki vesimolekyylit alkavat järjestäytyä pienempään energiatilaan. Seuraa olonmuodon muutos eli vesi muuttuu jääksi.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Alij%C3%A4%C3%A4htyminen
https://fi....
Turun kaupunginkirjaston aikuistenosastolla (luokassa 99.1) on kolme Elina Karjalaisen itsensä kirjoittamaa elämäkerta- ja muistelmakirjaa: Kaipauksen ja kiitoksen kirja. 1998. Isän tyttö : lapsuuden muistelmia. 1999, ja Villit vuodet : muistelmia toimittajavuosilta. 2000.
Sekä käsikirjastossa että lastenkirjastossa on Elina Karjalaista käsittelevä mappi, joka sisältää lehdistä leikeltyjä ja kopioituja artikkeleita. Lehtiartikkeleista löydät kirjailijan kuviakin.
Tekstitelevisiotoiminta alkoi Ylellä lokakuussa vuonna 1981. Lisää 80 -luvun tapahtumista voit lukea Ylen sivuilta http://www.yle.fi/yleista/histo_1980.shtml , tosin tekstitv :n osalta sivustoilla ei ollut ko. aikakaudelta muuta tietoa.
Tekstitv :n taustaäänimaailmasta ei löytynyt tietoa Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta Ylen sivuilta voi kysyä, kohdasta Palaute, http://www.yle.fi/palaute.html ja Yle info-sivuilta voit lukea usein kysyttyjen kysymysten vastauksia, http://www.yle.fi/yle-info.html . Teksti-tv -kysymykset löytyvät osasta Yle Tekniikka FAQ, Teksti-tv. (Päiv.22.11.2007)
Salme Saure on toimittanut kirjan Minun Helsinkini, jossa on Helvi Hämäläisen puheenvuoro Kaupunki jota rakastan. Kirjailija kertoo artikkelissa seuraavasti:
"Topeliuksenkadun perspektiivissä on usein kauniita pilviä, kauneimmat löydän kuitenkin Tuomiokirkon yltä. On kuin pilvet olisivat siellä saaneet kirkon
kupolin muodon; ne ovat henkevämpiä, juhlallisempia, pilvikatedraaleja."
Kirjaa löytyy useimmasta Helsingin kirjastosta pääkaupunkiseudun HelMet-aineistohaulla, osoite http://www.helmet.fi/
Meillä Lappeenrannan maakuntakirjastossa on Domashni otshag -niminen naistenlehti. Sitä on Sammonlahden kirjastossa saatavana vuoden 2005 alusta tähän päivään.
Olisiko kyseessä Maija-Liisa Bäckströmin kirja Herskapia ja pieneläjiä? Siinä paperinuket ovat tärkeässä roolissa, se ilmestyi 1986, on isokokoinenkin. Kirjassa kuvataan elämää vanhassa Oulussa 1800-luvun lopulla. Kirjan saatavuustiedot http://www.helmet.fi .
Tietoja Googlesta löytyy sivuilta Kaikki Googlesta http://www.google.fi/intl/fi/about.html
Siellä kerrotaan, että Googlen hakemisto käsittää yli miljardi url:ia,
http://www.google.fi/intl/fi/why_use.html
Googlelle voi esittää myös lisäkysymyksiä, yhteystiedot http://www.google.fi/intl/fi/contact/index.html .
Sitä, miten paljon maailman informaatiosta löytyy Internetistä on mahdoton arvioida. Googlen indeksoimien sivujen määrä on todella suuri, mutta en usko, että kukaan pystyy laskemaan, kuinka paljon maailmassa on yhteensä informaatiota yleensä painetussa, suullisessa taikka muussa muodossa.
Kyseistä kasettia ei enää löydy Riihimäen kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta se on vielä saatavilla useammassakin maakuntakirjastossa. Voit joko pyytää sen Riihimäen kautta kaukolainaksi tai käydä itsekin kysymässä vaikka Lahden pääkirjastosta.
Nimenmuutosta varten on käytävä henkilökohtaisesti jossain HelMet-kirjastossa. Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus, jotta voit saada uuden kirjastokortin.
Kirjastoissa poistetaan aineistoa pitkin vuotta monista eri syistä ja poistettu, mutta vielä myyntikuntoinen aineisto myydään edelleen asiakkaille. Joissain kirjastoissa on pysyvästi myytävänä poistettua aineistoa, kun taas toiset kirjastot keräävät poistetun aineiston myytäväksi jonain tiettynä ajankohtana.
Poistetusta aineistosta ei pidetä mitään erillistä luetteloa tai rekisteriä, jonka perusteella kirjoja voisi varata. Voi kuitenkin kysyä vaikkapa omasta kirjastostaan, josko heillä olisi mahdollisuus ottaa poistetut Mikko Mallikkaat sivuun teitä varten. Eniten aineistoa tietenkin poistetaan kirjastoista, joilla on suuri kokoelmakin, eli Mikko Mallikkaita kannattaa kysellä ja käydä etsimässä suurten kirjastojen lastenosastoilta.
Ruotsin kirjastojen yhteistietokannasta löytyvät tiedot julkaisusta "I bildhuggarens verkstad : medeltida kyrkoskulpturer, trä- och måleritekniker" (text Lennart Kristiansson, Länsmuseet Västernorrland, 2002. Ilmeisesti kyse on tästä teoksesta.
Julkaisua ei kuitenkaan näytä löytyvän Suomen kirjastoista. Jos teillä on voimassa oleva HelMet-kortti, voitte tehdä kaukopalvelupyynnön HelMet-palvelusivustolta löytyvällä lomakkeella. Alla olevasta linkistä löydätte kaukopalvelupyyntölomakkeen sekä HelMet-kirjastojen kaukopalveluhinnastot. Voitte tietenkin tehdä kaukopalvelupyynnön myös omassa lähikirjastossanne.
http://libris.kb.se/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
http://www.helmet.fi/fi-FI
Meiltä löytyy kyllä perusteoksia Unixista mutta ne taitavat olla liian yksinkertaisia tarpeisiisi.
Sen sijaan ammattikorkeakoulukirjastoista näyttää löytyvän runsaatikin aihetta käsittelevää kirjallisuutta. Kaukolainaamalla oppilaitoksesi kirjaston kautta saat kaukolainasi edullisemmin kuin meidän kautta, vaikka tottakai mielellämme kaukolainaamme tarvitsemasi aineiston.
Helmet-kirjastoissa on Bille Augustin ohjaama Les misérables sekä Tom Hooperin musikaaliversio Les misérables : the musical phenomenon. Elokuvat löytyvät sekä DVD että BD-levyinä, joilta voi valita ranskankielisen ääniraidan. Elokuvien tiedot Helmetissä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2108929__Skurjat%20%22%C3%…
Tässä on joitain esimerkkejä elokuvista, jotka ovat alun perin ranskankielisiä tai joista voi valita ääniraidaksi ranskan. Ikäraja on K12 tai K7:
Tintti ja merirosvojen aarre, Corto Maltese = The adventures of Corto Maltese, Mommy, Samba, My summer in Provence, Turning tide, Adèle and the secret of the mummy, Danton, Eden is west.
Elokuvia voi etsiä Helmetistä esimerkiksi tarkennetulla haulla, jossa voi tehdä...
Kuvauksesi näyttäisi sopivan Helsingin kaupunginmuseon vuonna 2008 julkaisemaan teokseen "Helsinki 1967-77" (toim. Jari Harju ja Riitta Pakarinen). Teoksessa on Kari Haklin mustavalkoisia kuvia Helsingistä. Kuvat olivat esillä Hakasalmen huvilassa Eteenpäin-näyttelyssä.
Teoksen saatavuuden voit tarkistaa Helmet-tietokannasta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/helka.2126841
http://www.helmet.fi/fi-FI
