En löytänyt mitään Valkealan Sanomista ja tänään ehdin käydä pintapuolisesti Kouvolan Sanomat väliltä 15.11.-6.12 läpi enkä löytänyt tuollaisesta kolarista mitään mainintaa. Ehdin jatkamaan etsintöjä ensiviikolla. Minua tietenkin auttaisi huomattavasti jos pystyisit määrittämään ajankohdan vähän tarkemmin.
Runo on julkaistu ilman nimeä ainakin Karjalaisen Odota minua, elämä –kirjassa (Kirjapaja, 1996, ISBN 951-625-366-0) sivulla 47. (Tiedon lähetti Forssan kirjasto.)
Voisi luulla, että näin suosittu laulu - jota on virheellisesti pidetty venäläisenä kansanlauluna, kun se todellisuudessa on Jacques Halland -nimisen säveltäjän käsialaa - olisi julkaistu nuottina moneenkin kertaan. Valitettavasti laulusta on kuitenkin olemassa vain yksi nuottijulkaisu, Scandia-Musiikin vuonna 1962 julkaisema yksittäisnuotti Scandia KS510.
Tämän nuotin löytäminen julkisista kokoelmista voi olla hankalaa, mutta se löytyy onneksi Musiikkiarkisto JAPAn kokoelmasta (https://www.musiikkiarkisto.fi/). Sinne voi ottaa yhteyttä sähköpostilla (info@musiikkiarkisto.fi) tai puhelimitse (09 757 0040) ma-pe klo 10-16 välisenä aikana.
Heikki Poroila
Tuossa mainitsemassasi Nahkurin käsikirjassa (U. J. Tammenoksa, 1926) todellakin on vuodan kaaviokuva, jossa on myös osien nimitykset. Myös Kaisa Väyrysen teos Nahkatietoa ja nahkatöitä (1985) sisältää tällaisen kaavion, mutta nimitykset ovat osittain erilaiset kuin Tammenoksalla. Myös Jouko Eskelisen teoksessa Harrastajanahkurin käsikirja 1 (1. p. 1999, 3. p. 2011) saattaisi olla tällaista tietoa, mutta valitettavasti se on tällä hetkellä lainassa, joten en pääse tarkistamaan.
Seura: koko perheen lehti on katsottavissa Turun yliopiston kirjastossa, Feeniks-kirjastossa https://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/kirjastot-ja-aukioloajat/kirjast… Lehti on käytettävissä mikrofilminä kirjaston tiloissa. Voit tehdä varauksen, jos sinulla on jo kirjastokortti. Jos ei ole, voit ottaa yhteyttä kirjastoon ja tilata mikrofilmin varastosta https://utu.finna.fi/Record/volter.294472
Internetin hakupalvelimista parhaan tuloksen antoi Google. Sieltä löytyi viite Helsingin Sanomien
artikkeliin Juha K. Tapiosta, Oulun kaupunginkirjastossa tehty luettelo paikallisista kirjailijoista
sekä Utopia 98 -tapahtuman esittely (Juha K. Tapio oli kutsuttu Ranskaan Utopia-festivaaleille vuonna
1998). Noiden viitteiden tiedot sinulla jo taitaa ollakin.
Ainakin kaikkiin isompiin kirjastoihin tulee Kirjallisuusarvosteluja-lehti. Vuonna 1996 lehden B-osiossa
on useampiakin sanomalehtiarvosteluja Frankensteinin muistikirjasta.
Jos haluat ottaa kirjailijaan suoraan yhteyttä, sinun kannattanee kääntyä Oulun kaupunginkirjaston
puoleen, saadaksesi yhteystiedot.
Verneri.net-sivustolla on vastattu tähän samaan kysymykseen. Asiaa on tiedusteltu Helsingin maistraatista. Sieltä on vastattu, että nimilain mukaan etunimen pitää erottua sukunimestä, mutta että ei kuitenkaan ole ehdotonta estettä sille, että henkilön nimi olisi esimerkiksi Tapio Tapio. Tavallista tämä ei kuitenkaan ole. Alla linkki vastaukseen:
https://verneri.net/selko/verkko-kerttu/sama-nimi-etunimena-ja-sukunimena/
Satu-nimen historiaa on tiedusteltu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin:
"Nimikirjoista (Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Vilkuna: Etunimet) löytyi seuraavaa: Satu on ollut almanakassa vuodesta 1950. Nimipäivä (18.10) on sama kuin ruotsin Sagalla, josta Satu on ilmeisesti lähtöisin."
Lapin alueella Kaleva tulee useampaan kirjastoon, https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.1313443, mutta tuohon Lapin kirjaston tietueeseen Finnassa ei ole merkitty, minkä vuoden lehdet kirjastoista löytyvät. Siksi on hyvä tarkistaa esim. Rovaniemen kirjastosta, onko tuon päivämäärän lehteä jäljellä, https://lapinkirjasto.finna.fi/OrganisationInfo/Home#85728
Monihaku.kirjastot.fi mukaan Kalevan numerot vuosilta 1909-1980 löytyvät Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Siellä sen saa tilattua lukusalikäyttöön.
Kopion lehdestä saa tilattua lomakkeella 6€ hintaan.
Oulun kaupunginkirjastossa on Kaleva-lehtiä mikrofilmillä, sieltäkin voi tiedustella, onko tuon päivän lehteä siellä, https://www.ouka.fi/oulu/...
Kyllä, jo palautetuista kirjoista kertyneet myöhästymismaksut voi maksaa verkossa. Verkkomaksaminen/Helmet
Kirjaudu palveluun kirjastokorttisi numerolla ja tunnusluvulla. Jatkoon tarvitset verkkopankkitunnukset.
Lukusali on tosiaan harhaanjohtava ja ehkä jo vanhentunutkin nimitys kirjastojen hiljaisille opiskeluun ja työskentelyyn varatuille tiloille. Monessa paikassa tilan nimi onkin opintosali. Opiskelu ja työnteko edellyttävät nykyään usein tietokoneen käyttöä, siitä aiheutuvista äänistä emme eroon pääse. Paras ja hiljaisin, tai rauhallisin, lukupaikka voikin löytyä muualta kirjastosta. Kirjastot ovat hyvin erilaisia, toisissa on useita eri kerroksia, toisten tilat sijaitsevat samassa yhtenäisessä tilassa. Kannattaa tutustua kaupungin eri kirjastoihin ja etsiä mieleisiänsä tiloja. Esimerkiksi Rikhardinkadun kirjaston kaltaisesta vanhasta rakennuksesta löytyy eri kerroksista nurkkauksia ja sopukoita, joissa voi istua lukemassa hyvin rauhassa....
Suomessa avioliittolaki vuosina 1930-1985 velvoitti naisen ottamaan puolisonsa sukunimen. Poikkeuksen muodosti pieni osa naisista, joilla oli perusteita käyttää omaa nimeään. Kyse oli usein esimerkiksi taiteilijoista. Ennen vuoden 1930 avioliittolakia naisilla oli enemmän päätösvaltaa sukunimen valinnassa, ja silloin nainen säilyttikin usein sukunimensä avioliiton solmimisen jälkeen. Näin oli ennen kaikkea Itä-Suomessa. Länsi-Suomessa sukunimikäytäntö poikkesi siten, että puolisonsa kotitilalle isännäksi tuleva vävy otti vaimonsa perheen nimen.
Lisätietoa sukunimikäytäntöjen historiasta:
https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68577/29871
Suurin osa suomenkielen sanoista on lainoja, kuten Kotimaisten kielten keskuksen artikkelissa kerrotaan. https://www.kotus.fi/nyt/kotus-vinkit/viikon_vinkkien_arkisto_(2015-2019)/viikon_vinkit_2019/lainaa_sain.29325.news
Varmaan myös pikku- sana on laina jostain. Aivan varmaksi en saanut alkuperää selvitettyä. Suomen sanojen alkuperä (1995) kertoo, että sanaa pieni on arveltu germaanisesta lainaksi. Samanta lähteestä peräisin olevaksi kuin paanu ja piena. (s.348)
Samantapaisia sanoja on monissa kielissä esim. unkarissa pici, picike = pikkuinen ja mongolian bici-ken = hyvin pieni. (s.375)
Kenties kotimaisten kielten keskus voisi selvitellä asiaa paremmin? https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot
Kyseessä on suomeksi 1982 ilmestynyt Peter Bichselin Lastentarinoita (Kindergeschichten, 1969). Teoksen nimen mukaan siinä on näennäisen irrallisia tarinoita, ja kaipaamasi tarinan nimi on "Pöytä on pöytä".
Tässä joitain lähteitä Pirkko Saisiosta sekä kirjoista, lehdistä että netistä:
Kirjoja:
- Kotimaisia nykykertojia (2000)
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita (1995)
Lehtiartikkeleita:
- ET lehti 11/1999
- Kotiliesi 7/1998
- Suomen kuvalehti 9/1997
Internet-linkkejä:
http://www.uta.fi/campus/983/saisio.htm (Campus 3/1998)
http://www.teak.fi/ihmiset/pirkkosaisio/
Tanssiaiheisia opetusvideoita Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy yli 30 kpl.
Paritanssiin sopivimpia ovat: Tanssikurssit Bottiksella: 10 yleisintä paritanssia, Tanssitaan 1: paritanssit ja Tanssitaanko: paritanssin alkeet.
Hyvä kirja aiheesta on: Laird, Walter: Paritanssit, jossa on mukana myös cd-levy. Kirjan ja videoiden saatavuuden voi tarkistaa kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto.
Aiheesta löytyy melko paljon kirjallisuutta suomeksi:
-Benchmarking: huipputasosta oppiminen: suomalaisia käytännön kokemuksia. Metalliteollisuuden kustannus 1995.
-Benchmarking: työkalu oppivalle organisaatiolle. Suomen laatuyhdistys 1996.
-Hoitotoiminnan tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen. Stakes 1998.
-Benchmarking käsikirja: nopea oppiminen - ylivoimainen kilpailuetu. Laatukeskus 1998.
-Kulmala, Juhani: Benchmarking ammatillisen aikuiskoulutuksen toiminnan kehittämisen välineenä. Tampereen yliopisto 1999.
Lehtiartikkeleita kannattaa myös etsiä, esimerkiksi kirjaston kautta Aleksi-tietokannasta.
Suomen kansallibibliografian Fennican http://fennica.csc.fi/ mukaan Walbeckin etunimet ovat Henricus Johannes. Joissakin lähteissä nimet ovat muodossa Henrik Johan, esim. http://www.astro.helsinki.fi/vaiheet/4.html
Tekstitelevisiotoiminta alkoi Ylellä lokakuussa vuonna 1981. Lisää 80 -luvun tapahtumista voit lukea Ylen sivuilta http://www.yle.fi/yleista/histo_1980.shtml , tosin tekstitv :n osalta sivustoilla ei ollut ko. aikakaudelta muuta tietoa.
Tekstitv :n taustaäänimaailmasta ei löytynyt tietoa Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta Ylen sivuilta voi kysyä, kohdasta Palaute, http://www.yle.fi/palaute.html ja Yle info-sivuilta voit lukea usein kysyttyjen kysymysten vastauksia, http://www.yle.fi/yle-info.html . Teksti-tv -kysymykset löytyvät osasta Yle Tekniikka FAQ, Teksti-tv. (Päiv.22.11.2007)
