Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilla on tietoa vuotuisjuhlista ja nuuttipukeista http://www.finlit.fi/tietopal...utti.htm Parhainta kuvitettua tietoa Nuutista löydät teoksesta Bregenhöj, Carsten: Nuutti: suomalainen karnevaali.
Helsingin Sanomien toimittamassa Korttelikirja- sarjassa osassa 1 Puhvelista Punatulkkuun käydään läpi Ullanlinnan kortteleita. Kaivopuistosta löytyy esim. Mikko-Olavi Seppälän kirja Kaivopuisto ( Helsinki-seura, 2008). Matti Klingeltä ilmestyi viime vuonna teos Pääkaupunki ( Otava), jossa on mm. artikkelit Ullanlinnan seutu ja Keisarinna ja Kaivopuisto.
Helsingin pääkirjastossa Pasilassa on kattava Helsinki kokoelma, sieltä varmaan löytyisi tietoa Etelä-Helsingistä. Samoin Rikhardinkadun kirjastossa löytyy Helsinki kokoelma.
Pirjo Mikkosen kirjasta Sukunimet löytyy tieto, että nimen taustalla voisi olla Syvä-alkuinen asuinpaikan nimi. Nimeä esiintyy kirjan mukaan lähinnä Hämeessä ja Satakunnassa.
Netissä on myös sivustoja, joiden avulla voit etsiä nimen esiintymistä. ( Esim. http://fi.geneanet.org )
Jos kysyjä viittaa Iltalehden verkkosivuilla olevaan videoon http://www.iltalehti.fi/fiidifi/201507020153043_fd.shtml, siinä alla olevan tekstin mukaan mies soittaa pianosovitusta Styx-yhtyeen tunnetuksi tekemästä sävelmästä "Come Sail Away", jonka on säveltänyt yhtyeen vokalisti ja kosketinsoittaja Dennis DeYoung. Kappale julkaistiin ensimmäisen kerran yhtyeen vuonna 1977 ilmestyneellä albumilla "The Grand Illusion" (lisätietoja kappaleesta löytyy täältä: https://en.wikipedia.org/wiki/Come_Sail_Away).
Heikki Poroila
Kirja näyttäisi olevan paikalla sekä Vaasan että Kokkolan kaupunginkirjastoissa. Kaukolainaus onnistuu kyllä ja meidän kaukolainamksu on 3€, kun teos on saatavissa yleisestä kirjastosta. Kaukolainapyynnön voit tehdä verkossa osoitteessa www.kyyti.fi ja sieltä lomakkeista löytyy kaukolainapyyntölomake tai soittamalla kirjastoon tai täyttämällä kaukolainapyyntö kirjastossa.
Oletan kysymyksesi koskevan sitä, mitä vietnaminkielisiä lasten kuvakirjoja on saatavilla pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa. Oheisen haun avulla löydät ne ja voit joko noutaa itse tai varata maksuttomasti haluamaasi Helmet-kirjastoon.
Ohessa hakupolku
www.helmet.fi, valitse siitä tarkennettu haku
- kirjoita hakulaatikkoon kuvakirjat lastenkirjallisuus
- raja aineistoksi kirja, valitse kokoelmaksi lasten kokoelma
- valitse kieleksi Vietnam
- saat luettelon pääkaupunkiseudun helmet-kirjastojen lastenkirjoista, jota on vietnamin kielellä. Kirjoja löytyy lähes 190 kappaletta.
Runo on julkaistu ilman nimeä ainakin Karjalaisen Odota minua, elämä –kirjassa (Kirjapaja, 1996, ISBN 951-625-366-0) sivulla 47. (Tiedon lähetti Forssan kirjasto.)
Ei ole olemassa vain yhtä vaan monta listaa ja vielä muutama kirjakin, joissa suositellaan muita kirjoja.
Helmet haulla löytyvät teokset Andrew Taylor: Kirjat jotka muuttivat maailmaa sekä 501 must-read books jonka mainitsemista teoksista monet on suomennettu. Myös Kaisa Neimalan & Jarmo Papinniemen: Lukukirja : kirja kirjoista on tutustumisen arvoinen.
Kirjastot.fi sivustolta löytyy kirjastojen kirjallisuus suosituksia.
https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus
Kannattaa myös kokeilla Kirjasampo.fi sivustoa
https://www.kirjasampo.fi/fi ja ruotsinkielistä Boksampoa, https://www.boksampo.fi/
Mukavia listoja löytyy myös Google-haulla "100 kirjaa jotka kannattaa lukea" esim. https://www.bbc.co.uk/arts/bigread/top100.shtml, suomeksi...
Voisi luulla, että näin suosittu laulu - jota on virheellisesti pidetty venäläisenä kansanlauluna, kun se todellisuudessa on Jacques Halland -nimisen säveltäjän käsialaa - olisi julkaistu nuottina moneenkin kertaan. Valitettavasti laulusta on kuitenkin olemassa vain yksi nuottijulkaisu, Scandia-Musiikin vuonna 1962 julkaisema yksittäisnuotti Scandia KS510.
Tämän nuotin löytäminen julkisista kokoelmista voi olla hankalaa, mutta se löytyy onneksi Musiikkiarkisto JAPAn kokoelmasta (https://www.musiikkiarkisto.fi/). Sinne voi ottaa yhteyttä sähköpostilla (info@musiikkiarkisto.fi) tai puhelimitse (09 757 0040) ma-pe klo 10-16 välisenä aikana.
Heikki Poroila
Seura: koko perheen lehti on katsottavissa Turun yliopiston kirjastossa, Feeniks-kirjastossa https://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/kirjastot-ja-aukioloajat/kirjast… Lehti on käytettävissä mikrofilminä kirjaston tiloissa. Voit tehdä varauksen, jos sinulla on jo kirjastokortti. Jos ei ole, voit ottaa yhteyttä kirjastoon ja tilata mikrofilmin varastosta https://utu.finna.fi/Record/volter.294472
Teoksessa Granlund: Tietoliikenne - tietoliikennetekniikan peruskirja (1999) löytyy parin sivun pituinen kappale SDH- ja PDH-järjestelmistä. Kirjan saatavuustiedot näet pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa:
http://www.libplussa.fi/
Kirjastojen kaukopalvelu on kansainvälistä, eli Yhdysvalloissa kirjasto voi tilata asiakkaalleen esim. Suomesta niitä julkaisuja tai jäljenteitä, joita paikkakunnan tai maan kirjastojen kokoelmissa ei ole. Kirjastot voivat periä välittämistään kaukolainoista maksuja. Oulun kaupunginkirjasto ei peri lähettämistään kaukolainoista maksua, mutta Dallasissa kannattaa kysyä mahdollisista siellä perittävistä maksuista siitä kirjastosta, jonne kaukopalvelupyynnön jättää.
Kanervakirjoluteesta löytyy perustietoa Mikko Rintalan ja Veikko Rinteen kirjasta Suomen luteet (Tibiale, 2. p. 2011). Siinä elinpaikoiksi mainitaan kuivat kangasmaat, harjut ja paahdekentät. Pääasialliseksi ravinnoksi on kirjassa kerrottu kanervan siemenet. Kirja ei kuitenkaan tarjoa yksiselitteistä vastausta siihen, onko kanervakirjoluteesta jotakin haittaa tai onko sen tapaaminen sisätiloissa tavanomaista.
Tarkistin vielä mitä luteista kerrotaan Lasse Janssonin, Bengt Lindqvistin ja Irmeli Markkulan teoksessa Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta (Kasvinsuojeluseura 2012). Kirjassa ei ole mainintoja kanervakirjoluteesta, ainoat siinä mainitut ludelajit ovat lutikka/seinälude, kyyhkylude, pääskylude ja lepakkolude.
Molemmat...
On yllättävän yleinen väärinkäsitys, että kaikista ja kaikesta löytyy tai täytyy löytyä kuvia ja tekstiä. Mitä uudemmasta ilmiöstä on kysymys, sitä todennäköisimmin kaikki kiinnostava aineisto on toistaiseksi julkisuudelta piilossa. Uudet kirjailijat, laulajat ja vastaavat ovat julkisuudelta piilossa kuten me kaikki olemme siihen asti, kun joku alkaa julkaista ko,. henkilöön tai ilmiöön liittyvää aineistoa. Joskus sen tekee artisti itse, joskus kustantaja tai levy-yhtiö, mutta olennaista on, etteivät kuvat ja tekstit ilmaannu tyhjästä. Kouluissa annetaan ilmeisesti jatkuvasti esitelmätehtäviä hyvin uusista asioista, ja silloin tilanne on kysymyksessä kuvatun kaltainen. Myöskään meillä kirjastoissa ei ole mitään taikakeinoja etsiä ja löytää...
Arja Kanervalta ei ole julkaistu runokokoelmia, emmekä löytäneet mainintaa siitä, että runoja olisi julkaistu esimerkiksi jossakin lehdessä. Mikäli kysyjää kiinnostaa, miten tekstit ovat päätyneet Strengin levytykseen, Kanerva on Helsingin Sanomien haastattelussa 10.10.2015 kertonut tutustuneensa Strengiin 1960-luvulla Ylioppilasteatterissa ja antaneensa tälle runojaan sävellettäviksi.
Helsingin Sanomien haastatteluun pääset oheisesta linkistä:
https://www.hs.fi/ihmiset/art-2000002858559.html
Kyllä löytyy. Tästä linkistä näet HelMet-kirjastojen kokoelmista löytyvät keinutuolien työpiirustukset: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skeinutuoli__Ff%3Afacetmediatype%3Ac%3Ac%3ATy%C3%B6piirustus%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt.
Voit varata haluamasi työpiirustukset itse. Varauksen voi tehdä myös minkä tahansa HelMet-kirjaston asiakaspalvelussa.
Tapulikaupungin kirjastossa ei ole mahdollista digitoida VHS-kasettia.
Helsingissä VHS-kasetin digitointi on mahdollista Pasilan ja Vuosaaren kirjastoissa ja keskustakirjasto Oodissa. Digitointi on mahdollista myös Tikkurilan kirjaston digipaja Dynamossa.
Voit varata itsellesi ajan digitointia varten Varaamossa.
https://varaamo.hel.fi/search?date=2021-10-05&purpose=photo-and-audio&s…+
Rahojen arvo määräytyy kuntoluokituksen mukaan. Neljä eri hinta-arviota 2 markan kolikolle vuodelta 1905 ovat:
Kuntoluokka 8 (ei kulumisen jälkiä, pinta ehjä, leimakiiltoinen, joskus lievästi patinoitunut) 2000 euroa
Kuntoluokka 6 (korkeimmissa kohdissa hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat terävät, ei leimakiiltoa) 450 euroa
Kuntoluokka 4 (tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, lähes kaikki yksityiskohdat vielä selvät) 200 euroa
Kuntoluokka 2 (Kulunut, yksityiskohdat epäselvät, reuna- yms. vikoja, mahd. korroosion jälkiä) 150 euroa
Lähde:
Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2021 : Luettelo arvohintoineen, 2021
Tieliikennelaki sanoo, että "Ajoneuvossa ja raitiovaunussa ei saa ajon aikana käyttää teknistä laitetta tai järjestelmää siten, että sen käyttäminen haittaa tai vaarantaa ajamista. Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja tai raitiovaunun kuljettaja ei saa ajon aikana käyttää viestintävälinettä siten, että pitää sitä kädessään." Laki ei siis kiellä kännykän käyttöä hands free -toiminnalla, jos se ei vaaranna liikenneturvallisuutta.
Lähteet:
Tieliikennelaki 729/2018 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Laita matkapuhelin pois - Laitteiden käyttö ajon aikana - Liikenneturva
Kielikello : kielenhuollon tiedotuslehti 3/1990
Irmeli Pääkkönen: Onko ihminen aina hän; onko hän aina ihminen?
"Ihminen ei siis ole aina hän. Mutta on totta toisinkin päin: hän-sanaa käytetään joskus muusta kuin ihmisestä.
Tavallisessa puhekielessä hän saattaa kohdistua viittaamaan sellaiseen asiaan, jota pidetään vähämerkityksisenä
tai ainakin epämääräisenä: sanomme tiedä häntä, kukapa hänen tiennee. Jossakin päin Itä-Suomessa olen lapsuudessani
kuullut sanottavan summittaisuuden ilmauksena koha hää o hänessä, siis jossakin siellä päin, ei hyvin tarkkaan kohdalleen aseteltuna,
esimerkiksi taitamaton parsimus sukan kantapäässä tai koristekiehkura täytekakun päällä".
Toivo Lyyra kirjassaan Tolkku - karjalaista...