Pukinmäen kirjasto sijaitsee osoitteessa Kenttäkuja 12. Pukinmäen läheltä löytyvät mm. Malmin, Paloheinän ja Viikin kirjastot.
Yhteystiedot löyvät mm. oheisen linkin kautta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
HelMet-kirjastojen käyttösäännöissä mainitaan, että sinulla voi olla samanaikaisesti 30 varausta voimassa.
HelMet-kirjastojen käyttösäännöt: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Yleinen kirjasto hankkii kurssikirjoja, mikäli katsoo niiden sopivan kokoelmiinsa. Yleiset kirjastot eivät pääsääntöisesti hanki kurssikirjoja suuria määriä opiskelijoiden ja oppilaitosten tarpeita silmälläpitäen, vaan hankitaan pienempiä määriä ja vain sellaisia kurssikirjoja, joilla on myös yleisempää kysyntää.
Kannattaa tarkistaa yliopiston ja muiden oppilaitosten kirjastojen tilanne. Helsingin yliopiston kirjastoon saa kirjastokortin, vaikkei olisikaan yliopiston opiskelija.
HelMet-kirjaston OverDrive-palvelussa on tällä hetkellä (20.1.2015) 339 englanninkielistä äänikirjaa, kuusi ranskankielistä äänikirjaa ja neljä suomenkielistä lastenkirjaa sekä muutama kielikurssi.
Löydät ne osoitteen http://helmet.lib.overdrive.com/ kautta valitsemalla joko otsikoista äänikirjat - kaunokirjallisuus tai äänikirjat - tietokirjallisuus tai klikkaamalla hakukentän alta tarkennettu haku ja valitsemalla kohtaan kaikki formaatit kaikki äänikirjat ja klikkaamalla hae.
Lainaamiseen tarvitset kirjastokorttisi numeron ja pin-koodin. Kuunteluun tarvitset lisäksi OverDrive Appin, jonka voit ladata osoitteessa http://app.overdrive.com/
Tarkempia ohjeita voit kysyä sähköpostitse osoitteesta helmet.overdrive.tuki@hel.fi
Kerro tällöin...
Ei tarvitse hakea itse eri paikoista. Aineistoa voi varata netistä www.helmet.fi. Yläpalkissa lukee hae aineistoa, klikkaa sitä ja tee haku sekä varaus. Voit varata haluamasi kirjat ja dvd-levyn omaan lähikirjastoosi ja noutaa ne sieltä. Palvelu on maksuton.
Kun elokuvatallenteelle on hankittu lainaus- ja esittämisoikeus, itse esittämisen lisäksi myös esityksen mainostaminen on laillista.
Laki on tosiaan kirjoitettu sillä lailla, että niin lainaus- kuin esittämisoikeuskin on sidottu kirjaston tapauksessa fyysiseen teoskappaleeseen. Käytännössä asialla tuskin on merkitystä, mutta jos se oikeuksilla varustettu on käsillä, aina varminta käyttää juuri sitä.
Heikki Poroila
Tuossa mainitsemassasi Nahkurin käsikirjassa (U. J. Tammenoksa, 1926) todellakin on vuodan kaaviokuva, jossa on myös osien nimitykset. Myös Kaisa Väyrysen teos Nahkatietoa ja nahkatöitä (1985) sisältää tällaisen kaavion, mutta nimitykset ovat osittain erilaiset kuin Tammenoksalla. Myös Jouko Eskelisen teoksessa Harrastajanahkurin käsikirja 1 (1. p. 1999, 3. p. 2011) saattaisi olla tällaista tietoa, mutta valitettavasti se on tällä hetkellä lainassa, joten en pääse tarkistamaan.
Kesijärvi on varsin harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/) mukaan se on tai on ollut nimenä vain 41 ihmisellä. Kirjaston käytössä olevista lähteistä ei tätä nimeä löytynyt. Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana kesi tarkoittaa ohutta nahkaa, pintakerrosta tai kuorta, mutta ei löytynyt tietoa siitä, liittyykö sana Kesijärvi-sukunimeen.
Hei,
Kyllä Päätaloa C-kasettiäänikirjoina on julkaistu. Selvittelymme mukaan ainakin nämä:
Koillismaa-sarja: Mustan lumen talvi
Iijoki-sarja: Tammerkosken sillalla ; Iijoen kutsu ; Iijoelta etelään ; Pato murtuu ; Hyvästi Iijoki ; Pölhökanto Iijoen törmässä
Muut teokset: Ihmisiä telineillä ; Ennen ruskaa ; Höylin miehen syksy ; Sateenkaari pakenee ; Juoksuhautojen jälkeen ; Mustan lumperin raito ; Selkosten viljastaja ; Kannaksen lomajuna
Ihmisiä telineillä on lisäksi ilmestynyt cd-äänikirjana.
Näitä voit saada Vaara-kirjastoista ja jos meiltä ovat poistuneet, ne voi saada kaukolainaksi.
Amurin aallot on valssi, jonka on säveltänyt venäläinen Max Kjuss (näkee myös kirjoitusasussa Kyuss). Hän eli vuosina 1874-1942, ja kappale on sävelletty vuonna 1909, jolloin Kjuss työskenteli 11. rykmentin kapelimestarina Itä-Siperiassa Vladivostokissa. Sen alkuperäinen venäjänkielinen nimi on Амурские волны (Amurskije volny) ja siitä tuli hyvin kuuluisa ympäri Neuvostoliittoa 1920-30-lukujen aikana. Valssia esitettiin usein ilman tekijätietoja, usein kansanmusiikkimaisena sovituksena ja myös Neuvostoarmeijan tunnusmarssina. Lauluun kirjoitti sanat 1900-luvun puolivälissä näyttelijä Serafim Popov.
Lähteet:
Englanninkielinen Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Amur_Waves...
Voit tulla kirjastoalalle monellakin tavalla, monenlaisista pohjakoulutuksista käsin. Opintoihin kuuluvassa harjoittelussa näet erilaisia työnkuvia, jotka varmasti ohjaavat sinua omien vahvuuksien löytämiseen opiskelun kuluessa. Hyvät tietotekniikkataidot on hyvä lähtökohta, ja niitä saa kehittää kirjastotyössä sitten koko ajan. Kirjastot.fi-sivustolla on listattu alan opiskelupaikkoja, joista saa lisää tietoa, samaten Opintopolkua tutkimalla.
Kirjastoalan opiskelu | Kirjastot.fi
Suomen murteiden sanakirjan mukaan ankeriasta ja angervoa tarkoittavat anger- tai anker-alkuiset sanat ovat kietoutuneet toisiinsa paitsi äänneopillisista myös kansanetymologian pohjalta selittyvistä syistä. Anger voi viitata siis joko ankeriaaseen tai angervoon. Sukunimet -teoksessa mainitaan vain Angeria, joka on peräpohjalainen nimi. Peräpohjolassa tunnetaan kasvinnimitys angeria "mesiangervo".
Suomen murteiden sanakirja 1. osa: a-elää (1985)
Pirjo Mikkonen ja Sinikka Paikkala: Sukunimet (2000)
Veikko Huovisen teos Puukansan tarina on käännetty englanniksi (Tale of the forest folk , translated by Tim Steffa, 1994). Teoksessa Finnish short stories (translated by Inkeri Väänänen-Jensen with K. Börje Vähämäki, 1982) on englanninnos Huovisen novellista Onko tukka kauniisti (Is my hair beautiful?). Novelli on teoksesta Rasvamaksa (1973).
Veikko Huovisen teoksia ei ole käännetty lainkaan italiaksi tai ranskaksi.
Suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä eri kielille voi etsiä Suomen kansallisbibliografia Fennicasta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
Kansallisbibliografia Fennica
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokanta
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun...
Kyseinen kansanruno on julkaistu Matti Rajamaan Aapisessa. Aapinen on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1928. Aapisesta on otettu uusintapainoksia mm. vuosina 1938, 1939, 1944 ja 1950.
Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Matti Rajamaan Aapisen ensimmäisestä painoksesta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22Kello%20yks%20keitto%…
Voit selailla aapista sivun ylälaidassa olevilla nuolilla.
Kappale on nimeltään "Onnellinen" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Raul Reiman. Se alkaa: "Tämä päivä toi sydämeeni rauhan". Kertosäkeessä lauletaan: "Olen onnellinen, kuulkoon maailma sen". Laulun on levyttänyt Eila Pienimäki.
Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin Reiman, Raul: "Lauluja" (Fazer, 1983). Eila Pienimäen esitys löytyy ainakin LP-levyltä Pienimäki, Eila: "Eila Pienimäki" (Finnlevy FL5101, 1982) ja YouTubesta (https://www.youtube.com/watch?v=zxgMunqE5nM).
Pohjoismaisen tontun perushahmon loi ruotsalainen taiteilija Jenny Nyström. Nyströmin tontut olivat pukeutuneet pohjoismaalaisen talonpojan perinteelliseen kansanasuun. Ensimmäisissä värillisissä tonttukuvissa hiippalakki oli punainen ja puku harmaa tai vihertävä.
Varmimmin tontun tuntee päähineestä. Pitkä, suippopäinen myssy eli hiippa on tonttujen - ja katolisten piispojen - virkalakki. Hiippa on vanha myssyn malli. Antiikin Roomassa suippenevaa fryygialaismyssyä käyttivät vapautetut orjat. Keskiaikainen porvarin hiippa muistutti pikkulapsen kypärämyssyä, 1300-luvun aatelismies kietaisi pitkän myssynkärjen leukansa alta pään päälle. Ranskan vallankumouksen tunnusvaatteeksi nousi fryygialaismyssy, joka somistettiin...
Hei, ja kiitos kysymästä!
Mainitsemasi kaksi sanayhdistelmää muodostetaan aivan niin kuin sanoit, eli "syvä uni" ja "ilmastonmuutos". Koetan seuraavaksi antaa perusteet käyttäen Kielitoimiston ohjepankkia:
Sanat "syvä uni" kirjoitetaan tässä tapauksessa erikseen seuraavan säännön perusteella: "kun perusmuodossa eli nominatiivissa oleva adjektiivi (kuten harmaa, kevyt) kuvailee substantiivia, sanat kirjoitetaan tavallisesti erilleen." Sana "syvä" on perusmuodossa oleva adjektiivi, sana "uni" on substantiivi.
Sana "ilmastonmuutos" on myös yhdyssana: "kun sanajonon ensimmäinen sana on n-loppuisessa genetiivimuodossa (esim. äidin) ja kokonaisuudella on erikoistunut, termimäinen merkitys, kyseessä on yleensä...
Olisikohan tässä kyse Oulun seudun murteen mukaisesta rappaamisesta. Jukka Ukkolan Oulun murteen sanakirja antaa rapa-sanalle merkityksen "kaavin, raaputin". Sen mukaisesti rapata olisi "kaapia, raaputtaa" (Ukkolan sanaluettelossa "raaputtaa, harjata"). Kaapia-sanaa käytetään usein juuri merkityksessä "syödä lautanen puhtaaksi", niin kuin seuraavassa esimerkkivirkkeessä: "Leipää käytetään Euroopassa perinteisesti aterian lisukkeena, eräänlaisena syötävänä lusikkana: leivällä on tavallista lusikkaa helpompi kaapia kastikkeen, keiton tai öljyn loput lautaselta." (Joonas Konstig, Pyhä ruoka [kursiivi lisätty]) Siinä missä muut saavat lautasensa tyhjiksi kaapimalla, Oulun murteen puhujat voisivat hyvinkin tehdä sen rappaamalla...
