Osoitteesta http://www.yrttitarha.com/ löydät tietoja siementen toimittajista. Klikkaa linkkiä Vihreä pörssi, mistä löytyy linkki "kevään 2000 siemenluettelot". Siemenet toimitetaan postitse.
Voit katsoa myös sivua http://www.internetix.ofw.fi/projektit/kasvit/
Vastaus tuskin ilahduttaa kysyjää, mutta tähän on pakko vastata, ettei ampiaisen kaltaisia hyönteisiä voi pitää "loitolla" (oletettavasti ihmisistä) millään muulla tavalla kuin pysymällä sisätiloissa ja pitämällä ikkunat suljettuna. Tässä vaiheessa vuotta ampiaisilla ei ole enää tähdellisiä velvollisuuksia, joten ne toimivat kuten joutilas ihminenkin eli pörräävät missä lystäävät. Niitä kiinnostaa erityisesti kaikki makea ja jos makeaan yhdistyy vielä käymistuotteiden aromia, kuten ylikypsissä mustaviinimarjoissa tuppaa käymään, ampiaista ei pidä loitolla mikään muu kuin väkivaltainen kuolema.
Heikki Poroila
Rautatieliikenteestämme ja sen historiasta löytyy useita kirjoja, joista saattaisi löytyä kaivatunlaista tietoa. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa mahdollisesti kiinnostavia voisivat olla esimerkiksi seuraavaan valikoimaan poimimani teokset:
Jari Auvinen, VR Suomi : dieselien aikaan
Jouni Eerola, Pasilan konepaja 1903-2003 : sata vuotta rautatievaunujen valmistusta ja korjausta Helsingissä
Tapio Eonsuu, Pekka Honkanen ja Eljas Pölhö, Suomen veturit. Osa 2, Moottorikalusto
Heikki Immeli, Piletti Pietariin : Suomen kulkuneuvojen 100-vuotistaipaleelta
Ari Julku & Kimmo Pyrhönen, Dr13 : Kymen Hurun tarina
Tapio Keränen, Rautatien arkea
Kyösti Kiiskinen, Rautahevon kyydissä : junamatka Matin ja Liisan päivistä Pendolinoon
Petri...
Voisit soveltaa kirjastojen luokitusta yksinkertaistaen. Luokituskaaviot ovat verkossa käytettävissä, esim. yleisten kirjastojen luokitus http://finto.fi/ykl/fi/. Minusta näyttäisi siltä, että sinulla on jo hyvä järjestys tuossa kysymyksessäsi valmiiksi ajateltuna: runot, proosa, elämäkerrat, uskonnollinen kirjallisuus, dekkarit, matkakertomukset, valokuvateokset. Kotikirjastosi sinun kannattaa järjestää oman näkemyksesi mukaan, aihepiirit jaoteltuna niin, että ne ovat mielestäsi loogiset ja hyvin valitut, niin, että löydät kirjat helposti. Aiheen mukaisesti järjestät sitten vielä tekijän mukaan aakkosiin.
Yhtäaikaa ei voi olla Euroopan parlamentin ja EU komission jäsen. EU:n vaalisäädöksessä ja kansallisissa vaalilaeissa on määritelty tehtäviä, jotka eivät ole yhteensopivia Euroopan parlamentin jäsenyyden kanssa. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi jäsenvaltion hallituksen jäsenyys, kansallisen parlamentin jäsenyys tai Euroopan komission tai tuomioistuimen jäsenyys. Jos Euroopan parlamentin jäsen eli meppi valitaan komissioon, hänen on luovuttava paikastaan parlamentissa ja hänellä on mahdollisuus palata sinne vain uusien vaalien kautta.
Euroopan parlamentti osallistuu komission nimitykseen ja komissio on myös poliittisesti vastuussa parlamentille. Esimerkiksi näistä seikoista johtuen olisi ongelmallista, jos olisi mahdollista...
Laulu sisältyy Zacharias Topeliuksen näytelmään "Totuuden helmi". Näytelmässä sen esittää Kerjäläispoika. Laulun on säveltänyt Lauri Parviainen, ja hänen toimittamastaan nuotista "Koulun kuorolauluja" laulu löytyy nimellä "Kerjäläispoika" (sanat, kolmiääninen nuotinnos).
Englanti-suomi-suursanakirjan (Raija Hurme, Maritta Pesonen, Olli Syväoja, 2003) mukaan propagator on suomeksi "levittäjä" tai, jos puhutaan puista "lämpölava" tai "idätyslaatikko".
Pelkän kuvan perusteella ei voi sanoa mitään varmaa, mutta kyseessä voisi ehkä olla sinilimaseitikki Cortinarius salor. Sienestä on vain yksi epävarma havainto Suomesta, Vihdistä, ei siis kovinkaan kaukaa omasta havaintopaikastasi.
Lisätietoa:
https://en.wikipedia.org/wiki/Cortinarius_salor
https://laji.fi/en/taxon/MX.71736
Nina Hurma oli kirjailijanimi, jonka takaa paljastuu Niina Niskanen. Häneltä ilmestyy nyt syyskuussa 2022 uusi teos Rihkama (Gummerus). Sen kerrotaan olevan itsenäinen päätösosa näille kahdelle aiemmalle romaanille.
Lähde: https://issuu.com/gummerus/docs/220325_gummerus_luettelo_koko_kes_syksy…
"manspread" on suomeksi "äijähaara", viittaa miesten tapaan istua julkisessa liikennevälineessä jalat levällään tilaa vieden. Sen vastapari on "shebagging", naisten tapa viedä tilaa kantamuksillaan ja laukuillaan, jotka asetetaan viereiselle istuimelle, jotta siihen ei istuisi kukaan muu. Sille ei liene suomenkielistä vastinetta.
"mansplain" tarkoittaa alentuvaa, kaikkitietävää tapaa selittää asioita. Alkuosa "man" (mies) perustuu ajatukselle, että tällainen käytös hyväksytään helposti miehiltä. Suomeksi se on "miesselittäminen".
Sukunimi Valtanen on johdettu valta-nimestä.
Nimen valta alkuperästä ja merkityksestä on erilaisia teorioita. Jo muinaissuomalaiseen henkilönimistöön on kuulunut useita valta-nimiä, kuten esim. Ikävalta, Kaukovalta, Lempivalta, Vihavalta jne. Valta-nimien on tulkittu alkuaan tarkoittaneen henkilöitä ja osoittavan ruumiillista tai henkistä ominaisuutta. On myös katsottu, että nimiin sisältyy alkuaan suurtilan omistajaa, "valtamiestä" tarkoittavan valta-sanan vanha germaaninen lainasana valta (= voima, mahti, herruus, valta-alue, pitäjä), joka on useimmiten kaksiosaisten nimien jälkiosana. Sukunimenä Valta on liitetty germaanisiin henkilönnimiin Walda, Walde, Waltari, Waldemar jne.
Savolais-karjalaiset...
Mustameri on saanut nimensä pohjan ominaisuuksistaan. Sitä peittää rikkivetypitoinen musta lieju, joten siitäpäs nimikin.
Lähde: Mustameri ja muita meriä - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Voisi veikata ohjelman nimen tulevan Maurice Ravelin pianosarjasta "Miroirs". Sen neljäs osa on nimeltään "Alborada del gracioso", joka on suomennettu muotoon "Narrin aamulaulu".Lisää tietoa esimerkiksi tässä Wikipedian artikkelissa (englanniksi).
Wiktionaryn ja Online Etymology Dictionaryn mukaan Alma tulee latinan sanasta "alma", joka on feminiinimuoto adjektiivista "almus", joka tarkoittaa kilttiä, suotuisaa. Emma tulee samasta lähteestä kuin germaanisten nimien Ermentrude ja Ermengarde alkuosa, Ermen-, joissa se tarkoittaa kokonaista, universaalia.
https://en.wiktionary.org/wiki/Alma
https://www.etymonline.com/word/alma
https://en.wiktionary.org/wiki/Emma
https://www.etymonline.com/word/Emma#etymonline_v_32349
Kirja lienee Erkki Tantun kuvittama Otto Potto Poroliini ynnä muita vanhoja lasten loruja. Kirjasta löytyy lorut Hippa-Heikin laivasta ja Onnimannista. Suosikkilorussasi morsiamelta ei kuitenkaan pääse pieru vaan nauru. Loru alkaa näin: Kierun lierun laurun, morsian päästi naurun.
Helmet-kirjastosta löytyy painokset vuosilta 1956 ja 1993.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28otto%20potto%20poro…
Hei!
Tiedustelin asiaa Väylävirastosta ja kysymykseen vastattiin näin:
Niitä kutsutaan taustalevyiksi. Aikaisemmin niitä oli paljon, kun opastimien valoteho oli heikompi ja niillä varmistettiin se, että myös voimakkaassa vastavalossa opastimen näyttämä väri (varsinkin punainen) kuitenkin näkyi.
Nykyisin, kun kaikki uudet liikennevalo-opastimet toteutetaan LED-tekniikalla, taustalevyjä ei enää tarvita, kun niiden valoteho riittää kaikissa tilanteissa.
Verkostakin nykyisin löytyvä Suomen etymologinen sanakirja on mainio apu, kun etsitään sanojen alkuperää ja merkityksiä.
Sanasta riisto sanakirja sanoo seuraavaa:
riistää (1752; yl.) ’temmata, kiskaista; anastaa’ / ’weg-, entreißen; mit Gewalt an sich nehmen’, murt. (eri tahoilla LounSm) myös ’raapaista iho verille (naula, tikku); rikkoutua sälölle (puu); pirstoa puu (ukkonen; hajat.); purkaa kangasta, neuletta, ratkoa saumaa’, riistoa (LUus ja ymp.) ’riipiä lehtiä; repiä rikki (vaate)’, riista, riiste (LounSm) ’(puusta irronnut) sälö, tikku’, riiska id., riistäytyä, riisto ~ ink rīstǟ ’ryöstää’.
Samaa kantaa kuin s.v. riisua main. sanat; sanoissa on myös deskr. sävyä (vrt. riitsiä (s.v. riisua) ja myös raastaa, ryöstää) ja niitä...
Verkosta löytyy suomenkielistäkin tietoa esim. osoitteesta http://www.wwnet.fi/users/jokinen/ tai http://www.raahe.fi/~lukio/oppilastoita/atk/celine.html Kokeilkaa Google-hakupalvelua osoitteessa http://www.google.com ja valitkaa etsi kielellä suomi -vaihtoehto ja saatte silloin tulokseksi suomenkielisiä www-sivuja Celine Dionista. Tosin kriittinen pitää olla, koska monet sivuista ovat yksityishenkilöiden tekemiä ja voivat sisältää virheitä, mutta eivät välttämättä. Espoon kaupunginkirjastosta löytyy parikin Celine Dionin elämäkertaa, mutta ne ovat englanninkielisiä ja joitakin lehtiartikkeleita löytyy.
Esimerkiksi suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta löytyy tietoa Kjell Westöstä, sekä hänen tuotannostaan: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175963753312
