Tämä kaunis Singerin ompelukone on valmistettu vuonna 1915 Skotlannissa Clydebankissa.
Lähde Singerin sarjanumeroluettelo: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Tapio Wirkkalan suunnittelemaa Wirkkala-puukkoa, tai Wirkkala-vuolua, valmistettiin Hackmanin Sorsakosken tehtaalla vuosien 1961 ja 1979 välillä. Puukkoa valmistettiin kahta eri kokoa (18-senttistä ja 22-senttistä), ja ainakin suurinta Wirkkala-puukkoa valmistettiin myös Fiskarsille. Fiskarsin mallissa Tapio Wirkkalan nimi on kirjoitettu terään tehtaan nimen viereen, Hackmanin mallissa sen alapuolelle. Valitettavasti Hackmanin Wirkkala-puukkojen valmistusmääristä ei löytynyt käytettävissä olevista lähteistä mainintaa. Sen sijaan Lapin Puukko Ky valmisti kolmea erilaista Wirkkalan puukkomallia vuosien 1977-1978 aikana. Ensimmäinen puukko oli ponsikahvainen ja sitä valmistettiin kahtena eri versiona: sormisuojalla ja ilman...
Vilpertti Viitasammakko -sarjan alkuperäinen nimi oli Philbert Frog. Vuonna 1993 valmistunutta brittisarjaa tehtiin kaikkiaan 13 jaksoa, jotka nähtiin Suomessa TV2:n ohjelmistossa sunnuntaisin syksyllä 1994. Ensimmäinen jakso esitettiin 4.9.
http://www.toonhound.com/philbert.htm
Renaa on vaihtoehtoinen asu sanalle krenaa, joka puolestaan on merkitykseltään kutakuinkin sama kuin kronaa. Koneesta tai laitteesta puhuttaessa renaaminen, krenaaminen ja kronaaminen ilmaisevat kaikki, että se reistailee, lakkoilee tai toimii muuten epäluotettavasti. Sanaperheen taustalla on ilmeisesti ruotsin krångla-sanan ('oikutella, reistailla') murteellinen muoto kråna. Renaaminen ja kronaaminen voi merkitä myös toimimattoman laitteen (esimerkiksi moottorin) näpräämistä.
Lähteet:
Ulla-Maija Forsberg, Stadin slangin etymologinen sanakirja
Heikki Paunonen,Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Aurinkoon ei kannata katsoa. Nopea välähdys kiikarissa ei liene vaarallista, mutta jo lyhyehkö tuijotus suoraan aurinkoon paljainkin silmin saattaa vaurioittaa silmiä pysyvästi. Normaalisti ihminen välttääkin katsomista, sillä se tuntuu epämiellyttävältä.
Lähteet:
"Saako aurinkoon katsoa" Ylen sivustolla.
UV-säteily. STUK
What happens if you look at the sun with binoculars. Bino Expert
Why shoudn't you stare at the sun. Healthline.com
Pitää paikkansa, että Suomessakin on ollut käytössä "automaattisia kaasumittareita", tosin pääosin kaasu lienee laskutettu jälkikäteen mittarin lukeman mukaan. Työväenliitto-lehdessä 14.3.1912 selostetaan automaattisen kaasumittarin toimintaa seuraavasti: "Kun mittarin aukkoon pistää 25-pennisen, saa walokaasua yhden kuutiometrin tai lämpökaasua 1,666 2/3 litraa. Kun tämä määrä on käytetty lakkaa kaasun tulo, jolloin taas on tilattawa uusi kaasuannos". Lehdessä kerrotaan edelleen, että automaattisia kaasumittareita on asennettu sellaisiin taloihin, joissa vuokralaiset vaihtuvat usein ja maksun periminen jälkikäteen on ollut vaikeaa. Ulkomailla kolikoilla toimivat kaasumittarit olivat tavallisempia, mutta Suomessakin niitä siis käytettiin...
Kirjastokinon käyttö PIKI-kirjastokorteilla päättyi 30.11.2023. Sen korvaa Cineast-niminen elokuvapalvelu. Cineastin aloitus valitettavasti viivästyi alun perin suunnitellusta ja PIKI jäi hetkeksi vaille elokuvapalvelua.
PIKIn tarjoama elokuvapalvelu vaihtuu | | piki.fi (finna.fi)
Verkkosivuiltamme löytyy tietoa kaukolainoista: Asiakkaana kirjastossa | Kuopio (finna.fi)
"Jos haluamaasi aineistoa ei ole hankittu Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmiin, voit tilata sen kaukolainaksi toisesta kirjastosta joko Suomesta tai ulkomailta. Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa olevia, mutta lainassa olevia teoksia ei tilata kaukolainana - tee tällöin normaali varaus teoksesta."
"Kaukolainojen hinnat:
- alueellisen kehittämistehtävän kirjastoista, Varastokirjastosta ja Eduskunnan kirjastosta 3 €/kpl
- muista yleisistä kirjastoista, tieteellisistä kirjastoista ja Pohjoismaista 3 €/kpl + lähettävän kirjaston perimät kulut
- jäljenteet vähintään 3 €"
Jos sinulla on mielessä tiettyjä kirjoja, voit kysyä niiden...
Tampereen seurakuntien verkkosivun esittely kuittaa Viinikan kirkon hakaristit "ikivanhoina koristeaiheina". Pentti Lempiäisen kristillistä symboliikkaa esittelevä kirja Kuvien kieli huomauttaakin hakarististä näin: "Suomalais-ugrilaisessa kansanperinteessä se on ollut eri yhteyksissä käytetty koristekuvio." Niin kuin Lempiäinen toteaa, hakaristiä ei usein kristillisessä symboliikassa tapaa. Viinikan kirkossakin niillä on lähinnä ornamentaalinen tehtävä.
Viinikan kirkko - Tampereen seurakuntayhtymä (tampereenseurakunnat.fi)
Ns. aineistokoe tuli ylioppilaskokeen äidinkielen kokeeseen vuonna 1992 toisen kirjoituskerran yhteyteen. Aineistokokeessa oppilas analysoi aineistona olevaa tekstiä. Nykyisen kaltaiseksi äidinkielen koe uudistui vuonna 2007. Kokeeseen tuli kaksi erilaista osaa, tekstitaidon koe ja esseekoe (syksystä 2018 alkaen lukutaidon koe ja kirjoitustaidon koe).
Lähteet:
Pirjo Hiidenmaa, Tietoa, kypsyyttä ja sanomisen taitoa? : äidinkielen ylioppilaskoe muinaisista roomalaisista nykypäivään. – Kielikello 3/2004
https://www.kielikello.fi/-/tietoa-kypsyytta-ja-sanomisen-taitoa-aidink…
Kaino Laaksonen, Äidinkielen ylioppilaskoe uudistunut. – Kielikello 2/2007
https://www.kielikello.fi/-/aidinkielen-ylioppilaskoe-uudistunut
Suomen kielen...
Eeva Kilvestä löytyy hyvin tietoa internetin kautta, sivuilta http://espoonkirjasto.mork.net/kirjailijat/suomi/kilpi.htm ja
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kilpi.html sekä
http://www.wsoy.fi/www/yleinenk.nsf/Kotisivut/galleria+etusivu (kohdasta Kirjailijat aakkosjärjestyksessä)
Myös Pekka Tarkan kirjasssa Suomalaisia nykykirjailijoita. T 1990 löytyvät perustiedot Eeva Kilvestä.
Pyytämäsi asiakirjat ovat saatavissa alla olevista linkeistä:
http://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/1942-428.pdf
http://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/1942-1064.pdf
http://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/1945-340-341.pdf
http://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/1946-141.pdf
http://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/1947-441.pdf
Hei! Kävin läpi sekä uusia että vanhoja etunimikirjoja tukun, mutta tällaista etunimeä ei löytynyt. Ei myöskään googlettamalla.
Nimestä on tosin käyty Kaks' Plus -lehden blogissa vuonna 2008 keskustelua, jossa epäiltiin, että nimi olisi ihan itse keksitty yhdistämällä kaksi muuta nimeä esimerkiksi Sonja + Pinja = Sinja.
Toivottavasti tästä oli apua.
Olisiko toinen näistä nuoteista oikea? Molemmista löytyy oikea kappale, mutta kappaleiden lukumäärä ei ihan täsmää.
- 14 pop hits for big-note piano
- A fine collection of 40 piano songs = 40 zeitlose Klassiker in leichten Arrangements für Klavier / Arrangement: Hans-Günther Heumann
Nuotit saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SPoker%20face%20piano__Ff%3A…
Etsimäsi kirja on melko varmasti Astrid Lindgrenin Taina Tomera auttaa mummia (Kajsa Kavat hjälper mormor), kuvitus Ilon Wikland. Kirja ilmestyi
suomeksi vuonna 1963, 2. ja 3. painos 1985 ja 1987.
Kalevasta löytyy 20.7.1927 uutinen otsikolla Suuri tulipalo Haukiputaalla: kaksi asuinrakennusta tuhoutunut. Tulipalon kerrotaan syttyneen 18.7.1927 Kurkelansaarella, jossa "kaksi suurenlaista asuinrakennusta paloi perinpohjin ja useita muita rakennuksia oli pahoin uhattuna. Tuli sai alkunsa Matti Mettowaaran ja Sakari Kurkelan yhteisestä asuinrakennuksesta." Ilmeisestikin hellasta lentänyt kipinä sytytti talon.
Palo levisi myös Matti Kurkelan omistamaan asuinrakennukseen, jonka irtaimisto saatiin kuitenkin pelastettua. Rakennusten ja irtaimistojen kerrotaan olleen vakuutettuja Haukiputaan kunnan paloapuyhdistykseltä.
Hei!
En valitettavasti onnistunut löytämään digitoitua karttaa noilta vuosilta. Vantaan karttapalvelussa on mahdollisuus tarkistella pitäjänkarttaa vuodelta 1933, mutta siinäkään eivät näyt tiennimet.
http://kartta.vantaa.fi/
Tiina Aula Helsingin yliopistosta on tehnyt tutkimuksen Tikkurilan tiennimistöstä. Tässä linkki artikkeliin: http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2002_208.pdf
Lähdeluettelossa on yhtenä lähteena Helsingin maalaiskunnan osoitekartta 1958. (Näköispainos 1995. Vantaan kaupungin mittausosasto.) Mahdollisesti siitä saattaisi löytyä myös vanhempaa tiennimistöä.
Fantasiasarjoista ehdotan Timo Parvelan Sammon vartijoita, joka perustuu Kalevalan tarinoihin, Suzanne Collinsin maanalaiseen fantasiamaailmaan sijoittuvaa Alismaan tarinoita, Derek Landyn huumorikauhua Keplo Leutokalmasta, Michael Scottin toiminnallista Kuolemattoman Nicholas Flamelin salaisuuksia ja Michael Grantin Mahtavat 12 -sarjaa. Tolkienin Hobitista voi aloittaa tutustumisen Taruun sormusten herrasta. Dekkari- tai seikkailusarjoista kannattaisi kokeilla vanhaa 3 etsivää -sarjaa, josta on äskettäin otettu uusia painoksia, ja Per Olof Enqvistin hauskoja ja jännittäviä kirjoja Kolmen luolan vuori ja Kolmannen luolan salaisuus. Neropatin päiväkirjan tyylisiä sarjoja ovat Stephan Pastisin Timi Möhläri, Lincoln Peircen Iso Nipa ja...
