Jos etsii http://www.helmet.fi -sivustolta aiheesta kirjoittamalla hakuruutuun käsityö, opetus saa 34 osumaa. Tarkennetulla haulla (pienellä tekstillä hakulaatikon alapuolella) voi kirjoittaa hakusanoiksi käsityö ja perusopetus tai alkuopetus tai oppiminen tai tukiopetus. Silloin tulokseksi saa yhdeksän osumaa.
Suomalaisilla asiasanoilla saa myös ruotsin- ja englanninkieliset osumat rajaamalla kielen Rajaa-valikosta. Ruotsiksi voi myös kokeilla sanoilla hantverk, undervisning ja lärande, englanniksi handcraft, education. Yliopistojen ja korkeakoulujen yhteistietokannasta Melindasta http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/ voi myös etsiä samoilla asiasanoilla.
Suomen väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun kautta ei löytynyt yhtään Vilus-etu- tai sukunimistä ihmistä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimeä ei myöskään löytynyt kirjaston nimikirjoista tai muista lähteistä.
Yksi Vilus-niminen järvi on Jämsässä:
http://www.jarviwiki.fi/wiki/Vilus
Joten valitettavasti tietoa nimen alkuperästä ei saatu selville.
Omaan käyttöön tällaisen tapetin saisi tehdä, mutta jos on tarkoitus myydä sitä, jokaisen mainoksen ja erityisesti sarjakuvan käyttöön täytyy hankkia ensin lupa. Kaupallinen käyttö on lähtökohtaisesti aina luvanvaraista. 1950-luvun aineisto on lähtökohtaisesti melkein kaikki tekijänoikeuden vielä suojaamaa sisältöä.
Heikki Poroila
Paras lähde sinulle on Maailman musiikin keskuksen sivusto. Varsinaista listaa siellä ei ole, mutta sivuston kautta löydät tietoa yhtyeistä ja esiintyjistä, konserteista ja tapahtumista:
http://www.globalmusic.fi/fi/koti
http://www.kansanmusiikki.fi/yhteiso/maailman-musiikin-keskus-global-mu…
Uuden kirjastokortin saat maksamalla rästissä olevat maksusi kirjastoon. Ota mukaan myös kuvallinen henkilöllisyystodistus niin saat uuden kirjastokortin käyntisi yhteydessä. Kirjastokortin varastamisesta tai katoamisesta kannattaa ilmoittaa heti kirjastoon.
Jos kysyjä tarkoittaa suomalaisia elokuvia, voi niitten osalta todeta, ettei ainakaan erittäin kattava Elonet-tietokanta tunne yhtään kotimaista elokuvaa, joss tätä sävelmää olisi käytetty.
Alkuperäinen laulu "Harbour lights" (Hugh Williams eli Will Grosz ja Jimmy Kennedy) on vuodelta 1937. Kun varsinaisen mykkäelokuvan historian katsotaan yleensä päättyneen vuoteen 1936, juuri tätä laulua ei ymmärrettävistä syistä ole voitu käyttää mykkäelokuvien kaudella. Teoriassa on mahdollista, että että joku olisi myöhemminkin tehnyt elokuvan, jossa ei ole varsinaista dialogiraitaa, vaan pelkästään musiikkisäestys, jossa laulua olisi käytetty. Ainakaan kansainvälisen IMDB-tietokannan kautta en tällaista kuitenkaan löytänyt.
Mitä tahansa musiikkia...
Mongoliasta on kirjoitettu paljonkin matkakertomuksia. Helmet-kirjastoista löytyvät ainakin alla mainitut:
- Hevospoika : isän ja pojan yhteinen matka / Rupert Isaacson
- Ratsastusretket : laukkaa aavikolla ja Mongolian arolla / toimittanut Maria Saari
- Matka Mongoliaan vuosina 1253-1255 : Veli Vilhelm Rubrukin matkakertomus Ranskan kuninkaalle Ludwig IX:lle
- Kultaiset vuoret : Mongolian matkalla / J. K. Ihalainen
- On the trail of Genghis Khan : an epic journey through the land of the nomads / Tim Cope
- Jabunaa : seikkailuja ja elämyksiä Keski-Aasian paimentolaisten seassa / kirjoittanut Henning Haslund-Christensen
- Zhongguo : kulttuurimatkailua 1966 : Neuvostoliitto, Mongolia, Kiina, Hongkong, Macao, Japani / [valokuvat, teksti...
Valitettavasti Mirjam Jokista käsittelevää kirjaa ei löytynyt, mutta Saarijärven Joulu-lehdessä on vuosien varrella ollut monia juttuja ja muisteluja Kolkanlahden koulusta.
Esimerkiksi vuoden 2012 Saarijärven joulu-lehdestä löytyy seuraavat artikkelit: Matti Raivola: Muisteluksia Kolkanlahden koulusta, s. 14-16 ja Hyytiäinen Arto: Kolkanlahden koulu oli merkittävä liikunnan innostaja, s. 17-19, jossa mainitaan nimeltä myös opettaja Mirjam Jokinen.
Saarijärven joulu-lehden digitoituja artikkeleita voi verkossa selata Kirjastot.fin Digi-sivustolla osoitteessa http://digi.kirjastot.fi/collections/show/42
Asiaa voi tiedustella vielä Saarijärven kirjastolta ja museolta osoitteista kirjasto@saarijarvi.fi ja museo@saarijarvi.fi
Aika vähän löytyy alan oppaita selkosuomeksi.
Ammattiopintojen materiaaleista maahanmuuttajille on tehty hyvä koonti 2012, mutta varmaan alkaisi olla uuden katsauksen paikka. http://www.edu.fi/download/141229_maahanmuuttajien_oppimateriaalikartoitus_25042012.pdf
Tutkielmasta sain vinkin yhteen kirjaan: Rakentavaa suomea - Rakennusalan oppikirja maahanmuuttajille - kirja on tarkoitettu rakennusalan alkeisoppikirjaksi maahanmuuttajille. Sen avulla maahanmuuttaja voi parantaa alan ammattisanaston tuntemustaan ja helpottaa siirtymistään joko työelämään tai ammattiopintoihin. Oppikirja on jaettu osioihin, joissa kussakin käsitellään yhtä rakennusalan keskeistä osa-aluetta (esim. puutyöt, muuraustyöt jne.). Tekstejä ja harjoituksia...
Minkä tahansa alan Korkeakoulututkinto ja informaatiotutkimuksen opinnot mahdollistavat hakeutumisen kirjastoalan töihin.
Ammattinetti: " Korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu informaatiotutkimuksen opinnot. Informaatiotutkimus voi olla joko pää- tai sivuaineena."
http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/3/3/194_ammatti
Lisätietoa koulutuksesta Kirjastot.fi -sivustolta https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/
Oulun yliopisto informaatiotutkimus https://www.oulu.fi/informaatiotutkimus/
Tässä ruotsinkieliseltä kollegalta saatua tietoa. Ilmeisesti lause on muunnos Frid över hans minne (Rauha hänen muistolleen) -ilmauksesta. Stoft on vanhahtava sana, joka tarkoittaa pölyä ja tomua, mutta myös ruumista. Öfver on vanha muoto sanasta över. Lause tarkoittaa siis "Rauha hänen ruumiilleen".
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta kerrottiin seuraavaa: Valitettavasti tarkkaa alkuperää ei löydy, mutta vanhimmat tekstiesiintymät ovat 1830-luvulta. Svenska Akademiens ordbok -sanakirjassa on samantyyppisiä ilmauksia 1800-luvulta (frid öfver dina dar, frid med hans aska, frid öfver hans minne). Sana stoft on peräisin muinaisalasaksan sanasta stof ja tässä yhteydessä tarkoittaa kuolleen ihmisen...
Yleinen tapa vertailla eri maiden elintasoa on jakaa kunkin maan bruttokansantuote (bkt) sen väkiluvulla. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) julkaisemassa vertailussa vuodelta 2019 Suomi on sijalla 15. Sitä paremmin sijoittuvat järjestyksessä Luxemburg, Sveitsi, Irlanti, Macao, Norja, Qatar, Yhdysvallat, Islanti, Singapore, Tanska, Alankomaat, Australia, Ruotsi ja Itävalta. (https://www.imf.org/external/datamapper/NGDPDPC@WEO/ITA/KOR/SGP)
Muitakin tapoja vertailla eri maiden elintasoja on. The Social Progress Imperative -järjestö on kehittänyt oman indeksinsä, joka huomio talouskehityksen sijaan erilaisia kansalaisten perustarpeisiin, hyvinvointiin ja oikeuksiin liittyviä tekijöitä. Perustarpeissa mitataan esim. ravinnon ja puhtaan...
Kertyneiden kirjastomaksujen maksaminen Helmetissä edellyttää, että kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi. Kirjaudu verkkomaksuliittymään (linkki alla)kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla.
https://www.helmet.fi/verkkomaksu/
Täältä voit lukea lisää verkkomaksamisesta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkomaksaminen(51687)
Kirjastojen yhteystietoja löydätte Kirjastot.fi-sivuston kirjastohakemistosta. Linkki yhteystietolistaan kunnittain: https://hakemisto.kirjastot.fi/libraries/by-city
Kirjastojen hankintoja tekeville ei ole olemassa mitään yhteistä, keskitettyä sähköpostilistaa, vaan joka kirjastolla on omat yhteystietonsa ja oma hankintapolitiikkansa.
Kirjastoja tavoittaa myös Kirjastot.fi-sivustolta löytyvän Pienkustantajien uutuuksia -keskustelufoorumin kautta. Linkki foorumiin: https://www.kirjastot.fi/forum/404
Viidakoista löytyy esim. Luonto lähikuvassa sarjassa ilmestynyt osa 13 Viidakot.
Suomen kielen perussanakirjan mukaan viidakon synonyyminä on trooppinen sademetsä. Sademetsistä on erinomainen kaikenikäisille sopiva kirja Maailman sademetsät.
Kyseinen elokuva löytyy sekä videokasettina että dvd:nä useammastakin pääkaupunkiseudun kirjastosta. Sijainti- ja saatavuustiedot löytyvät HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Valitse sanahaku ja hakusanaksi Ihmemaa Oz sekä aineistoksi dvd-levyt tai videokasetit.
Ensimmäinen kirjastokortti Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoihin (HelMet-kirjasto) on maksuton. 3-vuotiaalle voi hankkia oman kirjastokortin. Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa siitä aineistosta, joka on lainattu alle 15-vuotiaan kirjastokortilla.
Kyseessä on kirja nimeltään ja sitä on saatavilla.
Halonen, Merja. Hiusalan ergonomiaa. Jyväskylä : Eduxes, 2002. (Kopijyvä). Painos 3. p. 2007
Tarkista kirjan saatavuus pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
tai yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta:
http://finna.fi
Valitettavasti en löytänyt muita suoraan työhösi liittyvää kirjallisuutta. Mutta toki voit hakea kirjallisuutta suoraan seuraavilla hauilla - työtavat ergonomia - ja - työhyvinvointi
Helmet- tietokannasta
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Pam ajaa hiusalan EU-direktiiviä
http://www.pam.fi/fi/info/pam-lehti/Sivut/Hiusalandirektiivitoisikampaa…
Netistä löytyy hiusalan ergonomiasta ja työhyvinvoinnista hakusanoilla - hairdresser...
Kirjaston aineistotietokantaan ei ole lisätty tietoa remasteroinnista. Levy on alunperin julkaistu vuonna 1972 LP-levynä. Uudesta levytyksestä ei ole tietoa, joten ilmeisestikin vuoden 2002 cd-levy on sama levytys kuin vuoden 1972 lp-levy. Cd:tä ainakin myydään remasteroituna:
http://cdon.fi/musiikki/hansson_bo/ur_trollkarlens_hatt_(magicians_hat)…
