Arvioita eri ammattialojen työllistymisestä voi etsiä esimerkiksi Työvoimabarometri-sivulla, joka kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen näkemyksen keskeisten ammattien kehitysnäkymistä lähitulevaisuudessa. Kirjastoalan työpaikkoja on siellä kaksi ryhmää: kirjastonhoitajat ja informaatikot sekä kirjastotyöntekijät. Kirjastonhoitajan ja informaatikon tehtäviin vaaditaan korkeakoulututkinto. Kirjastotyöntekijöihin sisältyvät tässä jaottelussa kirjastoavustajat ja muut kirjastotyöntekijät.
Barometrin mukaan tällä hetkellä kirjastonhoitajien ja informaatikkojen työllisyys olisi vähän parempi. Ylitarjontaa työnhakijoista on lähinnä niillä seuduilla, joilla on alan koulutusta (esim. Seinäjoki, Tampere, Turku, Oulu). Itä-...
Itse tiedustelisin asiaa valokuvausalan liikkeistä, jutun kirjoittajalta tai jutussakin olleesta osoitteesta http://www.lomofinland.com
Lehden (Helsingin Sanomien viikkoliite Nyt numero 23/2000) jutussa mainittiin internetin kautta kauppaa tekevä Lomografinen yhdistys. Yhdistyksen www-osoite on http://www.lomo.com/new/society/contact.html Sivun lopusta
löytyy linkki I want my lomo!, jossa on ohjeet kameran tilaamisesta.
Pääsiäisen ajankohta määriteltiin Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325. Silloin päätettiin, että pääsiäinen on kevätpäiväntasauksena tai sen jälkeen olevan täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina. Kevätpäiväntasauksen päätettiin olevan 21.3. Kevätpäiväntasauksen hetkellä aurinko siirtyy taivaanpallon eteläiseltä puoliskolta pohjoiselle. Silloin päivän ja yön pituudet ovat kaikkialla maapallolla suunnilleen yhtä pitkät, https://www.ursa.fi/extra/kosmos/k/kevatpaivantasaus.html. Kevätpäiväntasauksenkin ajankohta todellisuudessa vaihtelee ja tänä vuonna se osuu päivämäärällä 20.3.
Täydenkuun määrittelyssäkin oli omat haasteensa, koska tähtitiede ei kyennyt laskemaan täydenkuun ajankohtaa yhtä tarkasti kuin...
Hei,
Tässä muutamia Kyyti-kirjastoista löytyviä tietokirjoja aiheesta.
1. Sosiaalisesti kontrolloitu, hauraasti autonominen : nuorten toimijuuden rakentuminen etsivässä työssä / Tarja Juvonen. (2015, 243 s.)
2. Etsivän katse : etsivä nuorisotyö ammattina ja ammattialan kehittäminen - näkökulmia käytännön työstä / Anne Puuronen. (2014, 124 s.)
3. Etsivässä työssä / Jaakko Kaartinen-Koutaniemi (toim.) ; [julkaisija:] Nuorten keskus. (2012, 104 s.)
4. Tappelusta jutteluun : nuoren kohtaamisen taito / toimittaneet Timo Purjo, Jani Kuusela. (2009, 239 s.)
5. Hengailua, kohtaamisia ja yhdessä olemista : nuoruuden elementtejä ja työmuotoja julkisissa ja puolijulkisissa...
Nimi Erottaja (Skillnaden) tulee siitä, että Erottajan katu ja Erottaja-aukio rajasivat varsinaisen Helsingin kaupungin niin sanotusta Uudenmaan esikaupungista. Uudenmaan esikaupungiksi kutsuttiin 1812 asemakaavoitettua uutta kaupunginosaa, joka käsitti nykyisen Esplanadin etelä- ja länsipuolisen alueen.
Lähde:
Pesonen, Leo A.; Terho, Olavi; Nimistötoimikunta: Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupunki 1981. 2. korj. p., s. 94 ja 144.
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista ei oikein löydy kirjoja kuntopiiri-aiheesta. Parasta ehkä olisi turvautua asiantuntijoihin ja kuntopiirien vetäjiin. Internetissä on Tuuli Matinsalon sivut osoitteessa http://www.tuuli.net ja sieltä löytyy vinkkejä ja ohjeita kuntopiiristäkin, erityisesti kohdasta kunto-ohjelmat. Makupalat-linkkihakemistosta osoitteesta http://www.makupalat.fi/urheilu.htm löytyy urheiluun ja liikuntaan liittyviä linkkejä.Tampereen kaupunginkirjastosta kuntoilusta ja urheilusta sinänsä löytyy kirjoja ja ne ovat pääsääntöisesti luokassa 79.1 ja sen alaluokissa. Voit etsiä aineistotietokannastamme, joka löytyy verkostakin osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Kokeile esim. sanalla kuntoliikunta ja saat...
Kysymyksestä ei ilmene, mistä näkökulmasta haluatte näitä rakennuksia käsiteltävän, esim. historian, rakennustekniikan, korjaamisen tms. kannalta. Niinpä ehdottaisin, että teette Plussa-tietokantaan
( http://www.libplussa.fi/ ) haun, jossa kirjoitatte kohtaan "asiasana tai luokka" sanan puurakennukset. Tällöin saatte hakutulokseksi noin 70 viitettä, joista voitte poimia itsellenne sopivat. Lisäksi tässä vielä pari suomalaisia "villoja" käsittelevää teosta, jotka eivät löydy edellä mainitulla hakutavalla:
Narinkka |
1990--[toimitus = redaktion = editing: Sinikka Vainio ja Kaisu Tikkala (lay out)
JULK/UTG: Helsingin kaupunginmuseo, Helsinki, 1990, 180 s., kuv., nid. (asiasanana mm....
Normaaliflooran häiriöistä löytyy tietoa kirjasta Infektiosairaudet, toimittajat: Juhani Eskola, Pentti Huovinen, Ville Valtonen, Duodecim 1998. Näin spesifissä kysymyksessä kannattaisi kuitenkin kääntyä Terveystieteiden keskuskirjaston, Terkon, puoleen, joka löytyy osoitteesta http://www.terkko.helsinki.fi .
Outi Ikonen on kirjoittanut kolme Salatut elämät –kirjaa: Ami ja ensirakkaus (2004), Annika ja Amerikan unelma (2005) ja Ken ja Sauli – kaukana kotoa (2006). Sen enempää tietoa kirjoittajasta ei tunnu löytyvän.
Sähkö- tai paperipostiosoitetta ei ole helppo löytää. Heidän levy-yhtiönsä on Virgin Records (http://www.virginrecords.com/index.aspx ), jonka osoitetta sitäkään ei löytynyt. Toistaiseksi voin ehdottaa vain, että kysyjä kääntyisi keskustelufoorumin puoleen, ehkä sieltä löytyisi apu: http://p3.foorumi.info/30stmfoorumi/index.php
Tietoja täydennetään, mikäli osoitteita löytyy.
Kyseiset teokset ovat toki tulossa HelMet-kirjastoihin lainattaviksi, mutta kirjastot saavat tilaamansa aineiston lainauskuntoon vasta luetteloinnin ja muun käsittelyn jälkeen. Yleensä uutuusaineisto saadaan lainattavaksi suurinpiirtein 1-2 kuukauden kuluttua julkaisupäivästä, mutta suosittu aineisto pyritään saada lainattavaksi aiemminkin, niin pian kuin suinkin ehtii.
Henkivartija ja Muistivirhe ovat molemmat kirjoja, jotka pyritään saamaan julkaisun jälkeen hyvin pian lainattaviksi, mutta käsittely vie kuitenkin joitain viikkoja. Mitään tarkkaa aikaa ei voi luvata. Henkivartija julkaistaan elokuussa ja Muistivirhe syyskuussa, joten kannattaa vain välillä hakea HelMetistä syy-lokakuussa näitä kirjoja - tietueet tulevat HelMet-...
Tällä hetkellä kirjaston lehtilukusalin yhteydessä on mahdollista digitoida VHS-kasetteja DVD-levylle. VHS-digitointilaitteen hankinta on ensimmäinen vaihe pääkirjston digitointi- ja editointipalvelujen käyttöönotossa. Alkukesän 2011 aikan avataan editointitila, jossa on mahdollista digitoida lisäksi LP-levyjä, C-kasetteja, dioja sekä valokuvia. Digitoitua aineistoa, kuvaa, ääntä ja musiikkia voi myös muokata. Skannattuja valokuvia ja dioja voi myös tulostaa. Digitointipisteen käyttösäännöt ja yhteystiedot lisätietoja varten löytyvät sivulta http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/it-tila.htm
Vuoden 1956 Helsingin puhelinluettelo on luettavana Pasilan kirjaston varastossa. Kirjaa ei voi lainata kotiin, mutta sen voi pyytää luettavakseen.
Pasilan kirjaston osoite on Kellosilta 9 ja kirjasto on kesäaikana avoinna maanantaista torstaihin klo 9-20 ja perjantaisin klo 9-18.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2150885?lang=swe
HSY:stä eli Helsingin seudun ympäristöpalveluista kerrottiin, että suurilla pintavesilaitoksilla käytetään otsonointia pääasiallisena vedenpuhdistusmenetelmänä. Pääkaupunkiseudun kolmella laitoksella se on käytössä kaikilla. Nämä laitokset puhdistavat 22 prosenttia suomalaisten talousvesistä. Suomessa on myös paljon pieniä pohjavesilaitoksia, joissa otsonointia taas ei käytetä. Varsinaisia tilastoja asiasta ei ole.
Tietoa HSY:n vedenpuhdistuksesta täältä:
http://www.hsy.fi/vesi/juomavesi/nainpuhdistammejuomavetta/Sivut/defaul…
Tietoa myös Vesilaitosyhdistyksen sivuilta:
http://www.vvy.fi/vesihuolto_linkit_lainsaadanto/talousvesi
Kasettisoitinta ei ole mahdollista lainata Joensuun seutukirjastosta, mutta meillä on pääkirjastossa digitointipiste, jossa myös c-kasetteja voi digitoida CD-levylle tai tallentaa muistitikulle. Se saattaisi olla ratkaisu ongelmaasi.
Ks tarkemmin: http://vaarakirjastot.fi/digitointi
Yrjö Hosiaisluoman teoksessa ”Kirjallisuuden sanakirja” on noin sivu verran asiaa pamfletista. Siinä viitataan teokseen ”Kirjallisuus Suomessa” (Tammi, 1974), jossa on Pertti Hemánuksen artikkeli ”Pamflettikirjallisuus”. Sama kirjoittaja on kirjoittanut aiheesta myös teokseen ”Hevosen sulkia” (Kirjastopalvelu, 1991).
Lisäksi pamfletista löytyy ainakin seuraavia tieteellisiä teoksia:
60-luvun lopun suomalainen pamflettikirjallisuus kirjallisena, poliittisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä / Marjatta Venkula
The pamphlet as a form of publication : a corpus-based study of early modern religious pamphlets / Dorothee Groeger.
Pamphlets and pamphleteering in early modern Britain / Joad Raymond
Pamfletter! : en diskursiv praktik och dess...
Kirjasto 10:n kaupunkiverstaasta löytyy Vinyylileikkuri.
Sitä esitellään seuraavasti:
"Kaupunkiverstaan vinyylileikkurilla voit leikata tarroja sekä vinyyliä kangaspainatuksia varten.
Voit varata leikkurin käyttöösi joko puhelimitse 09 310 85900 tai paikan päällä käymällä. Pisin mahdollinen varausaika on 4 tuntia.
• Hinnoittelu on 1 euro / 10cm (pituutta).
• Tarrarullan leveys on 58cm, vinyylirullan 45cm.
• Eli esimerkiksi 58cmX10cm palaan saa samaan hintaan niin monta tarraa kuin vierekkäin mahtuu.
Leikkuri leikkaa yksiväristä materiaalia kuvatiedoston(JPG/BMP) kuvan ääriviivojen mukaan. Se sopii hyvin esimerkiksi logojen, tekstin ja yksinkertaisten kuvien leikkaamiseen. Valittavana on useita värivaihtoehtoja."
Tarrakuva ei peitä koko...
Helmet-kirjastojen ainoa espanjankielinen Georges Simenonin Maigret-sarjan teos, Maigret y el falso culpable, on Kallion kirjaston dekkarikirjastossa, eikä kyseistä nidettä valitettavasti saa kotilainaan. Näyttää siltä, että pääkaupunkiseudulta ei löydy lainkaan lainattavia espanjankielisiä Maigret-kirjoja.
Kuopion Varastokirjastosta voitte tilata kaukopalvelun kautta omaan lähikirjastoonne seuraavat Georges Simenonin espanjaksi käännetyt Maigret-kirjat:
Novelas de Maigret. Tomo 2 (1962, sisältää teokset Monsieur Gallet, difunto; Mi amigo Maigret; La amiga de Madame Maigret; Maigret, Lognon y los "gangsters"; Maigret tiende un lazo; Un fracaso de Maigret; Crimen en Holanda; Pietr-le-Letton)
Maigret y los testigos recalcitrantes (1962)
Un...
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen (http://www.helmet.fi/fi-FI) sivuilta löytyy kirjalistoja lapsille eri aihepiireistä. Osa niistä liittyy vakaviin ja vaikeisiin asioihin, tällaisia on ainakin Tunteet-, Kiusaaminen- ja Pikku potilas -listoilla:
http://kirjasto.one/kirjalista/index.php?dipl=69
Kaikista kysymistäsi aiheista ei Helmetistä löydy listaa. Monet muutkin ovat aiheluetteloita koonneet.
Väestöliiton sivuilta on luettelo avioeroon liittyvistä lastenkirjoista:
http://www.vaestoliitto.fi/vanhemmuus/tietoa_vanhemmille/pienten_lasten…
Suomen nuoret lesket -sivustolle on koottu lastenkirjoja kuolemasta ja surusta:
https://www.nuoretlesket.fi/wp-content/uploads/2010/06/lastenkirjoja.pdf
Apua voisi olla myös tästä kirjasta, jonka saa...
Kyseessä on Tamara Lundin ja Rami Sarmaston vuonna 1965 levyttämä laulu Tyttö kaivolla (sävel: Rami Sarmasto, sanat: Tamara Lund).
Laulu löytyy kyllä joiltakin levyiltä (katso esim. https://finna.fi ).
Se on kuultavissa myös Youtubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=tAJLO0HCUP0
Sen sijaan nuottijulkaisuna en onnistunut sitä löytämään.
