Yleisen suhteellisuusteorian mukaan gravitaatio on aika-avaruuden kaareutumista, jonka saa aikaan esineiden massa. Musta aukko ei niinkään ime ainetta itseensä, vaan sen äärimmäisen tiheäksi keskittynyt suunnaton massa kaareuttaa aika-avaruuden ympärillään. Se ei vaikuttaa suoraan fotoniin vaan tilaan ja aikaan sen ympärillä. Fotonilla ei ole lepomassaa, mutta se liikkuu valonnopeudella suoraa linjaa aika-avaruudessa. Fotonilla on täten energiaa ja liikemäärää, ja näin sillä voidaan sanoa olevan "liikemassaa". Avaruuden kaareutuessa myös fotonin suora kulkulinja kaareutuu. Aika-vääristymä kasvaa mitä lähemmäs mustan aukon singulariteettia tullaan. Mustan aukon tapahtumahorisontissa aika-avaruus lopulta kaareutuu...
Jos vedetään suora linja Porista Tampereelle ja Tampereelta Kotkaan, näyttäisi sen eteläpuolelle jäävän kaikki Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen kunnat sekä Kanta-Hämeen ja Uudenmaan kunnat lähes kokonaan. Kymenlaakson, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Satakunnan kunnista linjan eteläpuolelle jäävät osittain tai kokonaan nämä kunnat:
Kymenlaakso: Kotka ja Pyhtää
Pirkanmaa: Akaa, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski ja Vesilahti
Päijät-Häme: Hollola, Kärkölä, Lahti ja Orimattila
Satakunta: Eura, Eurajoki, Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Nakkila, Pori, Rauma, Säkylä ja Ulvila
Yhteenlaskettu väkiluku Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen ja Uudenmaan kunnissa sekä...
Löysin runon usasuomeksi sivustolta. Runo näyttäisi olevan Aulis Murron tekemä, vaikka tyyli muistuttaa hieman Eino Leinoa. Linkki sivustolle.Myös Birgitmummu.fi sivustolla tekijäksi mainitaan Murto. Linkki sivustolle
Sakari Virkkusen kokoaman Suomalaisen fraasisanakirjan mukaan leikillinen liikkuvan poliisin miehiä tarkoittava nimitys Kissalan pojat on lainattu samannimisestä amerikkalaisesta sarjakuvasta (The Katzenjammer kids), jota Helsingin Sanomat julkaisi jo 1930-luvulla. Sarjakuva sinänsä ei nimenomaisesti liity poliisiin – siinä satunnaisesti esiintyvät poliisit ovat mukana vain auktoriteettihahmoina muiden auktoriteettihahmojen joukossa, joihin Kissalan poikien päähenkilöiden Hansun ja Fritsun kepposet kohdistuvat.
Tässä joitain lähteitä Pirkko Saisiosta sekä kirjoista, lehdistä että netistä:
Kirjoja:
- Kotimaisia nykykertojia (2000)
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita (1995)
Lehtiartikkeleita:
- ET lehti 11/1999
- Kotiliesi 7/1998
- Suomen kuvalehti 9/1997
Internet-linkkejä:
http://www.uta.fi/campus/983/saisio.htm (Campus 3/1998)
http://www.teak.fi/ihmiset/pirkkosaisio/
Suomen kansallibibliografian Fennican http://fennica.csc.fi/ mukaan Walbeckin etunimet ovat Henricus Johannes. Joissakin lähteissä nimet ovat muodossa Henrik Johan, esim. http://www.astro.helsinki.fi/vaiheet/4.html
Helsingin kaupunginkirjastoon ei tule Madonna-nimistä lehteä. Sen nimisiä lehtiä on olemassa useitakin, ja jos haluat selvittää, mistä sitä löytäisi, olisi hyvä tietää ainakin, onko lehti suomalainen ja minkä alan lehti se on.
Keski-Suomen kirjailijat ry:ltä kannattaa tiedustella, yhteystiedot löytyvät täältä, http://www.kirjailijatalo.org/keski-suomen-kirjailijat/
Kirjasammosta löytyy Keski-Suomen kirjailijat ry:n luettelo kirjailijoista,
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha%253AInstance_ID1242645297225
Ensimmäisenä tuli mieleen Anne Fankin päiväkirja useine painoksineen ja Hadrianus, tuntojensa kanssa kamppaileva nuorimies Englannista. Molemmat voisi ajatella nuortenkirjoiksi, vaikka raja nuorten- ja lastenkirjallisuuden välillä onkin joskus niin häilyvä.
Tässä kirjoja, joiden pitäisi olla kirjoitettu päiväkirjamuotoon – ikävä kyllä, en päässyt tarkistamaan kaikkia.
LASTENKIRJAT:
Noronen, Paula: Emilian päiväkirja- sarja, 2007
Sundvall, Vivec : Mimmi-sarja, 1989-
Clearly, Beverly: Hei taas, herra Kirjailija, 1985
NUORTENKIRJAT:
Lukkarila, Päivi: Tyttöystävätesti, 2008
Hamberg, Emma: Linan yökirja, 2008
Benton, Jim: Rakas nuija päiväkirjani –sarja, 2006-
Poutanen, Kira: Ihana meri, 2001
Stewart, Sean: Cathyn kirja: löytäjää pyydetään...
Ensimmäiset suomalaiset äänilevyt tehtiin Pietarissa 1901, kun Mooses Putron johtama suomalainen kuoro tallensi lauluja mm. Sibeliuksen Isänmaa. Seuraavana vuonna Aino Ackte levytti Pariisissa. Ensimmäinen levytys Helsingissä oli 1904, kun Will Gaisberg levytti Adolf Lindforsin lausumia otteita Molieren Luulosairaasta. Samana vuonna Yleisradion toimittaman sivuston Kansallinen äänigalleria http://194.252.88.3/radioarkistoweb.nsf/sivut/levysto mukaan ensimmäisen äänilevyn Helsingissä teki Pasi Jääskeläinen ja levy oli Tammerkosken sillalla.
lähteet: Pekka Gronow: Äänilevyn historia (WSOY 1990)
Otavan iso musiikkitietosanakirja, osa 5 (1979)
Varauksia ei voi jättää etukäteen, vaan vasta kun kirjan tiedot on viety HelMet-tietokantaan. Uusien kirjojen hankintoihin on linkki www.helmet.fi -sivulla. Kirjan nimeä klikkaamalla pääsee uutuusluettelosta suoraan kirjan tilauksen mahdollistavalle sivulle.
Yhteyksiä kustantajiin ei ole, mutta hankintatoiveen voi jättää esim. www.helmet.fi -sivun kautta.
Hankintajärjestelmästämme näkyy, että kyseistä levyä on tilattu useaan pääkaupunkiseudun kirjastoon. Kirjastoon aineisto saapuu kuitenkin aina hitaammin kuin kauppoihin ja teokset täytyy vielä viedä rekisteriin, luetteloida, leimata, tarroittaa ja niin edelleen, ennen kuin ne ovat hyllyssä asiakkaan lainattavissa. Kärsivällisyyttä siis!
Opintojen jälkeistä kotiinpaluutaan jouluaattoiltana 1913 Sillanpää käsittelee Töllinmäki-kokoelmansa (1925) niminovellissa. Lähimmäs "pää katolla uudessa ja jalat pirtin puolella vanhassa" -tyyppistä vertausta päästään kokoelman Ihmislapsia elämän saatossa (1917) avausnovellissa Kodin helmasta, vaikka tässä ei sentään savupiippuun juututa:
"Olin kuin ihminen, joka jostain luukusta kurkistaa ylempään kerrokseen, näkee siellä paljon viehättävää, jota jää katselemaan jaksamatta kohottautua sinne kokonaan. Myöhemmin voi käydä niin, että hän kyllästyy ikävään asemaansa, yläkerta kadottaa näköviehätyksensä, kun ei siihen kumminkaan pääse koskemaan, ja hän painuisi jo takaisin alakertaansa, mutta ei mahdu enää luukusta. Hän jää iäksensä siihen...
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua
Kappaleen sanat löytyvät kirjoitettuna liitteeseen tribuutti cd-levyltä: Sanat Jukka Virtanen. Kappaleen esittää levyllä Ville Leinonen. Levy löytyy useista Suomen kirjastoista, kuten esimerkiksi Tampereen pääkirjaston musiikkiosastolta.
Arabian taiteilijoista löytyi tietoa esim. kirjassa Arabia: keramiikka, taide, teollisuus ( Designmu-seo, 2009), mutta Gunnar Akkolasta kirjassa ei valitettavasti ollut tietoa. Selasin myös Marjut Kumelan kirjan Arabia ( Wärtsilä, 1987) sekä Arabian lumoava posliini ( WSOY, 2010), mutta niissäkään ei löytynyt tietoa kyseisestä taiteilijasta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1922312__Sarabia%20keramii…
Seuraavalla Designmuseon sivulla löytyy myös luettelo taiteilijoista
http://arabia.kokoelma.fi/haku.aspx
Taiteiljatietoja voisi kysellä Arabian museosta
http://www.designmuseum.fi/museot/arabia-museo/?opendocument
Hei, Jyväskylän seurakunnan antaman tiedon mukaan tällaisia laitteita ei ole käytössä. Maapohjatutkimukset (kairaukset, kalliosyvyydet yms.) tehdään jo siinä vaiheessa kun hautausmaa perustetaan.
Yleinen kirjasto hankkii kurssikirjoja, mikäli katsoo niiden sopivan kokoelmiinsa. Yleiset kirjastot eivät pääsääntöisesti hanki kurssikirjoja suuria määriä opiskelijoiden ja oppilaitosten tarpeita silmälläpitäen, vaan hankitaan pienempiä määriä ja vain sellaisia kurssikirjoja, joilla on myös yleisempää kysyntää.
Kannattaa tarkistaa yliopiston ja muiden oppilaitosten kirjastojen tilanne. Helsingin yliopiston kirjastoon saa kirjastokortin, vaikkei olisikaan yliopiston opiskelija.
