Valitettavasti ei (paitsi jos hänen vanhempansa on kirjastossa töissä)
Kirjasto ei voi maksaa taksvärkin vaatimaa palkkaa 7 luokkalaiselle.
Tet-harjoittelijoita kyllä otamme.
Tarkalleen vastauksen tietää vain Jope Ruonansuu itse. Kannattaa kuitenkin tutustua Jope-elämäkertaan Aatteleppa ite! (Gummerus, 2006), jossa Ruonansuun biisintekoprosessia on kuvattu yleisesti ja muiden kappaleiden osalta.
Jopen kappaleissa seikkailee fiktiivisten henkilöhahmojen joukossa 1990-luvulla useita suomalaisia poliitikkoja aina "Mauni" Koivistoa myöten. Aiheiden työstämiseen vaikuttivat osaltaan Jopen lähipiiriin henkilöt, tuottaja-äänittäjäporras (Ahti Kortelainen, Ilkka Vainio ja Risto Asikainen) sekä "Elvis-osasto" (Jari Vesa ja Tommi Reponen).
"Kauko" on ilmiselvä kupletti. Vaikka Ruonansuuta ei mainita tyylilajin Wikipedia-artikkelissa, Kaukoon ja moneen muuhunkin Jopen kappaleeseen pätevät artikkelin määritelmät:
1)...
Voisit soveltaa kirjastojen luokitusta yksinkertaistaen. Luokituskaaviot ovat verkossa käytettävissä, esim. yleisten kirjastojen luokitus http://finto.fi/ykl/fi/. Minusta näyttäisi siltä, että sinulla on jo hyvä järjestys tuossa kysymyksessäsi valmiiksi ajateltuna: runot, proosa, elämäkerrat, uskonnollinen kirjallisuus, dekkarit, matkakertomukset, valokuvateokset. Kotikirjastosi sinun kannattaa järjestää oman näkemyksesi mukaan, aihepiirit jaoteltuna niin, että ne ovat mielestäsi loogiset ja hyvin valitut, niin, että löydät kirjat helposti. Aiheen mukaisesti järjestät sitten vielä tekijän mukaan aakkosiin.
Ainakin parilla verkossa toimivalla antikvariaattisivustolla on myynnissä lautapelejä. Alla linkit näihin:
https://www.antikvaari.fi/tuotteet_uusimmat.asp?tryhma=59
https://www.antikvariaatti.net/kerailyesineet/pelit?q.type=7&q.category=658&q.seller=&q.language=&q=&sort=newest
Sivujen kautta löytyvät tiedot peliä myyvästä antikvariaatista, jonne voi pelin myynnistä ottaa yhteyttä.
Fridtjof Nansen muistetaan erityisesti kahdesta retkestään. Ensimmäinen oli vuonna 1888 tehty onnistunut hiihtomatka halki Grönlannin. Vuonna 1893 Nansen lähti Fram-laivalla tavoittelemaan pohjoisnapaa. Tällä matkalla oli retkikunnan mukana myös Hjalmar Johansen. Laiva jumittui ennen pitkää jäihin ja Nansen lähti Johansenin kanssa koiravaljakoilla kohti pohjoisnapaa. He joutuivat kuitenkin palaamaan takaisin ja tavoite jäi saavuttamatta. Erinäisten seikkailujen jälkeen selviäminen ihmisten ilmoille onnistui.
Tästä Nansenin ja Johansenin pohjoisnapa-retkestä on oikeastaan suomeksi saatavilla vain Nansenin itsensä kirjoittama ja Teuvo Pakkalan suomentama kaksiosainen: Pohjan pimeillä perillä : norjalainen napaseuturetki 1893-1896...
Tekijänoikeus koskee kaikkea julkaisemista. Tietoa tekijänoikeudesta löytyy Tekijänoikeus.fi-sivustosta sekä Sanastosta, jonka kautta voi myös hakea julkaisulupaa.
Yli 70-vuotta sitten kuolleiden kirjailijoiden tekstejä voi käyttää, ja tekijänoikeus koskee myös kääntäjiä.
Oiva Paloheimon runo Auttamaton Pekka on kuultavissa Yrjö Jyrinkosken lausumana ainoastaan äänilevyllä Oivalluksia : Oiva Paloheimon runoja kokoelmista "Vaeltava laulaja", "Elopeltojen yli" ja "Pan kuuntelee virttä" ; esittää Yrjö Jyrinkoski (1980). CD-tallenteilla Jyrinkosken tulkintaa Auttamattomasta Pekasta ei valitettavasti ole..
https://finna.fi/Record/vaari.2133512
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/vaari.2133512
https://finna.fi/
Alueenne kirjastoissa kyseistä äänitettä ei ole lainattavissa, mutta voitte tilata sen kaukolainaan muualta Suomesta omaan lähikirjastoonne. Kaukolainapyynnön voitte tehdä kirjastossa tai verkkokirjastossa.
https://satakirjastot.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans
Kappale oli "If Home Was Here" vuonna 1984. Kappale julkaistiin singlenä vuonna 1985 ja albumilla I Have Played Rock 'n Roll vuonna 1986.
http://wiki.pomus.net/wiki/If_home_was_here
https://musiikintekijat.fi/artikkeli/luontevuus-biisinteossa-tarkeinta/
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=international&culture=fi&ID=…
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=if+home+was+here&culture=fi&…
Jose Luis Moron ja Santiago Moron ohjaama animaatioelokuva Kiki, Koko ja Avaruusotus (Katy, Kiki y Koko, 1988) on jatkoa elokuvalle Katy, la oruga (1984).
Katy, la oruga -elokuvaa ei ole esitetty Suomen televisiossa eikä elokuvateattereissa.
https://www.imdb.com/title/tt0087543/releaseinfo?ref_=tt_dt_rdat
https://elonet.finna.fi/
Mustaksi raamatuksi tai Mooseksen kuudenneksi ja seitsemänneksi kirjaksi kutsuttu teos on kokoelma keskieurooppalaisista taikakirjoista peräisin olevia tekstejä. Sen ensimmäinen tunnettu versio on vuodelta 1849. Sisällön vanhimmat osa on ajoitettu 1500-luvulle.
Teoksen voi hävittää kuten muutkin kirjat eli irrottamalla kannet ja laittamalla sivut paperinkeräykseen. Kannet ovat energia- tai sekajätettä. Kirjan voi myös viedä antikvariaattiin.
Lähteet:
Esoteric Archives: http://www.esotericarchives.com/moses/67moses.htm
Salakirjat: https://www.salakirjat.net/product/25/musta-raamattu---korupainos
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Musta_raamattu
Olisikohan tässä kyse Oulun seudun murteen mukaisesta rappaamisesta. Jukka Ukkolan Oulun murteen sanakirja antaa rapa-sanalle merkityksen "kaavin, raaputin". Sen mukaisesti rapata olisi "kaapia, raaputtaa" (Ukkolan sanaluettelossa "raaputtaa, harjata"). Kaapia-sanaa käytetään usein juuri merkityksessä "syödä lautanen puhtaaksi", niin kuin seuraavassa esimerkkivirkkeessä: "Leipää käytetään Euroopassa perinteisesti aterian lisukkeena, eräänlaisena syötävänä lusikkana: leivällä on tavallista lusikkaa helpompi kaapia kastikkeen, keiton tai öljyn loput lautaselta." (Joonas Konstig, Pyhä ruoka [kursiivi lisätty]) Siinä missä muut saavat lautasensa tyhjiksi kaapimalla, Oulun murteen puhujat voisivat hyvinkin tehdä sen rappaamalla...
Kasvit tuottavat rypälesokeria hiilidioksidista ja vedestä kasvukautensa jokaisena valoisana hetkenä. Rypälesokerista ne valmistavat ruokosokeria, tärkkelystä ja selluloosaa. Kukkien mesi on sokerivettä. Sen sokeri on ruokosokeria, hedelmäsokeria ja/tai rypälesokeria. Mesi erittyy ja varastoituu terälehtien pullistumina syntyneisiin kannuksiin tai pusseihin. Kukkien mettä muodostavat ja erittävät rauhaset, mesiäiset, ovat kukissa monesti piilossa. Aurinkoisina päivinä mesi voi tiivistyä veden haihtumisen takia tai sateella se voi laimeta. Kasvit kuitenkin tavallisesti "piilottavat" metensä niin hyvin, ettei sää siihen juuri vaikuta.Kasvit eivät voi suojautua auringon paahteelta, mutta ne pystyvät hankkiutumaan eroon ylimääräisestä lämmöstä...
Molempien nimien kantamuoto on Johannes. Juho ja Juhani viettävät molemmat nimipäiväänsä juhannuksena 24.6. Vielä 1800-luvulla päivälle ei ollut merkitty nimipäivän viettäjien nimiä, vaan päivä oli almanakassa nimellä Johannes Kastajan päivä. Juhani lisättiin nimipäiväkalenteriin vuonna 1950, mutta Juho-nimen lisäämisvuodesta ei ole selkeää kirjallista tietoa (kts. lähteet). Vuoden 1945 nimipäiväalmanakasta Juho kuitenkin löytyy, mikä tarkoittaa, että se on lisätty kalenteriin nimipäiväuudistuksessa joko vuonna 1929 tai 1945.Mahdollista lisätietoa voi kysyä Helsingin yliopiston almanakkatoimistosta.Lähteet:Saarikalle, Anne. Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus, 2007.Vilkuna, Kustaa. Etunimet. 4. uud. laitos. Otava,...
Selasin kirjaston slangisanakirjat, murresanakirjat ja etymologiset sanakirjat, mutta tietoa sanan mälsä alkuperästä ei löytynyt, vain sen merkitys. Verkon lähteistä sitä ei myöskään löytynyt, Suomen murteiden sanakirja, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=main, slangi https://seppopalander.webnode.fi/sanasto-k-m/.
Asiassa kannattaa kääntyä kotimaisten kielten asiantuntijoiden puoleen, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta. Kielikellon artikkelissa Puhekielen luonteesta kuvaa puhekielen luontaisia ominaisuuksia, https://www.kielikello.fi/-/puhekielen-luonteesta.
Käytössämme olevissa sanakirjoissa Kielitoimiston sanakirjassa, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/viikonloppu?searchMode=all ja Nykysuomen sanakirjassa vuoden 1966 painoksessa sana löytyy, mutta sen yleisyydestä ei ole mainittu mitään.
Haussa digitoiduista sanoma- ja aikakauslehdistä sekä pienpainatteista löytyi useita osumia viikonlop* alulla, joten sanaa on kyllä käytetty suomen kielessä esimerkiksi sanomalehtiartikkeleissa ennen 1950-lukua, https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=viikonlop*&formats=NEWSP….
Siitä, miten yleinen viikonloppu-sana on ollut puhekielessä tai toivotuksissa kannattaa kysyä tarkemmin Kotuksen Kielineuvonnasta, https://www.kotus.fi/palvelut/...
Nateva Oy oli tamperelainen laukkutehdas, joka oli olemassa vuosina 1959–93. Se toimi pitkään Pienteollisuustalossa osoitteessa Tammelan puistokatu 60 (nykyinen Yliopistonkatu 58–60); loppuaikoina yrityksen toimipaikka sijaitsi Jankan alueella (Alasniitynkatu 30). Aikanaan Nateva oli yksi maamme johtavista naisten käsilaukkujen valmistajista ja ensimmäinen vientimarkkinoilla jalansijaa saanut suomalainen alan yritys.
Lähteet:
Sininen kirja
Finnish trade review
Lin Hallbergin Sinttu-sarjassa tokaluokkalainen Elina ystävineen pääsee aloittamaan ratsastusharrastuksen mukavalla ponitallilla. Kirjat ovat realistisia, ja tarinan lisäksi niissä on myös paljon tietoa hevosista ja ratsastamisesta. Sarjan ensimmäinen osa on nimeltään Maailman ihanin Sinttu. Hallbergilta on suomennettu myös kaksi ensimmäisiin ratsastustunteihin opastavaa Aloita ratsastus Sintun kanssa -tietokirjaa.
Päivi Lukkarilan Venla-sarjassa kahdeksanvuotias päähenkilö aloittaa ratsastuksen. Ensimmäinen osa on nimeltään Venlan alkeiskurssi. Lukkarila on kirjoittanut kirjan myös oman perheensä lemmikkiponista kertovan kirjan Ponimme Possukka.
Tietokirjoista kiinnostavia voisivat olla esimerkiksi Tiina Juurelan Hevoset: lasten suuri...
(Hius)pampulan/pompulan nimitys tulee "pientä pallomaista esinettä" tarkoittavista sanoista pampula ja pompula: pompulaksi kutsutaan varsinkin sellaista hiuslenkkiä, jossa on kaksi pallomaista osaa sen kiinnittämiseksi. Ponnari-nimitys taas liittyy lenkin käyttötarkoitukseen: sen avulla saadaan aikaiseksi poninhäntä eli ponnari.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/pampula
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/pompula
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ponnari
Kotikatu-sarjasta on tuotettu vain neljästä ensimmäisestä kaudesta dvd- tai vhs-tallenteet. Sitä myöhempiä jaksoja voi katso RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä. Katselu- ja kuuntelupisteilta ei voi kopioida aineistoa.https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteetEn pystynyt paikallistamaan, missä jaksossa Kertun koulun joulujuhla on. 3.11.2005 on esitetty jakso 349, jossa Kerttu aloittaa eskarin (esikoulu) Ebeneser-koulussa. Näin olleen joulujuhla lienee jossakin loppuvuoden 2005 jaksoista.Ritva-arkistotietokannassa on lyhyet kuvailut jaksoista.Kotikadun jaksot loppuvuonna 2005.
