Hirsirakentamisen tekniikasta Japanista on vaikea löytää tietoja. Muutamat suomalaiset hirsirakentajat toimivat myös Japanissa. Ehkä kannattaisi kääntyä heidän puoleensa.
Tekniikka ja talous -lehdessä on artikkeli suomalaisista hirsirakentajista, jotka toimivat myös Japanin markkinoilla . Artikkelissa mainitaan mm. Anaika, joka valmistaa hirsirakennusten runkopuuosia. Anaikan tuotannossa ova esimerkiksi "mabashirat", ulkoseinän pilarilinjalle sijoitettavat välitolpat, joista on apua maanjäristyksen sattuessa. http://www.anaika.com/en/Company.html
Hirsirakentamisesta maanjäristysalueelle on tehty opinnäyte http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/9525/Lakua.Laura.pdf?seque…
Myös Honkarakenne on tehnyt Japaniin hirsirakennuksia,...
Rolf Palgrenin kirjassa
Högholmens zoologiska trädgård åren 1888-1918. - Societas pro fauna et flora fennica, 1920
johon kysymyksessä ehkä viitataan, käy ilmi (s. 8) ettei alkuaikojen ilvesten hankintatietoja ole täydellisesti säilynyt. Vuosina 1897-1898 on ilveksiä kuitenkin ostettu ainakin värtsiläläiseltä yritykseltä Ab B. Arppes arv. ja saatu lahjaksi Sortavalasta lehtori A. Genetziltä. (Mikäli tällä tiedonannolla tarkoitetaan itse asiassa professori Arvid Genetziä, niin hänkin oli avioliiton kautta sukua Arpen suvulle).
Tämä saksankielinen Jerry Cotton vuodelta 1954 vaikuttaa olevan hyvin harvinainen. Suomalaisissa kirjastoissa sitä ei ole. Ainoa löytämämme kappale on Saksan kansalliskirjastossa. Tietokantamme kautta ei käynyt ilmi, lainataanko sitä, mutta jos haluat yrittää kaukolainausta, kysy kaukolainamahdollisuudesta omasta lähikirjastostasi.
Tätä Tauski Peltosen omiin häihinsä vuonna 2011 säveltämää ja sanoittamaa laulua ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu äänitteenä tai nuottina. YouTubessa oleva versio (https://www.youtube.com/watch?v=sHrEf0_mavw) näyttäisi olevan ainoa julkisesti saatavilla oleva versio laulusta. Todennäköisesti laulun nuotit voi saada vain Tauski Peltoselta itseltään.
Heikki Poroila
Keskisuomalainen on luettavissa Helsingissä Pasilan, Kallion, Itäkeskuksen, Malmin, Rikhardinkadun, Töölön ja Vuosaaren kirjastoissa sekä Kirjasto 10:ssä. Säilytysajat vaihtelevat kirjastoittain. Pisimpään (kolme kuukautta) lehden vanhoja numeroita säilytetään Pasilan kirjastossa.
Espoossa Keskisuomalaista voi lukea Sellon ja Tapiolan kirjastoissa. Vantaalla lehti tulee Martinlaakson, Myyrmäen ja Tikkurilan kirjastoihin.
Säilytysajat voi tarkistaa Helmet-luettelosta.
Keskisuomalaista voi lukea Helmet-kirjastoissa myös ePress-palvelun kautta. Palvelua voi käyttää kirjaston asiakaskoneilla tai langattomasti omilta tai kirjaston mobiililaitteilta kirjaston langattomassa verkossa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.epress.fi/
http://www....
Espoossa on noin 20 sivun tulostus ja kopiointi ollut maksutonta kesäkuun alusta alkaen.
Värillinen ja mustavalkoinen tulostus on toistaiseksi ilmaista.
Kiitos ilmoituksesta. Molempia kirjoja on useissa Helmet-kirjastoissa, ja kumpaakin kirjaa on lainassa useasta kirjastosta, joten valitettavasti ei ole mahdollista näillä tiedoin selvittää, minkä kirjaston kokoelmista ne ovat.
Asiakas saa niistä aikanaan palautusmuistutuksia ja tulee toivottavasti selvittämään asiaa kirjastoon.
Sisiliskon voi löytää lähes mistä vain ja ne selviytyvätkin hyvin erilaisissa elinympäristöissä. Niiden elinalueelta tulee löytyä piilottelu- ja lämmittelypaikkoja, hyönteisravintoa, lajikumppaneita sekä talvehtimiseen soveltuva kolo. Tärkein on kuitenkin lämmittelypaikka: aurinkoinen kanto, kivi, risu, puunrunko, seinä tai muu paikka, jolle sisilisko palaa saalistusretkiltään. Lähellä on myös oltava kolo yöpymiseen ja pakenemiseen. Talvehtiminen tapahtuu samoilla sijoilla tai vähän matkan päässä.
Sisilisko pitää kivikasoista ja -aidoista, hakkuuaukeista, puupinoista ja risukasoista. Puiden alaosissa, kannoilla ja kivillä ne kiipeilevät mielellään. Maaseudulla ihmisten toiminta luokin paljon sisiliskolle mieluisia alueita...
Jos itse luista ja lihasta keitetty liemi ei jäähtyessään hyytelöidy, syy voi olla joko aineksissa tai valmistustavassa. Hyytelöityminen johtuu luista ja rustoista irtoavasta gelatiinista, ja eläimen eri osat sisältävät sitä eri määriä. Liemeen on siksi hyvä käyttää esimerkiksi rustoisia osia, kuten häränhäntiä, naudan potkaa tai kanan siipiä ja jalkoja. Ongelmana voi olla, että liemeen on käytetty liikaa vettä, jolloin luista ja rustoista irtoava gelatiini ei riitä hyydyttämään sitä.
Gelatiinin irtoamista voi edesauttaa hapon avulla. Liemeen voi lisätä hieman esimerkiksi viinietikkaa tai sitruunamehua. Keittoajan on myös oltava riittävän pitkä, ja liemen tulee kypsyä miedolla lämmöllä.
Vaikka liemi ei hyytyisikään jäähtyessään kunnolla...
Kotimaisten kielten keskuksen Iso suomen kielioppi sanoo, että suomen kielessä on kaksitavuisia sanoja, joissa on yksinäisklusiili (p, t, k, d, (b, g) vokaalien välissä. Sanat ovat yleensä nuorta sanastoa: lainasanoja, uudissanoja, slangi- tai deskriptiivisanoja tai nimiä. Muun muassa nämä sanat jäävät astevaihtelun ulkopuolelle. Pupu ja muki kuuluvat näihin sanoihin, ja taipuvat siis mukin, pupun. Alla linkki kieliopin verkkoversion sivulle:
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=44
Lyhenteen pitäisi olla "vuln. sclop." Latinan sana vulnus tarkoittaa haavaa, sclopetum taas kiväärin tai haulikon kaltaista ampuma-asetta. Sclopetum-sanasta johdettu adjektiivi on sclopetarius, joten lyhenne olisi avattuna vuln(us) sclop(etarium). Kyseessä on siis ampumahaava.
Jonna Tervomaan uusi levy "Halo" on tullut kauppoihin 16.4.2004 eli vajaa viikko sitten. Sitä, onko levyä tilattu lähikirjastoosi, sinun kannattaa kysyä suoraan sieltä. Tässä on linkki Jonna Tervomaan kotisivulle:
http://www.jonnatervomaa.com/
Jake Nymanin toimittaman kirjan Suomi soi 4; suuri suomalainen lista kirja (ilmestyi 2005) mukaan Suomen radioissa soitetuin laulu vuonna 2000 oli Madonnan American Pie. Tieto löytyy kirjasta sivulta 69.
Novan soitetuimmasta kappaleesta vuonna 2000 ei ole tietoa. Asiaa voi tiedustella suoraa Radio Novasta jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta:
http://www.radionova.fi/info/yhteystiedot/?link1=info&link2=yhteystiedot
C. G. Mannerheimin Kaukoidän matkoista on kirjoitettu useampikin teos. Uusin niistä on Petteri Koskikallion ja Asko Lehmuskallion toimittama "C. G. Mannerheimin Keski-Aasian matka 1906-1908". Kyseinen teos on ilmestynyt vuonna 1999 ja sen on kustantanut Museovirasto.
Kuvauksesta tulee mieleen Diane Setterfieldin Kolmastoista kertomus (2007), vaikka kirjan alkuperäinen kieli onkin englanti ja professorikin muistaakseni kirjailija.
Välitimme kysymyksesi edelleen Ilmatieteen laitokselle ja sieltä vastattiin näin: "Perämeren rannikollla on kaksi tekijää, jotka vähentävät siellä sateita. Keväällä ja alkukesällä sateisuutta vähentää meri, sillä kesäajan sateet ovat suurelta osin kuurosateita, ja viileän meren yllä kuuropilviä ei muodostu yhtä herkästi kuin lämpimän maan yllä. Toisaalta Skandinavian vuoristo kuivattaa lännestä saapuvia sadealueita."
Lähde:
Ilmatieteen laitos
http://ilmatieteenlaitos.fi/
Sigmund Freudin essee Der Wahn und die Träume in W. Jensens ’Gravida’ (1907) löytyy Mirja Rutasen suomentamana teoksesta
Freud, Siegmund: Uni ja isänmurha : kuusi esseetä taiteesta. Love kirjat 1995.
Teoksen saatavuuden voi tarkistaa täältä http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xuni+ja+is{u00E4}nmurha&searchscope=9&SORT=DZ/Xuni+ja+is{u00E4}nmurha&searchscope=9&SORT=DZ&extended=0&SUBKEY=uni+ja+is%C3%A4nmurha/1,1,1,B/frameseta&FF=Xuni+ja+is{u00E4}nmurha&1,1,/indexsort
Hei! Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastossa on digistudio, jossa voi muuttaa VHS-kasetteja digitaaliseen muotoon. Digistudion käyttö on maksutonta, mutta asiakkaalla pitää olla lainausoikeus Jyväskylän kaupunginkirjastoon. Digistudio toimii itsepalveluperiaatteella, ensimmäisellä käyttökerralla asiakasta opastetaan tarvittaessa laitteiden käyttöön. Opastustarpeesta on hyvä mainita aikaa varattaessa. Varauksen voi tehdä kirjaston musiikkiosaston neuvontapisteestä puh. 014 266 4115.
Tässä lisäohjeita:
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/yleisomikrot/digitointistudio
Meillä ei ollut valitettavasti juuri nyt mahdollisuutta tutkia filmiä, mutta kyseinen elokuvahan sijoittuu n. 1860-luvulle, jolloin kyseessä lienee keisarillisen Venäjän asevoimien juhlapuku.
Kyseessä saattaisi olla esimerkiksi patruunalaukku, joka oli varsin koristeellinen ja saattaa tuoda myös mielikuvan "kameralaukusta". Upseerin asustukseen oli mahdollista liittää myös monenlaisia muitakin laukkuja ja koteloita, esim. asekotelo tai "leipälaukku".
Kannattaa kuitenkin muistaa, että ko. elokuva filmattiin jatkosodan aikana, jolloin puvustamisen ja varustamisen mahdollisuudet saattoivat olla normaalia niukemmat. Elokuvissa ei ole ollut myöskään aina mahdollisuuksia eikä tarvettakaan pysyä täysin sataprosenttisessa historiallisessa...
