Ensio Itkonen meni mukaan isänsä 20-luvulla perustaman autokoulun toimintaan vuonna 1952. Onni Itkonen kehotti poikaansa suorittamaan ajo-opettajan tutkinnon. Ennen kuin meni varsinaiselle autokoulun opettajakurssille, Enska aloitti valmistavan kurssin kirjeopistossa. Hän ei kuitenkaan ehtinyt saada opettajan papereita käteensä, kun isä-Itkonen kuoli ja Enska joutui suoraan autokoulun johtajaksi. Tampereen yliopistossa hän suoritti vuonna 1972 aikuisopetuksen approbaturin.
Lähde:
Veli-Matti Kunnari, Ensio Itkonen : ajoneuvoksen albumi
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan nuhde tarkoittaa moitetta, ojennusta, varoitusta ja läksytystä.
Nuhdella tarkoittaa länsimurteissa ja erityisesti Lounais-Suomen ja Länsipohjan murteessa 'torua, moittia, rangaista'. Viron kielessä on verbi nuhelda, preesensissä nuhtlen. Etelä-Virossa myös nuhkle- 'rangaista, kurittaa, läksyttää', murteissa 'lyödä, piestä'. Nuhtlus, nuhklus tarkoittaa rangaistusta. Suomesta norjanlappiin lainautunut sana nuk`tâlit tarkoittaa luulajan- ja inarinlapissa 'nuhdella' ja luulajanlapissa myös 'rangaista'. Pidetään mahdollisena, että sana on suomen kielessä lainaa virosta. Vironkielisen sanan alkuperä on epäselvä.
Commonplace book -termillä tarkoitetaan muistikirjaa, johon kirjoitetaan muistiin ja järjestellään kategorioittain esimerkiksi sitaatteja, havaintoja, ideoita - tai vaikkapa ostoslistoja ja reseptejä tulevaa käyttöä ja hiomista varten. Suomenkielistä vastinetta ilmaisulle ei ainakaan toistaiseksi löydy.
Termin historia vie 1600-luvulle, jolloin valistusfilosofi John Locke kirjoitti aiheesta ranskaksi. Kirjan englanninkielinen versio A new method of making common-place books julkaistiin 1706. Locken kirja keskittyy tiedon järjestelyyn ja on vapaasti luettavissa digitoituna versiona: John Locke’s Method for Common-Place Books (1685) — The Public Domain Review.
Monet tunnetut...
Kolikkokirjoista Coins : an illustrated survey ja The Coin atlas löytyi tieto, että tuo malli, jossa on kaksipäinen kotka, jonka keskellä on Pyhä Yrjö keihästämässä lohikäärmettä on ollut käytössä 1655. Kirjojen mukaan Pietari Suuri uudisti Venäjällä käytössä olevia rahoja ja uusia arvoja kolikkoihin tuli esimerkiksi 1757 (2 kopeekan kuparikolikko). Aivan tämän lähettämäsi kuvan näköistä kolikkoa en kirjoista löytänyt, mutta melko samanlainen kuparikolikko on ollut käytössä tuon uudistuksen jälkeen vuonna 1705. Siinä teksti kiertää koko kolikon ympäri.
Finna-palvelusta löytyy paljon erilaisten 1700-luvun kopeekoiden kuvia. Melko lailla tuon lähettämäsi kuvan näköinen on 2 kopeekan kolikko, jota on valmistettu 1741-...
Netistä löytyy useitakin lähteitä, joissa kyseisen hyödykkeen historiaa kerrataan. Muun muassa AntroBlogi julkaisussa, joka on antropologien ylläpitämä blogi, Emmi Huhtaniemi kokoaa vessapaperin historiaa näin: ”Pyyhkimiskäytäntöjen historiassa ihmiset ovat käyttäneet kaikkea käsillä olevaa lehdistä ja tikuista kiviin, ruukunpalasiin ja maissintähkiin. Mainintoja paperista vessakäynnin yhteydessä löytyy Kiinasta jo 500-luvulta, mutta ensimmäinen kaupallinen, nimenomaan takapuolen pyyhkimiseen valmistettu paperi syntyi USA:ssa 1857.”Lähde:Huhtaniemi E. 22.3.2020. Vessapaperin kulttuurihistoriaa. Antroblogi. https://antroblogi.fi/2020/03/vessapaperin-kulttuurihistoriaa/. (Luettu 2.8.2024)
V. A. Koskenniemi on ainakin kirjoittanut runon nimeltä Pohjanmaa, jossa runoilijan synnyinseutua kuvataan mm. näin:
Ma aina muistan, kuinka verkallensa
vei tieni lakeutta laajaa kohti
ja kuinka rinta taasen vapautensa
kuin painon raskaan alta nostaa tohti.
Runo on julkaistu alun perin Koskenniemen esikoisteoksessa Runoja vuonna 1906. Sen voi lukea ilmaiseksi Project Gutenbergissa: The Project Gutenberg eBook of Runoja, by Veikko Antero Koskenniemi.
Muita sopivia runoja en valitettavasti löytänyt, mutta julkaisen tämän vastauksen. Ehkä sivuston lukijoilla on ehdottaa muita Pohjanmaa-aiheisia runoja.
Tekemänne Seksiä-lista on sinällään erittäin hyvä. Sateenkaarikirjoista lisävinkkejä voi katsoa Kuopion kirjaston nuorten virtuaaliselta sateenkaarilistalta . Tietokirjoihin voisi lisätä Nathalie Simonsonin Maailman tärkein kirja ja Riikka Virtasen #hyväälovee. Kaunokirjallisuudesta Jyri Paretskoin K15-sarja sopii kokonaisuudessaan tähän aihepiiriin, samoin Vilu Varennon Be Cool, jäykkänä Jenkeissä, ja menneiltä vuosilta Anna-Leena Härkösen Häräntappoase ja Tuija Lehtisen Pesää!
Kirjoja, joissa aikuiset tuomitsevat nuorten seurustelun uskonnollisilla perusteilla ovat esimerkiksi Elizabeth Acevedo: Runoilija X ja Marja-Leena Tiaisen Kahden maailman tyttö, selkoversio Tyttö lukitussa huoneessa....
Valitettavasti en löytänyt tietoa kyseisestä sanonnasta yhdestäkään tarkistamastani kirjastosta löytyvästä sanontoja/sananlaksuja käsittelevästä kirjasta.Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämä Kieli- ja nimineuvonta sattaa olla avuksi https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta Heikki Paunosen kirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja (6. painos 2017) mukaan sanonta "Kova sana" esiintyy Helsingin slangissa merkityksellä merkittävä, vaikuttava. Käytössä se on ollut ainakin 1970-luvulta lähtien.Erkki Karin kirjassa Naulan kantaan : Nykysuomen idiomisanakirja (1993) sanonnan "Kova sana" merkitys on vahva valtti.
Gilgamesh suomennosten vertailua ei ole tehty (tai ainakaan julkaistu) Finnan mukaan suomennoksia ovat tehneet:Salonen, Armas (suom.): Gilgamesh-eepos. Maailman vanhin sankaritaru. WSOY, Helsinki 1943. Salonen, Armas (suom.): Gilgameš. Maailman vanhin sankaritaru. WSOY, Porvoo – Helsinki – Juva 1980. Uusi suomennos. sekäHämeen-Anttila, Jaakko (suom.): Gilgamesh: Kertomus ikuisen elämän etsimisestä. Helsinki: Basam Books, 2000. ISBN 952-9842-34-1. Linkki Teoksen verkkoversio. Kaikkia suomennoksia on saatavissa Helka-kirjastoista Helsingistä. Linkki hakutulokseen
Puhemiesaitiossa istuvat kaksi muuta henkilöä ovat eduskunnan kanslian virkahenkilöitä. Puhemiehestä katsottuna oikealla puolella istuu oikeudellinen avustaja, joka tavallisesti on pääsihteeri, apulaispääsihteeri tai lainsäädäntöjohtaja. Hän avustaa puhemiestä, jos istunnon aikana ilmenee valtiosääntöoikeudellisia tulkintakysymyksiä. Toisella puolella istuu tekninen avustaja. Istuntoa avustamassa on tarvittaessa muitakin virkahenkilöitä, mutta heidän määräänsä ei ole säädelty millään tavalla.
Salasanan saat käymällä kirjastossa ja esittämällä kirjastokorttisi tai henkilöllisyystodistuksesi. Lisätietoja Andersin-verkkokirjaston käytöstä: http://lib.kokkola.fi/webkirjasto/INDEX.HTM .
Vammalan kirjastosta löytyy muutama Teemu Selänteestä kertova kirja:
Selänne, Ilmari : Teemu. WSOY, 1993
Siukonen, Markku : The golden boy : Teemu! Gummerus, 1993
Lisää löytyy Tampereen alueen muista kirjastoista, katso PIKI-verkkokirjastosta:
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Helmet-kirjastoissa on runsain mitoin suomenkielisiä Berlitzin matkaoppaita eri kohteista. Saatavuustiedot löytyvät Helmet-haulla http://www.helmet.fi/ . Kannattaa valita sanahaku, hakusanaksi Berlitz ja toivotun kohteen nimi. Pudotusvalikoista voi rajoittaa materiaalin kirjoihin ja kielen suomeksi.
Franz Kafkan päiväkirjoja ei ole suomennettu. Päiväkirjoja on saatavilla ainakin saksan- ja englanninkielisinä suomalaisista yliopistokirjastoista. Lahden kirjastoissa päiväkirjoja ei ole millään kielellä. Franz Kafkan kirjeitä sen sijaan on suomennettu ja niitä löytyy Lahden kaupunginkirjastosta. Nämä ovat Kirjeitä Felicelle, Kirjeitä Milenalle ja Kirjeitä perheelle 1922-1924.
Valitettavasti Wallace Stevensin runon 'Notes toward a supreme fiction' suomennosta ei löytynyt. Se ei sisälly Jukka Kemppisen suomentamaan kokoelmaan 'Tämän ilmaston runot'. Runoa ei mainita myöskään Lahden kaupunginkirjaston kokoamassa käännösrunojen tietokannassa, jossa on tiedot useista muista Stevensin eri antologioissa tai Parnassossa julkaistuista runoista.
(http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…)
Sitä on yksi kappale pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen (eli HelMet-kirjastojen)kokoelmissa. Kyseinen kirja löytyy Pasilan kirjavarastosta. Sen voi käydä hakemassa sieltä tai sen voi varata itse www.helmet.fi:n kautta. Myös kirjaston henkilökunta tekee pyydettäessä varauksen. Kirja toimitetaan asiakkaan pyytämään HelMet-kirjastoon.
Kirja on Kirjapajan kustantama.
Viola-tietokannan mukaan Suvi Teräsniskan esittämän kappaleen Veljeni on sanoittanut Tuure Kilpeläinen ja Inderjit Khalsa ja säveltänyt Tuure Kilpeläinen.
