Käytettävissä olevien lähteiden mukaan Oriana Fallaci ei koskaan ollut naimisissa.
Cristina de Stefanon teoksen ”Oriana Fallaci : nainen ristitulessa” (Gummerus, 2014) takakansitekstissä todellakin mainitaan, että Fallaci ”oli naimisissa kreikkalaisen vallankumousaktivistin kanssa”. Tässä viitataan kaiketikin kreikkalaiseen Alexandros (Alekos) Panagoulisiin (1939 – 1976), jonka kanssa Fallacilla oli kolmisen vuotta kestänyt suhde. Fallaci on ikuistanut Panagoulisin romaanissaan ”Mies” (Kirjayhtymä, 1981).
Women Writers of Great Britain and Europe: An Encyclopedia (Katharina M. Wilson, Paul Schlueter, June Schlueter, Routledge, 2013)
https://books.google.fi/books?id=oeFcAgAAQBAJ&pg=PT164&lpg=PT164&dq=ori…
http://www....
Kyseessä on varmaankin Titiyo-nimisen ruotsalaisen artistin Come Along -kappale, joka on julkaistu vuonna 2001 samannimisellä albumilla.
Kappaleen voi kuunnella Youtubessa osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=yLsVGwNWOA4
Tätä asiaa kysellään meiltä aika ajoin. Tärkein syy siihen, miksi kirjat näyttävät olevan "pitkään hankinnassa" on se, että suuri osa uutuusaineistosta tilataan jo ennen kuin ne ovat edes ilmestyneet.
Asiaa on selitetty Helmet-kirjastojen näkökulmasta esimerkiksi Kysy.fi-palvelun vastauksessa viime vuodelta
http://www.kysy.fi/kysymys/miten-kirjastoissa-toimitaan-kun-sinne-on-ha…
Hain Piki-kirjastojen tarkennetulla haulla Vesilahden kirjastosta asiasanalla: Tokio sekä rajauksilla:aikuisten osasto, suomi, 2005-2017
Sain saaliikis kolme kirjaa:
Matkaopaat
Lubarsky, Jared: Tokio, 2013
Tokio, 2010
sekä
Jussila, Tapani: Tokio-passi 2007.
Lisää Tokiosta kertovia kirjoja saattaa löytyä Piki-haulla, jos ei rajaa paikkakuntaa niin tarkasti. Samalla saattaa löytyä myös DVD-aineistoa.
Tässä palvelussa on vastattu esim. Tokion kadunnimiä koskevaan kysymykseen.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e182649c-5ee…
Nettisivuja löytyy lukuisia. Suomeksikin muutamia päteviä:
esim. http://www.rantapallo.fi/japani/tokio/ tai
http://www.lomamatkailija.com/tokio.php tai
https://www.getyourguide.fi/tokio-l193/...
Kyllä balalaikalla soitettua musiikkia löytyy edelleen ja myös tulevaisuudessa. Sitä voi kirjastojen hakujärjestelmistä etsiä yksinkertaisesti hakusanalla "balalaikka" tai yhdistämällä siihen muita hakusanoja kuten "balalaikka - perinnemusiikki - Venäjä".
Esimerkiksi pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta löytyy 96 CD-levyä, joissa balalaikka on mukana. Ei tietenkään aina soolosoittimena tai ainoana, mutta tästä ryhmästä varmaan löytyy sellaista musiikkia, jota kysyjä tarkoittaa. Balalaikkaa on käytetty perinteisen venäläisen kansanmusiikin lisäksi myös taidemusiikin piirissä, vaikka vähemmän. Jonkin verran löytyy myös levytyksiä balalaikkayhtyeellä tai -orkesterilla, jossa on erikokoisia balalaikkoja.
Rohkeasti vaan omaan kirjastoon...
Lainahöyhenissä DVD:tä ei Kyydistä löydy. Sen niminen Tom ja Jerry DVD löytyy ainakin Tampereelta, mutta olettaisin, että tarkoitat Lainahöyhenissä (The Birdcage) nimistä elokuvaa ja sen DVD-versiota ei kirjastoista tunnu löytyvän.
Oppaita on kirjamuodossa varsin vähän saatavilla, etenkin suomeksi. Verkosta materiaalia löytyy runsaasti, kannattaa katsastaa esim. Kaikki kuvaa –elokuvakasvatushankkeen tutoriaalit: http://kaikkikuvaa.fi/tutoriaalit/animaatio/
Green screen –tekniikkaan voi perehtyä Hannu Rantakallion Oulun ammattikorkeakouluun tekemän opinnäytetyön Chromakey: Suunnittelusta jälkitöihin, kuinka välttää yleisimmät virheet? avulla. Työ löytyy verkosta: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/101801/rantakallio_hannu…
Kirjojakin löysin jokusen tarkoituksiinne kenties sopivan:
Tohtori Markkasen nukkeanimaatio-opas / teksti ja kuvat: Tuomas Heimala (Vantaan kaupungin nuorisopalvelut, 2009)
Saatavuus Helmet-kirjastoissa: http://haku.helmet.fi/iii/encore/...
Sävellys on julkaistu Fazerin kustantamana vuonna 1972. Varsinaista sävellysajankohtaa en käytettävissä olevista lähteistä löytänyt, mutta sekä Suomen kansallisdiskografiassa Violassa ja Sibelius-Akatemian Arsca-tietokannassa sävellyksen on määritelty syntyneen 1970-luvulla.
Kappaleesta ei löydy äänitystä Suomen kirjastoista eikä Yleisradion äänitekokoelmasta. Todennäköisesti sitä ei ole koskaan levytetty.
Eila Tarasti on kirjoittanut Helvi Leiviskästä 620-sivuisen elämäkertatutkimuksen Nouse, ole kirkas - Helvi Leiviskän elämä ja teokset. Kirja julkaistiin 20.10.2017, ja siitä saattaisi löytyä tarkempaa tietoa sävellyksestä.
Anna-Lisa Mestertonista ei valitettavasti löydy kovin paljon tietoa. Aleksi-artikkeliviitetietokannasta, joka on käytettävissä kirjastojen asiakastyöasemalla, löytyivät seuraavat neljä artikkeliviitettä: " Hovimäki : Ruotsin vallan iltarusko/ Anna-Lisa ja Carl Mesterton, Kirsti Manninen, Jussi-Pekka Aukia" ; ET-lehti 1999, Kirja-arv., nro 12, sivu 101. " Suomen historia herää eloon Hovimäessä" / Kotkamaa, Hilkka ; Demari 1999-10-29. "Arjen kiehtova historia : tuleeko kartanosarjasta suomalaisten uusi suursuosikki?"/ Rantanen, Kimmo ; Kotiliesi 1998, nro 5, sivu 100-103. "Anna Lisa ja Carl Mesterton tekevät uutta jättisarjaa : koko historia olohuoneessa" / Hietaniemi, Helena ; Anna 1997, nro 15, sivu 44-47.
Osoitteesta http://www....
Moi,
Lahden kaupunginkirjaston media- ja musiikkipalveluista löytyy sekä äänitysstudio että editointihuone. Editointihuoneeseen on mahdollista lainata videokamera, josta videon voi siirtää PC:lle tai iMacille editointia varten. Äänitysstudiossa on käytännössä mahdollista äänittää ja editoida vain ääntä.
Huoneen voi varata puhelimitse numerosta 044-4163517. Palvelun käyttöön tarvitaan jonkin Lastu-kirjaston kirjastokortti.
Lisätietoja äänitysstudiosta: http://lastukirjastot.fi/109905/fi/articles/lahden-musiikkiosaston-studio
Lisätietoja editointihuoneesta: http://lastukirjastot.fi/110361/fi/articles/digitointi-ja-editointi-lahden-paakirjastossa
Aila Meriluodon runo Det är alltid något som stiger över gränsen on kokoelman Silmämitta (1969) toisesta osasta. Kyseisessä kokoelman toisessa osassa on vain ruotsinkielisiä runoja. Valitettavasti etsimästänne runosta ei ole suomennosta.
Meriluoto, Aila: Kootut runot (1977)
Tällaista runoa emme onnistuneet löytämään, mutta voisiko muistamasi olla Claes Anderssonin runo Det vi saknar mister vi aldrig. Runo alkaa Laura Virkin suomennoksena näin: Sitä mitä kaipaamme emme menetä koskaan. Runo löytyy Hannele Koivusen ja Laura Virkin toimittamasta antologiasta Vain unen varjo: kaipuun ja surun runoja.
Yrjö Varpion Väinö Linna -elämäkerta huomauttaa, että aktiivisessa lukuharrastuksessaan "Linna oli suomennosten varassa" (s. 147) ja että "Kielitaitoa Linnalta puuttui" (s. 511). Toisaalta käsitellessään Linnan omatoimisia yrityksiä täydentää kansakouluopintojaan Varpio mainitsee kirjailijan opiskelleen saksan alkeita ja muistelleen aloittaneensa myös englannin kielen kirjeopiston. Saksan kieleen Linna oli tutustunut jo rintamalla, ja sodan jälkeisissä opinnoissaan hän pääsi niin pitkälle, että saattoi toimittaa yksinkertaisia asioita työpaikalleen Finlaysonin tehtaalle saapuneiden saksalaisten asentajien kanssa. Myöhemmin Linnan yritykset lukea ja kirjoittaa saksaa eivät kuitenkaan kunnolla luonnistuneet, ja parilla...
Kyseinen Asemamiehenkadun ja Kellosillan risteyksessä sijaitseva toimistorakennus on valmistunut vuonna 1978 ja sen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Matti Hakala. Tontin omistaa Helsingin kaupunki. Rakennus on päätetty purkaa ja sen tilalle rakentaa 6-13-kerroksinen asuintalo, johon on asemakaavapäätöksen mukaan sijoitettava myös vähintään 250 kerrosneliötä yleisölle avointa liike- tai palvelutilaa. Asemakaavan muutos hyväksyttiin 14.11.2018. Rakennushankkeen toteuttaminen on varattu SRV Rakennus Oy:lle, ja hankkeesta vastaa arkkitehti Ville Purma. Hankkeen tarkemmasta aikataulusta ei vielä löytynyt tietoa.
Lähteitä ja lisätietoja:
Asemakaavojen hyväksyminen: Pasila ja Herttoniemi (Kaupunginkanslia, 20.11.2018) https://www....
Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-hakupalvelun (https://www.finna.fi/) mukaan hänestä ei ole tehty elämäkertaa. Palvelusta ei löytynyt hänestä muutakaan tietoa.
"Sanoma Saksanmaalta" (tai "Sanoma Saksan maalta" tai "Albert ja Maria") on balladi, joka pohjautuu ruotsinkieliseen arkkiveisuun "Stralborgsvisan". Sen aiheena on epäsäätyinen rakkaus: rikas isä ei hyväksy tyttärensä ja köyhän nuorukaisen rakkautta. Laulusta on olemassa erilaisia käännöksiä ja niiden muunnelmia. G. W. Gustafsson julkaisi oman käännöksensä nimellä "Albert ja Maria" arkkiveisuna ensimmäisen kerran vuonna 1879, samoin D. J. Rautiainen oman käännöksensä. Laulua on laulettu eri melodioilla. Kirjassaan "Balladeja ja arkkiveisuja : suomalaisia kertomalauluja" Anneli Asplund kertoo tarkemmin laulun historiasta. Kirjassa on myös nuotinnoksia eri melodioista, joilla laulua on laulettu.
Asplundin...
Tilastokeskuksella on tietoja syntyneistä päiväkohtaisesti vasta vuodesta 1987 alkaen. Lisätietoja: http://guides.stat.fi/historiallisentilastotiedonopas/syntyneet
Kuukausitason tieto on saatavilla syntyneiden tilastosta, jonka kotisivu on http://tilastokeskus.fi/til/synt/index.html. Tilastoihin pääset vasemman navigaatiovalikon kohdasta ”Taulukot” tai suoraan tästä linkistä: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__synt/?tablelist=true.
Tiedot saat poimittua taulukosta 3. 003 -- Elävänä syntyneet kuukausittain 1900 - 2018.
Tässä ohjeita, kuinka tietokantatauluista saa poimittua tietoja:
Klikkaa taulukkolistasta taulukon nimeä tai linkkiä ’Valitse osataulukko’.
Jos taulukossa on pudotusvalikko, voit valita siitä...
Iltalaulu-nimisiä kappaleita on tehty useita. Tämä kyseinen Iltalaulu on tosiaan norjalainen kansansävelmä. Kansanlaulujen tekijöitä ei tavallisesti tunneta, eikä esimerkiksi Laulun mahti -laulukirjasta tarkistettu Iltalaulun nuotinnos sisällä tietoja suomalaisen sanoituksen tekijästäkään.
Sanoitus ja nuotinnos löytyy useastakin eri laulu- ja nuottikirjasta.
https://finna.fi/Search/Results?dfApplied=1&lookfor=Jo+l%C3%A4nnen+rann…
Laulun mahti (SOK, 1966)
Kirjaa on tulossa runsaasti HelMet-kirjastoihin mutta siitä ei voi tehdä ennakkovarausta. Heti kun yksikin nide ilmestyy HelMet-tietokantaan lainattavaksi siitä voi tehdä varauksen. HelMetin osoite on: www.helmet.fi. Varausta tehdessä on oltava voimassa oleva HelMet-kirjastokortti sekä siihen kuuluva PIN-koodi.
Klassikkokirjoja aiheesta ovat esim. Gustave Flaubertin Rouva Bovary, Leo Tolstoin Anna Ka-renina ja Lady Chatterlyn rakastaja, kirjoittanut D.H.Lawrence. Nykykirjallisuudessa löytyvät mm. Joy Fieldingin Syrjähyppy, Tiina Lymin Susi sisällä, Niels Fredrik Dahlin Viime kesänä, Petri Karran Haarautuvan rakkauden talo, Anna-Leena Härkösen Ei kiitos, Lionel Shriverin Syntymäpäivän jälkeen, Pirkko Saision Voimattomuus, Riitta Jalosen Kuvittele itsellesi mies, Tuula-Liina Variksen Vaimoni ja Robert James Wallerin Hiljaiset sillat.
