Levyn voi palauttaa mihin tahansa HelMet-järjestelmän kirjastoon, kunhan palautuksen yhteydessä kertoo, mistä on kysymys ja mihin kirjastoon levy pitää palauttaa (se ei välttämättä näy levystä itsestään). Tässä tapauksessa omistaja on Kirjasto Omena Espoossa (voi myös sanoa E23).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kun varattu kirja on matkalla-tilassa, se on jo laatikossa matkalla palautuskirjastosta varaajan valitsemaan noutokirjastoon. Noutokirjastoa ei tässä vaiheessa enää voi vaihtaa.
Kirjailijasta löytyi tietoa SKS:n Kirjailijatietokannasta. Sieltä käy ilmi, että nimi Topo Taviomaa on salanimi, kirjailijan oikea nimi on Ilmari Ihalainen, ks. http://dbgw.finlit.fi/matr/tiedot.php?id=7803 . Hän on syntynyt Ruokolahdella vuonna 1946.
Hän on kirjoittanut myös näytelmän Pitsihovi vuonna 1978. Näytelmät.fi-sivulla on kuvakin: http://www.naytelmat.fi/index.php?view=writer&id=1085
Paras asiantuntemus löytyy Kotimaisten kielten keskuksesta. Heillä on nimistönhuollon neuvontapuhelin, jossa vastataan erisnimiin liittyviin kysymyksiin. Lisää tietoa alla olevasta linkistä:
http://www.kotus.fi/nimisto/nimistoneuvonta
Kyseinen virsi on virsikirjassa numero 78, Vieraalla maalla kaukana. Sanat saat virsikirjasta tai virsikirjan nettiversiosta sivulta http://evl.fi/virsikirja.nsf/pudotusvalikko/078?OpenDocument.
Lisätietoja virrestä ja sen sanoittajasta on sivulla http://evl.fi/virsikirja.nsf/63fe9e50813fe1d6c2256e570039fa80/69650cb2d….
Suomen yleisten kirjastojen tilastot vuodelta 2014 eivät vielä ole valmistuneet, joten nyt ovat käytettävissä vuoden 2013 tilastot.
Vuonna 2013 eniten lainoja asukaslukuun suhteutettuna oli Ranualla: 26,6 lainausta/asukasluku.
Koko maan keskiarvo samana vuonna oli 17,2 lainausta/asukasluku.
Lähde: Suomen yleisten kirjastojen tilastot http://tilastot.kirjastot.fi
Kirja saattaisi olla Kersti Juvan Seikkaileva leikkimökki. Se on ilmestynyt alun perin vuonna 1956, mutta siitä on ilmestynyt useita painoksia, viimeisin vuonna 1973. "Hittisen perheen lasten rakas leikkimökki on vanha linja-auto Pelitoosa, jolla sisarukset lähtevät etsimään isäänsä. Matkatessaan ympäri Suomea he tapaavat monenlaisia ihmisiä ja kokevat seikkailuja."
Emme kyllä keksineet mikä teillä voisi olla ongelmana. Ehdottaisin, että salasananne uusittaisiin kun seuraavan kerran asioitte kirjastossa. Uusin teidän lainanne ja niistä kertyi myöhästymismaksua 0,75 €.
Jos olette molemmat yli 15-vuotiaita, niin samassa osoitteessa asuminen ei ole esteenä, vaikka toisen henkilön lainausoikeudet olisi evätty. Kirjastokortti on henkilökohtainen ja voit hankkia itsellesi oman kortin, kun esität kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen ja sinulla on voimassaoleva osoite Suomessa.
Jos olet alle 15-vuotias, niin tarvitset täysi-ikäisen vastuuhenkilön, että voit hankkia kirjastokortin. Vastuuhenkilöllä on oltava lainausoikeus voimassa, että voisit saada kirjastokortin. Siinä tapauksessa samassa osoitteessa asuvan vastuuhenkilön lainauskielto estää sinua saamasta omaa kirjastokorttia.
Linjaus perustuu lain 12. §:ään "kirjaston OMIEN aineistojen käyttö, lainaus ja varaaminen - - - on maksutonta" (suuraakkoset vastaajan). Asiasta on kuntakohtaisesti erilaisia päätöksiä.
Kysyjän antamien vähäisten tietojen perusteella ei kukaan meistä kirjastonhoitajista ole osannut antaa hyvää neuvoa. Kun emme ole varmoja siitä, mitä "konsolin tökkiminen" tarkoittaa, on vaikea tietää, onko vika laitteessa vai ehkä yhteyksissä. Jos laite toistaa pelit levyiltä ongelmitta, tuntuisi loogiselta olettaa, että verkkoyhteydet eivät ole riittävän nopeat tuottamaan sujuvaa pelikokemusta. Jos kyse ei kuitenkaan ole netin yli pelattavista, vaan omalle koneelle jo ladatuista peleistä, tämäkään selitys ei päde. Viimeisenä tulee mieleen kysyä, ovat nämä netistä ladatut pelit varmasti ns. laillisia, täydellisiä versioita. Jos eivät ole, mihin tahansa ongelmiin täytyy varmaan ainakin hengessä olla valmistautunut.
Kysy...
Kysymyksestä ei selviä, tarkoitatko suhteellisen realistista vai enemmän tieteiskirjallisuutta. Samoin sitä kelpaako lasten/nuorten kirjat.
Tässä olisi kuitenkin aluksi joitain. Teemahan oli suosittu 50-70-luvuilla erityisesti nuortenkirjoissa. Olen listannut nuo nuoremmille tarkoitetut erikseen.
Toivottavasti näistä loytyy sopivia.
Erkki Ahonen: Paikka nimeltä Plaston, Kuumatka sekä nuortenromaaneja mm. Syvä matka
Veikko Karumo: Olenko minä nyt kuussa?
J. Pekka Mäkelä: useita kirjoja
Heimo Susi: Kentauri
Tero Niemi & Anne Salminen: Nimbus ja tähdet (novelleja)
Markku Turunen: Juuston pimeä puoli, eli, kosminen virtahepo saapuu Maata kiertävälle radalle
Joni Léman: Hopestar
Rainer Granit: Lähtölasku 47
...
Hevosaiheiset lasten- ja nuortenkirjat on tosiaankin usein kirjoitettu tyttöjen näkökulmasta. 8-vuotiaalle sopivasta helppolukuisesta Werneri-sarjasta löytyy kuitenkin Raili Mikkasen kirja Sanni, tulinen irlantilainen. Se kertoo Pekasta, joka tuo Suomeen irlantilaisen Sanni-ratsun ja ryhtyy kouluttamaan siitä kilpahevosta. Kirja kertoo myös Sannin ystävystymisestä tallin muiden hevosten ja eläinten kanssa.
Saara Niemen ja Johanna Viitasen kirjat Hekla säntää kesään ja Heklan kuusi päivää ovat tarinallisia tietokirjoja nuoren hevosen elämästä. Kirjat on kuvitettu upein valokuvin ja ne kertovat hevosen elämästä hevosen itsensä näkökulmasta.
Darrell Odgersin helppolukuisessa Lemmikkilekuri-sarjassa päästään seuraamaan eläinlääkäriaseman...
Hei,
Täsmäosumaa en Arvo Turtiaiselta löytänyt. Todennäköisesti oikea runo löytyy Turtiaisen Hyvää joulua -runokokoelmasta (Tammi, 1967). Kyseeseen voisi ehkä tulla esimerkiksi "Ra[u]han juhla", jossa on vahvasti esillä mainitsemasi teema. Muutamia Turtiaisen runoja löytyy vanhoista koulujen lukukirjoista, mutta nekin lienevät aiemmin kirjailijan kokoelmissa julkaistuja. Edellä mainitun kokoelman lisäksi voi selailla koottuja runoja kokoelmassa Runoja 1934-1968.
Toivottavasti näistä löytyy oikea runo.
Karamazovin veljeksistä on olemassa kolme suomennosta: V. K. Trast (1927), Lea Pyykkö (1976) ja Martti Anhava (2014). Lausahdus on väännelmä Dmitri Karamazovin kysymyksestä, jonka tämä kertoo Dmitrin ja Aljošan välisessä vuoropuhelussa kysyneensä Rakitinilta. Trastin ja Anhavan käännökset olivat kirjastossa saatavilla.
Anhava (Otava 2014, s. 729) on kääntänyt Dmitrin kysymyksen näin:
"No mutta", minä kysyn "entäs sitten ihminen sen jälkeen? Siis vailla Jumalaa ja vailla tulevaista elämää? Sittenhän siis, että nyt sitten kaikki on luvallista, voi tehdä mitä tahansa?"
Trast (Karamazovin veljekset 3, Otava 1927, s. 131) on kääntänyt saman kysymyksen näin:
"Mutta miten on", kysyn, "ihmisen laita tämän jälkeen? Ilman Jumalaa ja ilman...
Uusia nuorille suunnattuja tieteis- ja fantasiakirjoja on saatavilla paljon. Tässä vain osa saatavana viime vuosina ilmestyneisstä:
Fantasiaa:
Tomi Adeyemi: Orïshan perintö -sarja
Anniina Mikama: Taikuri ja Taskuvaras -trilogia
Neil Patrick Harris: Taikajengi -sarja
Mikko Koiranen: Nauhoitettava ennen käyttöä
Sini Helminen: Väkiveriset-sarja (neljä osaa)
Henrik Fexius: Viimeinen illuusio -trilogia
Nonna Wasiljeff: Loukkupoika -sarja
Scifimpää:
Anders Vacklin & Aki Parhamaa: Sensored reality -trilogia
Salla Simukka: Lukitut
I. I. Davidson: The Ghost Network -sarja
Kauhumpaa:
Mikko Toiviainen: Pimeä peili ja muita urbaaneja kauhutarinoita
Kristina Ohlsson: Hirviö-trilogia
Magdalena Hai...
Hahmon esittäjän Allu Tuppuraisen mukaan Rölli ei ole peikko vaan edustaa röllien lajia. Rölliä voi siis käyttää sekä erisnimenä että lajinnimenä. Muodossa "rölli" sana tarkoittaa lajia, kun taas "Rölli" on erään tietyn röllin nimi.
Lisäksi "röllit" on eräs kasvisuku.
Tarina on alunperin Aisopoksen faabeli eli opettavainen eläintarina Poika ja susi tai Poika joka huusi sutta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Poika_ja_susi
Satu löytyy esim. kirjasta Hanhiemon satuaarre ISBN 978-951-0-07699-6.
Pielisjärven kunta on ollut olemassa vuoteen 1973 asti, joilloin se yhdistyi Lieksan kauppalan kanssa muodostaen Lieksan kaupungin. Pielisjärven historia alkaa ainakin jo 1600-luvulta: https://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=397&TYPE=HTML&LANG=FI
Pielisjärvi sijaitsi Pohjois-Karjalassa nykyisen Lieksan alueella, Pielinen-nimisen järven ympäristössä - kunnan käsittämä alue vaihteli vuosisatojen saatossa.
Pielisjärven historiaan ja aluekehitykseen voi tutustua esimerkiksi näiden teosten avulla:
A.S. Kilpeläinen, A.L. Hintikka, V.A. Saloheimo: Pielisjärven historia 1
Saimi Hirvonen: Pielisjärven pitäjän historia. 2, 1721-1810
Elli Oinonen-Edén: Pielisjärven historia. 3, Pielisjärven ja Juuan historia 1811-...
Tässä jotain lähteitä, joista voit saada tietoa Raija Siekkisestä:
-http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990723-154259.html
(täällä myös kirjailijan saamat palkinnot ja tuotanto kokonaisuudessaan)
Kirjastosta voit tietoa etsiä mm. seuraavista teoksista:
-Tarkka, Pekka : Suomalaisia nykykirjailijoita
-Saaristo, Helena : Suomalaisia nykykertojia
-Kotimaisia nykykertojia
