Ensimmäisessä maailmansodassa Japani taisteli ympärysvaltojen puolella Saksaa vastaan. Japanilaiset valtasivat Iso-Britannian tukemana Saksan laivastotukikohdan Qingdaossa syksyllä 1914. Saksalaiset kaatuneet haudattiin Qingdaoon. Vangit (3900-5000, luku vaihtelee eri lähteissä - lieneekö sotilaat ja internoidut siviilit laskettu erikseen) päätyivät sotavankileireille Japaniin, joissa heitä kohdeltiin suhteellisen hyvin.
Ilmeisesti 11 saksalaisvankia kuoli leireillä sodan aikana. Vangit sekä yhdeksän kaatuneen jäännökset palautettiin Saksaan 1920. Kahden kaatuneen (Dietrich Kraft ja Herman Jakob Gol) hautakivet vaikuttaisivat seisovan yhä Sanada-yaman sotilashautausmaalla Osakassa. Lisätietoja mm.seuraavilta www-sivuilta:
http://kurumenmon...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei ole reaaliaikainen, vaikka joskus kysyjä saa vastauksen hyvinkin nopeasti. Chat-tyyppistä palvelua on kokeiltu kirjastoissa, mutta sen kysyntä ei ollut erityisen vilkasta.
HelMet-musiikkivarasto
Käyt lähimmässä kirjastossa, esität lainauskortin ja kerrot, millaisen aliaksen haluat. Yksisanaiset ovat parempia kuin kaksiosaiset, siis mielummin "Lukutoukka" kuin "Aleksis Kivi". Edellytys on, että alias (eli nimimerkki) ei ole kenenkään käytössä ennestään, tämä tarkastetaan kirjastossa.
Näkemättä ja selaamatta kirjoja en ihan uskalla suoraan suositella sinulle sopivaa lähdeaineistoa. Mutta annan hakusanoja, joilla voit lähteä etsimään kirjallisuutta kirjastojen tietokannoista.
Ainakin näitä seuraavia sanoja voit naputella tietokantojen hakulaatikkoon yhdessä ja erikseen:
muoti
teoriat
muotiala
vaatesuunnittelu
Kokeile pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-hakua: http://www.helmet.fi
Laita hakulaatikkoon: muoti teoriat
Listalla on ensimmäisenä tämmöinen opus, joka tosin on oppikirjaksi mainittu:
-Reilly, Andrew: Key concepts for the fashion industry
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2159059?lang=fin
Antoisampi sinulle on kyllä yliopistojen ja korkeakoulujen yhteinen tietokanta Melinda:
http://finna.fi
Kokeile...
Hei!
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen liitteessä ( http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja… )kerrotaan näin:
"Velkasaldon enimmäismäärä
Lainausoikeuden menetät, kun velkasaldosi on 30,00 euroa tai enemmän.
"
Jos tarvitsemaasi aineistoa ei löydy Helmet-kirjastoista tai muista pääkaupunkiseudun (esimerkiksi yliopistojen) kirjastoista, voit tehdä kaukopalvelupyynnön. Tietoa kaukopalvelusta löydät alla olevan linkin kautta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Lomakkeen, jolla voit lähettää kaukopalvelupyynnön, löydät alta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Kirjastojen yhteistietokanta Melindan mukaan ainakin Saarijärven kanteleen työpiirustuksia löytyy Tampereen kaupunginkirjastosta:
http://finna.fi
Samoin kuin Suomessa, naapurimaittemme yleisten kirjastojen kotisivuilla on hankintaehdotuslomakkeita tai palautelomakkeita, jota voi käyttää hankintaehdotuksen tekoon kirjastolle. Esimerkkinä alla Tukholman ja Tallinnan kaupunginkirjaston lomakkeet.
https://biblioteket.stockholm.se/info/kontakt/ink%C3%B6psf%C3%B6rslag-o…
http://keskraamatukogu.ee/meist/raamatukogust/kusimus-voi-ettepanek/
Suomesta käsin hankintaehdotuksia ei ulkomaille juuri kannata tehdä ellei ole muuttamassa kyseiseen maahan. Toisin kuin kirjoja, CD-levyjä ei toimiteta kaukolainaksi maasta toiseen.
Ensimmäiseksi kollegalleni ja minulle tulivat mieleen Indrek Harglan dekkarit. Ne sijoittuvat keskiaikaiseen Tallinnaan, jossa apteekkari Melchior ratkoo rikoksia.
Historia-aiheisia dekkareita ovat kirjoittaneet myös esimerkiksi Dan Brown, Nerea Riesco, Marcello Simoni, Arturo Pérez-Reverte, Giulio Leoni, Javier Sierra ja Kate Mosse.
Kaikissa edellämainituissa korostuu historiallinen konteksti. Umberto Econ omintakeista, taiteellista tyyliä tavoittaa varmimmin kirjailijan muista teoksista. Esimerkiksi 1800-luvulle sijoittuvaa "Prahan kalmistoa" on luonnehdittu postomoderniksi, faktaa ja fiktiota yhdisteleväksi romaaniksi.
Umberto Eco: Prahan kalmisto
http://www.kiiltomato.net/umberto-eco-prahan-kalmisto/
"Piilokuvakirjat" -termiä käytetään teoksista, joiden piirroskuvitukseen on piilotettu etsittäviä hahmoja.
Tällaisen määritelmän antaa fiktiivisen aineiston ontologia KAUNO, joka on osa suomalaista sanasto- ja ontologiapalvelu FINTOa. KAUNOn lisäksi FINTO-palvelu sisältää mm. Yleisen suomalaisen asiasanaston (YSA).
https://finto.fi/kauno/fi/page/p1000
https://finto.fi/fi/
Ylen Rouva Ruudulta on kysytty samaa asiaa http://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/… . Vastauksessa sanotaan, että Ruusun ajan (MTV 1990-91) ulkokuvat on otettu sarjan kirjoittajan Raija Orasen entisen kotitalon pihalla Helsingin Toukolassa. Ruususen perheen kodin sisäkuvat tehtiin MTV:n studiolla.
Laulu on Mel Tormen säveltämä Joululaulu. Sitä ovat esittäneet lukuisat esittäjät, mutta Paula Koivuniemen versioita emme onnistuneet löytämään. Laulu alkaa sanoin "Hiljaa leijaa maahan hiutaleet", ja muistamasi kohta menee tarkalleen näin: "...niin toivon, että suurilla, pienilläkin joulu lämpöinen ois". Suomenkieliset sanat ovat Riikkamaria Paakkunaisen.
Alta löytyvät Suvi Teräsniskan ja Anne Mattilan versiot:
https://www.joululaulu.fi/hiljaa-leijaa-maahan-hiutaleet/
Marjatta Hietalan artikkelissa Eugeniikan ja rotuhygienian tausta ja seuraukset rotuhygieenisin perusteiden vuoksi pakkosterilisoitujen määräksi kerrotaan 7530. Iltasanomien artikkelissa "Rotuhygienia johti tuhansien suomalaisten pakkosterilisointiin" mainitaan, että pakkosterilisoiduista noin 4000 kärsi eri mielisairauksista. Löytämistäni lähteistä missään ei mainittu Wikipedia-artikkelissa ollutta lukua 43000. Olisikohan siinä vain käynyt näppäilyvirhe?
Lähteet:
Hietala, Marjatta: Eugeniikan ja rotuhygienian tauta ja seuraukset (https://journal.fi/tt/article/view/2559/2363)
Iltasanomat: "Rotuhygienia" johti tuhansien suomalaisten pakkosterilisointiin (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005523008.html)
Lisätietoa:
Pakolla...
Toivelauluja-vihkosia julkaisi Musiikki-Fazer, ja niitä ilmestyi vuosina 1949-1983. 1970-luvun vihkoja ovat pääasiassa enää Kansalliskirjastossa, josta niitä ei saa kotilainaan. Joitakin 70-luvun lopun vihkoja on joissakin muissakin kirjastoissa. Voit halutessasi kysyä niitä kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
Tietoa Toivelauluvihkoista löytyy esim. ryhmä- ja viriketoiminnan aineistopankki Vahvikkeen-sivustolta:
https://www.vahvike.fi/fi/kuvat/kuva/1480
Vihkosten sisältöä pääsee tutkimaan hakupalvelu Finnan kautta. Luettelossa on jonkin verran myös muita julkaisuja kuin tämän sarjan vihkoset. Alla linkki luetteloon:
https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FMusicalScore%2F%22&join=AND...
Vuosien 2014-15 tienoilla Ylen kanavilla on esitetty espanjalaista Capelito-animaatiosarjaa, jossa seikkailee juuri tuollainen sienihahmo. Sarja on kyllä alunperin valmistunut vuosina 2001-2002.
Tässä pari linkkiä Capeliton virallisille kanaville:
http://capelito.tv/intro/index.html
https://www.youtube.com/user/CapelitoMushroom
Maigret Theme-niminen kappale löytyy itse asiassa kahdelta eri säveltäjältä: Nigel Hess ja Ron Grainer. Mies ja piippu on suomennos Grainerin kappaleesta (san. Saukki). Hessin kappale löytyy ainakin "More TV hits of the 90s"-nuotilta (tunniste 1859090001,nuotinnos: laulumelodia, piano, sointumerkit. "Tv themes for keyboard" (tunniste: 1859091717, nuotinnos: melodia ja sointumerkit kosketinsoittimille) sisältää jommankumman version, luettelointitiedoissa säveltäjää ei mainita. Suomenkielisestä versiosta ei valitettavasti löydy nuottina viitteitä hakuteoksista eikä tietokannoista. Nuottien saatavuustiedot voit tarkistaa aineistotietokannastamme Plussasta (www.lib.hel.fi/plussa/).
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy koirakirjoja, joissa kerrotaan eri koiraroduista. Voit tulla tutustumaan niihin. Kirjastonhoitajalta voi kysyä neuvoa. Mutta internetistäkin löydät mukavasti tietoa mopseista vaikkapa osoitteesta http://www.mopsikerho.sci.fi/
tai Maijan mopsisivuilta osoitteesta http://www.mopsit.cjb.net/
Hei!
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kirja nimeltään Kansainvälinen tilinpäätöskäytäntö. tekijänä on Päivi Räty ja kirja on julkaistu 1996. Se on luokassa 69.21. Muutoin ei kokoelmistamme ainakaan vielä löydy paljoa tietoa ko. aiheesta. Internetistä löytyi tietoa IAS-standardeista esim. osoitteesta http://www.rata.bof.fi/suomi/julkaisut/julkaisusarja/kannanotot/k036200… löytyy Rahoitustarkastuksen kannanotto asiasta. Kokeile Google-hakupalvelua osoitteessa http://www.google.com ja laita hakusanoiksi kansainvälinen tilinpäätös ja toisiksi hakusanoiksi IAS standardit ja saat mielestäni hyviä viitteitä, jotka johtavat asiassa eteen päin.
