Varaukset voi toki peruuttaa. Voit perua varauksesi myös itse.
Koska kortiisi on siis liitetty pin-koodi, pääset kirjautumaan omiin tietoihisi. Kirjatumisikkuna löytyy HelMet-palvelusivuston aloitussivun ylälaidasta. Etsi kohdasta "omat tietoni" lista varauksistasi. Jos haluat poistaa kaikki varaukset, klikkaa kohdasta "poista kaikki varaukset". Jos haluat jättää jonkin varauksen voimaan, laita ruksi niiden varausten kohdalle, jotka haluat poistaa ja klikkaa sitten kohdasta "tallenna muutokset". Tämän jälkeen ilmestyy uusi ruutu, jossa kysytään vielä "Allaolevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?". Vastaa tähän "kyllä".
Jos tämä tuntuu monimutkaiselta, voit myös vaikka soittaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon. Voit perua...
Voisit yrittää tutkia Lastensiirtokomitean arkistoja.
Siellä pitäisi olla jokaisesta lapsesta kantakortti.
Tarkempia tietoja arkiston käytöstä ja siihen liittyvistä luvista saat linkistä:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Lastensiirtokomitea
Sotalapsista on kysytty palvelussa ennenkin. Kansallisarkistostakin löytyy tietoja sotalapsista.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e19bbf87-544…
ja
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=a9909a5d-e98…
Toivottavasti löydät haluamasi vastaukset.
Matelot-kappaletta (versiosta en osaa sanoa) ovat Ylen kanavilla viime vuosina soittaneet ohjelmissaan ainakin jotkut Radio Suomen musiikkitoimittajat, ja suosittelenkin ottamaan yhteyttä suoraan kanavan ihmisiin. Radio Suomen nettisivulta (http://yle.fi/radio/radiosuomi/) oikeasta reunasta löytyvät ohjelmat, joihin kuuntelijat voivat esittää musiikkitoiveitaan, ja alareunassa on linkki tarkempiin yhteystietoihin palautteen antamiseksi. Ylellä ei varmastikaan ole mitään periaatteellista kantaa olla soittamatta toivomaasi versiota Matelot-kappaleesta :)
Liisi Tandefeltin esittämiä monologeja olivat esimerkiksi Rosa Luxemburg (1975), Käthe Kollwitz tässä ajassa (1977), Keskustelu Steinin talossa poissaolevasta herra von Goethesta (1980), Housuhame (1992)ja Pitämättömiä puheita (1990).
Tandefeltin tuotantoa esitellään kirjassa Liisi Tandefelt - monessa roolissa, Like, 2006, toim. Pia Houni.
Esittelyt ovat yleisluontoisia,suoraa vastausta kysymykseen sieltä ei valitettavasti löydy.
Housuhame on edellä mainittua teosta lainaten "lehtiuutiseen perustuva tarina naisesta, joka otti miehensä kuoltua tämän henkilöllisyyden tienatakseen leipänsä pulavuosien Saksassa" (s. 105).
Pitämättömiä puheita käsittää kolmen hyvin erilaisen naisen monologit.
Oletettavasti se perustuu Christine Brücknerin...
Runon Tänä yönä jokainen meistä on kirjoittanut Viljo Kajava. Runo on julkaistu teoksessa Valoksi maan päälle : Viljo Kajavan kauneimmat joulurunot (toim. Jarkko Laine, Otava, 1998).
Yhtäaikaa ei voi olla Euroopan parlamentin ja EU komission jäsen. EU:n vaalisäädöksessä ja kansallisissa vaalilaeissa on määritelty tehtäviä, jotka eivät ole yhteensopivia Euroopan parlamentin jäsenyyden kanssa. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi jäsenvaltion hallituksen jäsenyys, kansallisen parlamentin jäsenyys tai Euroopan komission tai tuomioistuimen jäsenyys. Jos Euroopan parlamentin jäsen eli meppi valitaan komissioon, hänen on luovuttava paikastaan parlamentissa ja hänellä on mahdollisuus palata sinne vain uusien vaalien kautta.
Euroopan parlamentti osallistuu komission nimitykseen ja komissio on myös poliittisesti vastuussa parlamentille. Esimerkiksi näistä seikoista johtuen olisi ongelmallista, jos olisi mahdollista...
Näyttelijä-sana tulee verbistä näytellä. Verbi on johdettu sanasta näyttää, joka on johdettu sanasta nähdä. Sana näytellä on esiintynyt jo Agricolan aikana, mutta sen frekventatiivisessa merkityksessä ’näyttää usein, toistuvasti’.
Vuonna 1845 Pietari Hannikainen otti sanan näytellä teatteritermiksi. Muutamaa vuotta myöehmmin myös August Ahlqvist ja Antero Varelius käyttivät sanaa näytelmä.
Teatteriterminä näytellä-sanan kehitys on siis ajalta, jolloin suomen kieleen luotiin sanastoa, jotta kielemme pystyisi vastaamaan kulttuurillisiin tarpeisiin. Tuolloin haluttiin suosia omakielisistä sanoista muodostettuja johdoksia lainasanojen sijaan.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika...
Vastentahtoista kantturaa autetaan sisälle pirttiin tarinassa Kansanelämää, joka sisältyy Aapelin juttukokoelmaan Puuhevonen pakkasessa. Aapelin kirjassa miehellä ei ole nimeä, hän on vain "isäntä". Mollbergilla hän sen sijaan on "pientilallinen Puustinen". Nimi lienee lainattu Pentti Haanpäältä, jonka novellissa Taistelu eräästä talosta esiintyy Puustinen-niminen pientilallinen.
Roland af Hällströmin ohjaama "Poika eli kesäänsä" kuvattiin ulkokuvien osalta F.E. Sillanpään syntymämökissä Myllykolussa, Hämeenkyrön Kierikkalassa.
Studiokuvien osalta kuvauspaikkana toimivat Kulosaaren studiot Helsingissä.
Kuvausajankohdaksi on mainittu kesä 1955.
Lisätietoja elokuvasta Elonetissä.
Teoksessa: Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Otava, 2000) kerrotaan nimestä Pelkonen tähän tapaan:
Nimeä Pelkoi on pidetty muinaissuomalaisena henkilönimenä. A.V. Forsman mainitsee väitöskirjassaan (1891) esimerkkinä kristinuskon tuomasta pakollisesta nimenmuuttamisesta inkeriläisvanhimman Pelkoin eli Pelkoisen (Peljugin l. Pelgusijn) kasteen v. 1240. Hän sai nimen Filippi, mutta kutsuttiin kuitenkin edelleen pakanallisella nimellään.
Nimeä tapaa 1500-luvun puolivälin lähteissä etenkin Karjalasta (Jääski, Kivennapa, Lappee, Muolaa, Viipurin kaaupunki ja pitäjä: 1600-luvulla myös Hiitola, Kitee, Rautu, Pälkjärvi) ja Savosta (Rantasalmi, Sääminki, Tavinsalmi, Vesulahti), jossa esiintyy myös nimeä Pelkinen (Pelkin, Pelckoinen),...
Molemmat nimet ovat kauppamerenkulkijoiden antamia ja kumpainenkin niistä liittyy nimen sisältämään vuotuisjuhlaan. Joulusaaren nimesi brittiläisen Itä-Intian komppanian palveluksessa ollut hollantilainen kapteeni William Mynors nähtyään tämän jo aiemmin löydetyn saaren jouluaattona 1643. Pääsiäissaaresta puolestaan tuli Pääsiäissaari siksi, että kolme hollantilaisen Länsi-Intian kauppaseuran alusta osui amiraali Jacob Roggeveenin johdolla tälle karttoihin merkitsemättömälle saarelle pääsiäispäivänä 1722.
Lähteet:
Maailmantieto. 4, Islanti–Jugoslavia
Thor Heyerdahl, Pääsiäissaari : arvoitus ratkeaa
Patricia Schultz, 1000 places to see before you die = Maailmanmatkaajan käsikirja
Tarkkaa määrää on mahdotonta tietää. Google yritti laskea kirjojen määrän vuonna 2010 ja sai tulokseksi 129864880 kirjaa eli lähes 130 miljoonaa teosta. Jos määrään lisätään tuon jälkeen ilmestyneet teokset, on arvioitu, että vuoden 2023 loppuun mennessä kirjoja olisi jo yli 158 miljoonaa.LähteetISBN: How Many Books Are In The World https://isbndb.com/blog/how-many-books-are-in-the-world/Tekniikka ja talous 9.8.2010: Google selvitti, montako kirjaa maailmassa on https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/google-selvitti-montako-kirjaa-m…
Valitettavasti E-kirjastossa ei sopimuksellista syistä ainakaan toistaiseksi ole ollenkaan Sanoman julkaisemia aikakauslehtiä, joihin ET-lehtikin kuuluu. Toivottavasti nämäkin lehdet saataisiin kuitenkin tulevaisuudessa palvelun valikoimiin.Palautetta ja hankintaehdotuksia E-kirjaston valikoimista on kätevin jättää suoraan E-kirjasto-sovelluksen kautta. Sovellukset asetuksista löytyy "Anna palautetta"-kohta, josta pääsee antamaan myös hankintaehdotuksia.
Sananlaskusta on olemassa useita variantteja. Kananpaskan kantajan vaihtoehtoina tunnetaan esimerkiksi katinhännän ja katinpaskan kantaja. Tämän perusteella ei sen enempää kana kuin paskakaan liity varsinaisesti asiaan – tärkeintä lienee alkusointu (ka–ka) ja hokemaan sopiva rytmi."Annetun takaisin ottajaa häväistiin muuten sanomalla: Ottaja ja antaja, katin hännän kantaja, – joka lause maamme ruotsalaisillakin tavataan muodossa: Givare, tagare, kattens bedragare." (A. A. Koskenjaakko, Sananlaskututkimuksia. 1)
Yleisen suhteellisuusteorian mukaan gravitaatio on aika-avaruuden kaareutumista, jonka saa aikaan esineiden massa. Musta aukko ei niinkään ime ainetta itseensä, vaan sen äärimmäisen tiheäksi keskittynyt suunnaton massa kaareuttaa aika-avaruuden ympärillään. Se ei vaikuttaa suoraan fotoniin vaan tilaan ja aikaan sen ympärillä. Fotonilla ei ole lepomassaa, mutta se liikkuu valonnopeudella suoraa linjaa aika-avaruudessa. Fotonilla on täten energiaa ja liikemäärää, ja näin sillä voidaan sanoa olevan "liikemassaa". Avaruuden kaareutuessa myös fotonin suora kulkulinja kaareutuu. Aika-vääristymä kasvaa mitä lähemmäs mustan aukon singulariteettia tullaan. Mustan aukon tapahtumahorisontissa aika-avaruus lopulta kaareutuu...
Vesiesteen vedelle, jonka syvyys on syvimmästä kohdasta enintään 70 cm, ei ole määritelty IAAF:n virallisissa kilpailusäännöissä mitään tiettyä lämpötilaa. Veden lämpötilaanhan vaikuttavat ilman lämpötila ja muut sääolosuhteet - vesi tuntuu varmasti eri lämpöiseltä riippuen siitä, järjestetäänkö estejuoksukilpailu Intian Delhissä vai Rovaniemellä.
Katso myös: Official dimensions of the water jump (from 'IAAF Competition Rules... | Download Scientific Diagram (researchgate.net)
Yleisradion muistokirjoituksen sanoja hyödyntääkseni, Esko Riihelä puhui väsymättä turvallisuudesta: hän oli sujuvan ajamisen ja yhteispelin puolestapuhuja, ja painoi turvavöiden käytön tärkeyttä kansan tajuntaan. Nimeämällä kappaleensa Esko Riihelän painajaiseksi Kela on ehkä halunnut korostaa liekit kannoillaan pakoon autoilevan Villen ajotavan holtittomuutta ja liikenneturvallisuutta vaarantavaa käyttäytymistä – ja kenties jopa vihjata, ettei Ville ehkä käyttänyt turvavöitäkään. Kyllä tällainen Ville varmaan jonkinmoinen painajainen Riihelälle olisi ollut.
Esko Riihelä puhui väsymättä turvallisuudesta: "Hänestä tuli liikenteen ääni kansalaisille" | Yle
