Lento-onnettomuudetkin ovat yksilöllisiä, ja riippuu paljolti tarkasteltavasta onnettomuudesta ja sen luonteesta, kuinka suuret erot uhrien kuolinhetkissä ovat ylipäänsä mahdollisia. Jos kyseessä on lentokoneen maahansyöksy eikä esimerkiksi ilmassa tapahtunut räjähdys, uhrien samanaikainen kuolema ei ole mikään itsestäänselvyys. Esimerkkitapauksena voisi käyttää vaikkapa Finnairin viimeisintä kuolonuhreja vaatinutta onnettomuutta Maarianhaminassa 8.11.1963, jota Pekka Nykänen käsittelee kirjassaan Kuolemanlento : Finnairin tragedia Ahvenanmaalla 1963 (Otava, 2017). Kaikkien uhrien kuolema ei ole aiheutunut täsmälleen samasta syystä, ja kuolleista osan on voitu päätellä olleen elossa jonkin aikaa törmäyksen jälkeen.
"Kuolema ei tullut aina...
Valitettavasti kirjastosta ei voi ostaa tiettyjä toivomiaan kirjoja. Kirjasto ei myöskään ota vastaan ostopyyntöjä odottamaan sellaista hetkeä, kun kirja syystä tai toisesta poistetaan kirjaston kokoelmasta.
Antikvariaatit ja nettiantikvariaatit ottavat kuitenkin vastaan "halutaan ostaa" -pyyntöjä, joten toivottavasti kirja löytyy sitä kautta.
Kanervakirjoluteesta löytyy perustietoa Mikko Rintalan ja Veikko Rinteen kirjasta Suomen luteet (Tibiale, 2. p. 2011). Siinä elinpaikoiksi mainitaan kuivat kangasmaat, harjut ja paahdekentät. Pääasialliseksi ravinnoksi on kirjassa kerrottu kanervan siemenet. Kirja ei kuitenkaan tarjoa yksiselitteistä vastausta siihen, onko kanervakirjoluteesta jotakin haittaa tai onko sen tapaaminen sisätiloissa tavanomaista.
Tarkistin vielä mitä luteista kerrotaan Lasse Janssonin, Bengt Lindqvistin ja Irmeli Markkulan teoksessa Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta (Kasvinsuojeluseura 2012). Kirjassa ei ole mainintoja kanervakirjoluteesta, ainoat siinä mainitut ludelajit ovat lutikka/seinälude, kyyhkylude, pääskylude ja lepakkolude.
Molemmat...
Marjatta Hietalan artikkelissa Eugeniikan ja rotuhygienian tausta ja seuraukset rotuhygieenisin perusteiden vuoksi pakkosterilisoitujen määräksi kerrotaan 7530. Iltasanomien artikkelissa "Rotuhygienia johti tuhansien suomalaisten pakkosterilisointiin" mainitaan, että pakkosterilisoiduista noin 4000 kärsi eri mielisairauksista. Löytämistäni lähteistä missään ei mainittu Wikipedia-artikkelissa ollutta lukua 43000. Olisikohan siinä vain käynyt näppäilyvirhe?
Lähteet:
Hietala, Marjatta: Eugeniikan ja rotuhygienian tauta ja seuraukset (https://journal.fi/tt/article/view/2559/2363)
Iltasanomat: "Rotuhygienia" johti tuhansien suomalaisten pakkosterilisointiin (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005523008.html)
Lisätietoa:
Pakolla...
Kun leipomon nimi on "Helsinkiläinen leipomo", se taipuu samalla tavalla sekä erisnimenä että yleisilmaisuna "helsinkiläinen leipomo". Puheessa ei eroa voi kuulla, kirjoituksessa erona on vain erisnimen iso alkukirjain. Jotta taivutus olisi "Helsinkiläisen leipomo", täytyisi erisnimen olla myös "Helsinkiläisen leipomo" ja yleisilmaisulla tarkoitettaisiin, että leipomo on helsinkiläinen henkilön omistama tai hoitama.
Heikki Poroila
Olet jo kysellyt asiasta monilta sellaisilta tahoilta, joita olisin myös ehdottanut.
Löysin netistä Talomaalaus pro -nimisen yrityksen. He kertovat sivuillaan hirsitalojen pintakäsittelystä eli osaavat varmasti neuvoa jotenkin. Tosin luultavasti pientä maksua vastaan.
Puu info -sivusto kertoo puurakenteiden ominaisuuksista.
Voisit myös kokeilla Panu Kailan kirjaa Talotohtori. Siitä saattaa löytyä myös ohjeita oikeaoppisesta hirren pintakäsittelystä. Helmet
Kimmo Lauharon kirja Hirsi rakennusaineena ja teollinen hirsitalo, siäsltää myös tietoa hirren maalamisesta. Helmet
Reijo Viita ja Esko Rahkonen ovat levyttäneet humpan nimeltä Kadotettu onni. Sen kertosäe kuuluu: "Paljon meitä maailmassa on, jotka onnen hukkaa". Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jarmo Jylhä.
Nuotti löytyy Jylhän julkaisusta Sävellyksiä ja sanoituksia 1 : alla etelän taivaan. Nuottia näyttäisi olevan saatavissa Helmet-kirjastosta (pk-seutu) sekä Outi-kirjastosta. Sen voi tilata kaukolainaksi asioimalla omassa kirjastossa.
Saatavuus: Helmet ; Outi
Kirjastojen tietosanakirjoista löydät tietoa Bahrainista suomen kielellä.
Kirjaston koneilta pääset myös oman ja muiden kirjastojen tietokantoihin. Voit tutustua esim. teoksiin Maailman maat ja kansat, Osa: : Lounais-Aasia, Julkaistu: Helsinki : Valitut palat, Julkaistu (osa): , 1998 ja Maailma tänään, Osa: [15] : Lähi-itä, Julkaistu (osa): , cop. 1999.
Verkossa on runsaasti englanninkielistä aineistoa esim. osoitteessa http://lcweb2.loc.gov/frd/cs/bhtoc.html . Katso myös googlesta http://www.google.fi ja kirjoita hakusanaksi Bahrain.
Tietoa krokotiileista löytyy varmasti parhaiten omasta lähikirjastostasi. Kysy kirjaston henkilökunnalta, missä tämän aiheen kirjat sijaitsevat. Jos kuitenkin haluat tietoa ja kuvia Internetin kautta, kokeile seuraavia linkkejä:
http://www.jap-publisher.com/galleria/krokotiilit.html
http://www.dundernews.com/vaarallinen/luonto_saltwater.shtml
http://crocodilian.com/
Muutimme Tampereen musiikkiosastolla lausetta niin, että otimme pilkun lauseen keskeltä pois. Ehkä sekin parantaa ymmärrettävyyttä. Otamme kuitenkin edelleen vastaan myös parannusehdotuksia.
Koska kaikki kirjastot eivät ole tässä "kysy kirjastonhoitajalta" -palvelussa vastaajina, ohjautuvat esim. Akaassa tehdyt kysymykset Tampereen vastattaviksi.
Varaus poistuu vain silloin, jos olet merkinnyt rastin teoksen nimen vasemmalla puolella olevaan Poista-sarakkeeseen. Noutopaikka muutetaan valitsemalla pudotusvalikosta uusi noutopaikka ja napsauttamalla painiketta "Poista merkityt varaukset tai vaihda noutokirjastoa". Nämä kaksi toimintoa tehdään HelMet-verkkokirjastossa tosiaan samalla painikkeella.
Hakusanalla reflektiivisyys löytyy parikymmentä teosta Hämeenlinnan seudun kirjastoista. Löytyisikö sieltä sinulle sopivaa teosta?
Tässä linkki verkkokirjaston hakutulokseen:
https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchRes…
Vuosina 1971-2002 ilmestyi Kirjallisuusarvosteluja-niminen julkaisu. Eri osissa arvioitiin erikseen kauno-, tieto ja lastenkirjallisuutta. Julkaisua voi lukea muutamissa Helmet-kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skirjallisuusarvosteluja__Ff…
Vuosina 1908-1988 ilmestyi julkaisu nimeltä Arvosteleva kirjaluettelo (koko nimeltään Arvosteleva luettelo suomenkielisestä kirjallisuudesta). Siihen on koottu lyhyitä kirja-arvosteluja. Helmet-kirjastoista julkaisu löytyy Pasilan kirjavarastosta (vuodet 1916-1988) ja Tikkurilan kirjastosta (vuodet 1916-1939 ja 1956-1988). Vuosien 1960-1988 arviot löytyvät digitoituina myös kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta:
http://www.kirjasampo.fi/
Vuoden 2002 jälkeen julkaistujen...
Voit mennä kannettavan kanssa Helsingin kaupunkirjaston Kohtaamispaikkaan, joka on tietokoneiden käytön neuvonnassa paras paikka. Voit ottaa yhteyttä myös netin kautta: http://www.hel.fi/hki.Kirjasto/fi/Etusivu.
Kohtaamispaikan osoite: Lasipalatsi, Mannerheimintie 22-24, 2 krs.
Hei,
Vantaan musiikkiopistossa opetetaan englannintorven soittoa myös yksityisesti. Siellä kuitenkin kerrottiin, että kyseessä on soitin, jota ei yleensä suositella kuin niille, jotka osaavat jo soittaa oboeta, eikä se sovellu fyysisiltä vaatimuksiltaan lasten soitettavaksi. Muiden kuin heidän antamaa opetusta ei ks. soittimelle tunnu löytyvän Tikkurilan seudulta.
Runo voisi olla Zacharias (Sakari) Topeliuksen runo Reippaat pojat. Tämä pitkä runo alkaa näin:
"Ma sanon pilttiraukaks sen,
ken talvet tutisee
ja tuulahduksen tuntien
jo turkkiin turvailee
ja jota aina yskittää,
kun Pohjolass' on raitis sää"
Runo löytyy mm. näistä kirjoista:
- Kansakoulun lukukirja 1 (1927)
- Kansakoulun runokirja (1917)
- Kotipiirin kirja : lukukirja ylemmän kansakoulun ensimäistä ja toista lukuvuotta varten (1921)
- Lukemisto Suomen lapsille 1 (1933)
Muut kirjat löytyvät alla olevan Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=4&PBFORMTYPE=010…
Pyhäjoen kirjastossa on vain teos Kelttiläisiä rukouksia:
Polku jota kuljen: http://pyhajoki.verkkokirjasto.fi/ Tuon...
