Tässä joitakin kuvaukseesi sopivia kirjoja:
Sanna Eeva: Maamorsian
Juli Zeh: Yli-ihmisiä
James Hamilton-Paterson: Mausteena Fernet Branca
Kaarina Davis: Toisinnäkijän päiväkirja
Eija Wager: Tupaantuliaiset
Juli Zeh: Yli-ihmisiä
Linda Olsson: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja
Nina Burton: Elämän ohuet seinät
Lisätietoja kirjoista löytyy Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/
Luonnonkumia valmistetaan trooppisten puulajien maitiaisnesteestä. Kumin tuotantoon valjastettujen puiden elinkaari on vain noin 30 vuotta. Aikaisemmin kannattamattomiksi käyneet puut poltettiin, mutta nykyään niistä tehdään huonekalupuuta. Kumiplantaasien suurimpana haittana ympäristölle pidetään monimuotoisuuden katoamista, eroosiota, suurta vedenkulutusta ja puiden haavoittuvuutta kasvitaudeille.
https://helecleaner.com/luonnonkumi-ekologinen-vai-ei/
Vuonna 2016 laskettiin, että luonnonkumin tuotantoalue kattoi 11 miljoonaa hehtaaria maata. Kysyntä kasvaa koko ajan, joten yhä enemmän maata on sittemmin otettu tuotantokäyttöön. On mahdoton sanoa tarkalleen, kuinka paljon tästä alasta on raivattu muilta puulajeilta....
Valitettavasti emme onnistuneet selvittämään laulun tekijää tai esittäjää.
Tunnistaisikohan joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon esittäjästä voi kirjoittaa tämän vastauksen perään kommenttina.
Paavo Cajander (1846 – 1913) tunnetaan Shakespearen näytelmien ensimmäisenä suomentajana. Hän suomensi lähes kaikki Shakespearen näytelmät.
Vuonna 2013 valmistui WSOY:n käännöshanke, jossa Shakepearen näytelmät suomennettiin uudestaan. Suomentajina olivat Matti Rossi, Lauri Sipari, Leena Tamminen, Kirsti Simonsuuri, Pentti Saaritsa, Tiina Ohinmaa, Kersti Juva, Anna-Maija Viitanen, Marja-Leena Mikkola, Jyrki Vainonen, Juhani Lindholm ja Alice Martin.
Joistakin William Shakespearen näytelmistä on useampikin suomennos (esimerkiksi Hamletista, Othellosta). Shakespearen näytelmiä ovat suomentaneet myös mm. Eeva-Liisa Manner, Veijo Meri ja Yrjö Jylhä.
Kääntäjätietoja voit etsiä Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta...
Etsimäsi Pentti Saarikosken runo, joka alkaa rivillä "Elämä oli epätasaisesti valoisa." on kokoelmasta Kuljen missä kuljen (1966). Runo on luettavissa myös esimerkiksi Pentti Saarikosken runojen kokoelmasta Runot (2004, Otava, s. 182).
Valitettavasti en löytänyt työkalua muunnoksen tekemiseen suoraan riikintaalerista euroiksi, mutta toivottavasti seuraavista lähteistä on sinulle apua: Suomen esiteollisen kauden valuuttamuunnin (1534-1880) (artikkeli): https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202309014888 Finnish pre-industrial currency converter, 1534-1880 (data file): https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202210074819 Sveriges Riksbank: Historical exchange rates and discontinued currencies: https://www.riksbank.se/en-gb/statistics/interest-rates-and-exchange-rates/historical-exchange-rates-and-discontinued-currencies/Sveriges Riksbank: Historical Monetary Statistics of Sweden: https://www.riksbank.se/en-gb/about-the-riksbank/the-tasks-of-the-riksbank/research/historical-...
Kayelta ei ole suomennettu Replica-sarjan lisäksi muita teoksia.
Lisätietoja kirjailijasta ja hänen tuotannostaan löytyy mm. tämän palvelun arkistosta asiasanalla Kaye Marilyn.
Kirjailijan kotisivun osoite on http://www.marilynkaye.com
Jangtze-joen patohankkeesta löytyy runsaasti kuvia. Ohessa muutama osoite, joista löydät kuvia. Sivut ovat englanninkielisiä.
http://www.wcsscience.com/giant/dam.html
http://pic.templetons.com/brad/photo/china/dam/
http://www.guardian.co.uk/gall/0,8542,835373,00.html
http://www.tuat.ac.jp/~sabo/sanxia/thedam.htm
http://www.esa.int/SPECIALS/Proba_web_site/SEM4PFYO4HD_0.html
http://www.asahi-net.or.jp/~cu4w-kwsm/chin9601/fwb806.htm
Tässä myös kaksi suomenkielistä sivua, joilla pohditaan hankkeen ympäristövaikutuksia:
http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,3,0,0,171870,2004-07-15
http://www.mvtt.fi/Vesitalous/arkisto/2003/022003/ollivari.pdf
Espoosta asunnon ostaminen sujuu aivan samoin kuin muillakin paikkakunnilla. Paljon tietoa mm. asuntokaupasta löytyy Asuminen.fi-sivustolta:
http://www.asuminen.fi/?action=browse&path=7,14
Tietoturvan takia kirjaston salasanan saa vain kirjastossa käymällä. Leppävirran kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löydät tämän linkin kautta:
http://www.leppavirrankirjasto.net/?Lepp%26auml%3Bvirran_kirjasto
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle: ehkä joku kollega jossakin päin Suomea tunnistaisi runon. Ilmoitamme heti, mikäli vain saamme sieltä vastauksen!
Tunnistaisiko joku lukijoistamme runoa?
Hei,
Helmet -verkkopalvelussa ei voi varata tietyn teoksen mitä tahansa painosta vaan haluttu painos täytyy valita erikseen. Kaunokirjallisuudessa painoksella ei välttämättä ole mitään väliä, mutta tietokirjallisuudessa uusimmissa painoksissa on usein uutta tarkistettua tietoa, jolloin painoksella on jo enemmän merkitystä.
Tarkistin sähköpostiosoitteenne, se on oikein asiakastiedoissamme kuten muutkin tiedot. Näin ollen sähköposti-ilmoitusten olisi pitänyt toimia. Ilmoitan eteenpäin ongelmasta ja pahoittelen toimimattomuutta. Toistaiseksi emme ole saaneet toisilta asiakkailta ilmoituksia s-posti-ilmoitusten toimimattomuudesta, mutta sitä on kyllä esiintynyt joskus tilapäisesti, silloin kylläkin kaikkia asiakkaita koskien. Pyydän palaamaan aiheeseen mikäli ongelma jatkuu vielä. Kirjautumalla omiin tietoihin saatte ajanmukaiset tiedot varauksista ja erääntyvistä lainoista niin kauan kun ongelma jatkuu.
Lisäyksenä edelliseen: Jos et saa kirjastolta ilmoituksia sähköpostiisi, tarkista, oletko valinnut O m i s s a t i e d o i s s a s i ilmoitustavaksi...
Kyseistä kirjaa löytyy Jyväskylän yliopiston kirjastosta ja Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) kirjastosta. Saatavilla on tällä hetkellä Jyväskylän yliopiston 14 vrk:n laina ja Humakin 21 vrk:n laina.
Kirjaa voi pyytää kaukolainaksi lähimmän kirjaston kautta.
Johdatus kasvatustieteisiin (2004 painos) löytyy Hämeenlinnan, Janakkalan ja Hattulan kirjastoista, mutta on parhaillaan lainassa kaikkialta. Voit jättää siitä varauksen tai seutuvarauksen. Teoksen varhaisempia painoksia on paikalla kirjastoissa. Vuoden 2004 painos löytyy myös sähköisenä kirjana, tarvitset sen lukemiseen Adobe Reader -lukuohjelman. Mikäli et ole ennen lainannut e-kirjaa, löydät ohjeen täältä: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/ekirjat.
Hei!
Esimerkiksi HelMetistä (www.helmet.fi) etsittäessä löytyy vanhempia teoksia kylätutkimus-asiasanalla, tulokset lienevät melko etnografista. Voisit kokeilla hakua siellä ja tarkastella, josko tuloslistalta löytyy jotakin sinua kiinnostavaa.
Tässä olisi muutamia viitteitä aiheesta yleisellä tasolla, joista voit aloittaa. Etsinnässä tehtiin rajaus uudehkoon kotimaiseen aineistoon. Jos osaat tarkentaa aihetta esim. maantieteellisesti, ajallisesti tai kielellisesti niin tulokset toki hieman vaihtelevat.
Kaikella on paikkansa : uuden paikallishistorian suuntaviivoja / toimittaneet Pekka Ahtiainen, Jukka Tervonen, Kari Teräs. Tampere : Vastapaino, 2010. Teosta on saatavissa esim. HelMet kirjastoissa: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record...
Tämän A.V. Koskimiehen tekstin on säveltänyt myös Leevi Madetoja ja sen englanninkielisen käännöksen pitäisi löytyä levyn Madetoja, Leevi, säv. : Meet the composer : complete songs for male voice choir. Finlandia Records, p1997. tekstiliitteeestä nimellä The Land of Ten Mighty Streams. Levy on saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1388632__Smeet%20the%20com…
