Tiedot kyseisestä nuotista löytyvät kansallistietokannasta: http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/3CF3VPTSN7YTSCU2Y758N8YJ3X3AHKF2R…
Sijaintitiedot ovat vähän puutteelliset, mutta ilmeisesti nuotti löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta ja sen voi tilata ainoastaan lukusalikäyttöön.
Satumaa 4 kirjasta löytyy norjalainen satu Soorian Moorian linna. En pysty tarkistamaan sadun sisältöä kun ainoat kappaleet kirjaa löytyy Haminan kirjastosta, mutta voisi kuvitella että sama satu olisi kyseessä. Kirjan saa Kyyti-lainana tilattua Kouvolaan.
Kysymäsi kirja löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Voit itse tehdä haun Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/)ja soittaa sellaiseen kirjastoon, jossa kirja näyttää olevan paikalla ja pyytää lähettämään sen nimelläsi haluamaasi lähikirjastoon.
David Aldertonin kirjassa Kanit ja marsut ( Gummerus, 1991) kerrotaan miten kanien sukupuolen voi määritellä. Lisätietoja kaneista ja niiden hoidosta löytyy myös netistä esim seuraavilta sivuilta: Suomen Kani- ja jyrsijäkerho http://www.geocities.com/Petsburgh/3605/, sivulla on myös kysy-palsta, Suomen Kaniyhdistyksen kotisivu http://personal.inet.fi/yhdistys/kani/ , jolta löydät runsaasti linkkejä kotimaisille ja ulkomaisille sivuille esim. http://www.rabbit.org/ .
Vuonna 1916 syntynyt kymenlaaksolainen kirjaileva rautakoura Väinö Salmi on eri henkilö kuin samanniminen entinen punakaartilainen, joka on kirjoittanut teokset Olin punikki, Pakolaisena Itä-Karjalassa : 14 vuotta sosialismia rakentamassa ja Punaisen sirpin Karjala : suomalaisten kommunistien kohtaloita Neuvostoliitossa.
Olin punikki -kirjassa Salmi kirjoittaa: " -- siirryin jo 17-kesäisenä Helsinkiin, pari vuotta ennen ensimmäistä maailmansotaa", joten hän on syntynyt vuoden 1895 paikkeilla.
Väinö Salmi -- Kymenlaakson kirjailijat
Kristoforoksen henkilöllisyydestä ei ole yksiselitteistä tietoa. Sekä katolisessa että ortodoksisessa kirkossa Pyhä Kristoforos, "Kristuksen kantaja", on kunnioitettu suojeluspyhimys. "Kultaisen legendan" mukaan hän oli pelottavan näköinen ja pitkä mies, joka halusi palvella suurinta kuningasta joka on olemassa. "Kreikkalaisessa legendassa" häntä kuvaillaa "koirankuonolaiseksi". Pyhän Kristoforoksen legendoista on lyhyt tiivistelmä suomenkielisessä Wikipediassa, enemmän tietoa löytyy englanniksi ja muilla kielillä.
Pyhä Kristoforos. Wikipedia.
Suomenkielisiä painettuja lähteitä, joissa käsitellään Pyhän Krisoforoksen legendaa ja merkitystä löytyy yleisistä kirjastoista pari kappaletta.
Lois Rock: Kalastajaprinsessa sekä muita...
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla sanotaan, että A(H7N9)- sekä A(H5N1)-virusta vastaan on kehitetty rokotteita, joita ei kuitenkaan ole yleisesti saatavilla. Lintuinfluenssaan on siis olemassa rokotteita.
Lähde ja lisätietoja
THL: Lintuinfluenssa https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/t…
Sota-ajan päivärahoista on kirjoittanut Marko Palokangas Kylkirauta-lehdessä Perinnetietoutta -palstalla 3/2018. Päiväraha vaihteli sotilasarvon mukaan sekä ajan myötä. Rintamasotilaan päiväraha poikkesi kotijoukkojen vastaavasta. Helmikuusta 1940 alkaen myös kiinteää peruskuukausipalkkaa maksettiin, johon vaikutti perheen koon lisäksi paikkakuntakohtaiset arvoluokitukset. Vaihteluväli siis oli melkoinen. Pienimmillään talvisodan alussa sotamiehen päiväraha oli 5,00 mk.
Lähde ja lisätietoja:
Palokangas, M. (2018). Perinnetietoutta - tiesitkö tätä? Päiväraha ja sota-ajan palkka. Kylkirauta, 3, 34.
Kyseessä on todennäköisesti koisaperhosiin kuuluva jauhokoisa.Alla olevien linkkien takaa löydät tietoa kyseisestä hyönteisestä. wikipedia.org: https://fi.wikipedia.org/wiki/JauhokoisaHyonteismaailma.fi: https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/keittiotuholaiset/koisaperhonen/antitec.fi: https://www.antitec.fi/fi/tuholaiset/lentavat-hyonteiset/koisat/vieraslajit.fi: https://vieraslajit.fi/lajit/MX.61149 Vaihtoehtoisesti kyseessä saattaa olla tallikoisa.laji.fi: https://laji.fi/taxon/MX.61151inaturalist.laji.fi: https://inaturalist.laji.fi/taxa/219284-Ephestia-elutella/browse_photos
Verbillä kiertää on vastineita itämerensuomalaisissa kielissä (esimerkiksi karjalan kierteä, viron keerata). Verbi on johdos samasta vartalosta kuin sana kierä, joka langasta puhuttaessa tarkoittaa hyvin kierteistä. Kierä-sanalle on vastaineita etäsukukielissä ugrilaiskieliä myöten. Näin esimerkiksi komin kielessä gar taikoittaa kierää, tiukkaan kierrettyä, mansin kielessä ker-verbi tarkoittaa 'palmikoida, kietoa yhteen'. Kielitieteilijöiden mukaan rinnastukset etäsukukieliin ova kuitenkin äännehistoriallisista syistä kiistanalaisia. On myös mahdollista, että sana kuuluu merkityksiltään samankaltaisen kerä-vartalon yhteyteen.
Kierto, kierrätys ja kiertue ovat johdannaisia verbistä kiertää.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen...
Sirkka Lassilan Uuden käytöksen kultaisen kirjan (WSOY, 1.p. 1997 - 7.p. 1999) jälkeen WSOY:ltä on ilmestynyt Eija Kämäräisen Hyvä käytös, hyvät tavat: käytöksen kultainen kirja (2004). Muita käytösoppaita on ilmestynyt tämän jälkeen, tosin niitäkin harvoin ja vähän. Ohessa muutamia:
Helena Valonen Hyvä käytös: kaikki mitä tulee tietää (Auditorium, 2014)
Mirva Saukkola: Etiketti: käytösopas arkeen ja juhlaan (WSOY, 2014)
Kirjaa ei näytä olevan suomeksi. Lapin kirjastosta kirja löytyy ruotsiksi. Finna.fi
Helmet kirjastoissa Löytyy kuusi suomennettua Lars monsenin kirjaa. Helmet.fi
Kaipaamasi tietokonealan kirjallisuus on sen verran erikoisalan kirjallisuutta,
ettei sitä lukijakunnan vähyyden vuoksi kannata julkaista suomeksi. Ja alan kielihän on pitkälti juuri englanti. Jotain hyötyä voisi olla Reima Flyktmanin ja Tero Piippasen kirjasta "Hardware", kieli on suomi ja julkaija Suomen atk-kustannus (1998).
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta voi hakea kirjoja asiasanahaulla "Ganander, Christfrid" tai "Ganander, Kristfrid". Näitä samoja kirjoja voi löytyä Kajaanin kirjastostakin. Mikäli ei löydy, niitä voi tilata kaukolainaksi. Oulun aineistotietokannan osoite on
http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html.
Lehtiartikkeleita voi hakea Pohjois-Pohjanmaan aluetietokannasta Ostrobotniasta osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/ostrobotnia/index.html. Artikkeleita kannattaa hakea em. asiasanoilla.
Ulla-Lena Lundbergista kerrotaan esimerkiksi kirjassa Kotimaisia nykykertojia 2, joka löytyy kirjastosta. Hän on syntynyt 14.7.1947 Kökarissa. Tarkoitat varmaan kysymyksessäsi nimenomaan hänen koulutustaan. Hän on antropologi ja filosofian maisteri.
Kirjastossa voit myös hakea Ulla-Lena Lundbergia käsitteleviä aikakauslehtiartikkeleita vaikkapa ALEKSI -tietokannasta kirjailijan nimellä. Sieltä löytyvät ainakin seuraavat artikkelit, joita voit kysyä kirjastosta:
Tekijä Tuppurainen, Marjaleena
Otsikko Ulla-Lena Lundberg: kirjailija palkintosateessa
Lehti Anna
Julkaisuvuosi 1998 ; 8 ; 72-74
Tekijä Karvonen, Minna
Otsikko Ulla-Lena Lundberg: todellinen tehtävä on kirjoittaminen
Haastateltavana kirjailija ja taiteilijaprofessori
Lehti Arsis...
Tätä kysymystä muutkin ovat pohtineet!
Kirjassa 'Luontoilta : kysymyksiä ja vastauksia Suomen luonnonvaraisista eläimistä ja kasveista', toim. Veikko Neuvonen, Tammi 1985 kerrotaan seuraavaa:
'Pulun poikaset lähtevät pesästään vasta aivan täysikasvuisina, jolloin ne muistuttavat aika tavalla aikuisia lintuja. Poikasilla on kuitenkin tylpemmät siivet ja ne ovat hiemen pienempiä kuin aikuiset. Tarkkasilmäiset ihmiset voivat siis nähdä myös pulun poikasia.'
Kirjassa mainitaan vielä, että poikasilla on eriväriset silmät kuin aikuisilla, poikasilla tummanruskeat ja aikuisilla oranssit. Poikaset erottaa aikuisista puluista myös siitä, että niiden niskahöyhenissä on tavallisesti vielä jäljellä poikasuntuvaa.
Tässä palvelussa kirjailijasta on kysytty aiemminkin.
Saat aiemmista Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastauksista erilaisia, lähinnä kirjailijan kirjoihin liittyviä lähteitä. Ota osoite www.kirjastot.fi (Etusivu > Tiedonhaku > Kysy kirjastonhoitajalta > Arkisto). Laita asiasanaksi kirjailijan nimi. Itämeren maiden kirjailijakokous Littera Baltican kotisivuilta löytyy kirjailijan vuoden 2002 kokouksessa pitämä esitelmä englanniksi. Siinä hän käsittelee henkilöhahmojensa ongelmia
(http://www.litterabaltica.net/2002/vallik_aidi.shtml).
Internetistä on saatavissa Vallikin englanninkielinen haastattelu (http://www.einst.ee/literary/spring2004/18_08.htm) ja kriitikko Suvi Aholan artikkeli Vallikin teosten merkityksestä(http://www2.hs...
Hei!
Internetistä löytyy tosiaan ilmaisia käännössanakirjoja.
MOT-sanakirjastossa on myös suomi-suomi -osio. MOT:ia voi käyttää kirjastojen työasemilla.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus kertoo sivullaan http://www.kotus.fi/index.phtml?s=572 Suomen kielen perussanakirjasta, joka löytynee kirja-muodossa lähes kaikista kirjastoista.
