Saint-John Perse oli ranskalaisen Alexis Leger'n kirjailijanimi. Kirjailija ei kertonut tarkkaan, mistä keksi nimen, mutta on arveltu, että yhdistämällä keksityn sukunimensä ja oikean etunimensä hän viittasi Aleksanteri Suureen, joka valloitti muun muassa Persian valtakunnan. Ranskan kielessä Perse tarkoittaa Persiaa tai persialaista.
Perse on myös harvinainen sukunimi englanninkielisessä maailmassa. Silloin se on muunnelma etunimestä Pierce tai Piers.
Lähteet:
https://fr.wikipedia.org/wiki/Saint-John_Perse#Pseudonyme_et_noms
https://en.wiktionary.org/wiki/Perse
Ruotsin kielen voileipää tarkoittavan macka-sanan alkuperästä ei olla täysin varmoja. Macka-sanan käyttö yleistyi slangisanana 1930-luvulla yhdessä voileipien suosion kasvun kanssa. Sana tulee mahdollisesti saksan machen (tehdä) -verbin kautta. Joissain ruotsin murteissa macka alkoi tarkoittaa työtä tai viimeistelyä.Smörgås – Wikipedia
Se, että vasemmasta on tullut "oikea" käsi pitää rannekelloa, juontaa juurensa ihmisten oikeakätiseen enemmistöön (85-90%). Perinteiset mekaaniset rannekellot suunniteltiin oikeakätiselle käyttäjälle: vetonuppi oli kello kolmen kohdalla, ja kun kelloa piti vasemmassa kädessä, se oli helppo vetää ja asettaa oikeaan aikaan oikealla kädellä poistamatta kelloa ranteesta. Oikeassa kädessä olevan "oikeakätisen" kellon vetonupin käsittely vasemmalla kädellä on paljon hankalampaa. Jotkut luksuskellojen valmistajat ovat sittemmin tuoneet markkinoille myös vasenkätisiä malleja.
Moni vasenkätinen rannekellon käyttäjä pitää kuitenkin kelloaan kaikesta huolimatta oikeassa kädessä, koska ei-hallitseva käsi saattaa tuntua luontevammalta paikalta...
Helmet-kirjastojen vinyylilevyt löydät kirjoittamalla sivustolla www.helmet.fi hakukenttään * ja hakutulosten tultua valitsemalla vasemmasta sivupaneelista Aineiston kohdalta LP-levy. Alla oleva linkki toimii samalla tavalla:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20f%3A6__Ff%3Aface…
Klikkaamalla Sijainti-kohdassa Lisää näet listan kirjastoista, joiden kokoelmiin kuuluu vinyylilevyjä, ja voit rajata hakua lisää näyttämään tuloksia vain tietystä kirjastosta.
Tietoja saattaa löytää Siirtokarjalaisen tie -nimisestä henkilöhakemistosta, joka löytyy Turun kaupunginkirjastosta. Kirjasarja on 4-osainen ja siinä on mukana erillinen osoiteluettelo vuoden 1970-1971 asuinpaikkojen mukaan.
Mikäli etsimäsi henkilöt ovat antaneet tuohon kirjasarjaan tietojaan, sieltä saattaa löytyä lähtöpaikkakunta ja kaikki sotien aikaiset evakkopaikkakunnat.
Kirjallisuutta:
Siirtokarjalaisten tie. I-IV. Turku : Nyky-Karjala, 1970.
Siirtokarjalaisten tie: osoitehakemisto Turku : Nyky-Karjala, 1971.
Kansallisarkiston verkkopalveluihin kuuluu Karjala-tietokanta, johon on tallennettu luovutetun Karjalan seurakuntien kirkonkirjoista koottuja henkilötietoja 1600-luvulta alkaen. Nimi- ja asuinpaikkatietojen lisäksi voi etsiä...
Yle on käsitellyt hylättyjä ääniä useissa jutuissa vuosien varrella. Tänä vuonna julkaistun jutun mukaan hylättyjä ääniä on kolme eri kategoriaa: "Hylätyt äänet voidaan jakaa kolmeen ryhmään, joista isoin on äänestyslippuun tehdyt asiattomat merkinnät. Toinen on täysin tyhjänä jätetty äänestyslippu. Kolmas ryhmä on epäselvät merkinnät, joissa äänestäjä on yrittänyt tehdä oikean näköisen numeron." Hylättyjä ääniä annetaan vaaleissa noin 0,5-0,6% annetuista äänistä.
Vuoden 2018 jutussa avataan enemmän epäselviä merkintöjä: "– Surullisimpia ovat tapaukset, joissa me emme saa selvää, ketä äänestäjä on yrittänyt äänestää. Eli ihminen on halunnut äänestää, mutta ei ole kyennyt laittamaan äänestyslappuun numeroa selvästi, Teemu...
Olga on venäläinen muunnos vanhasta pohjoismaisesta nimestä Helga, josta johdettu muinaisskandinaavinen sana helagher tarkoittaa ’pyhää’ ja ’varottavaa’. Suomalainen asu Olgasta on Oili.
Olga -nimestä löydät lisätietoa mm. näistä teoksista:
Saarikalle, Anne & Suomalainen, Johanna: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerrus, 2007)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
Vilkuna, Kustaa: Suuri nimipäiväkalenteri (Otava, 1969)
Vuosina 1686-1869 voimassa ollut kirkkolaki mahdollisti ankaran kirkkokurin. Kirkkokurin avulla seurakuntalaisia rangaistiin esimerkiksi yksilöön, yhteiskuntaan tai valtioon kohdistuneesta teosta tai uskonnon harjoittamiseen liittyvästä laiminlyönnistä.
Pekka Halmesmaa kertoo kirjassaan "Kirkkokuri murroksen kynnyksellä" näistä erilaisista rangaistusmuodoista mitä esimerkiksi ”haluttomuus perehtyä kristinoppiin” tai ”jumalanpalvelukseen liittyvien velvollisuuksien laiminlyönti” aiheutti.
Kyseisen kirkkolain mukaan kärsimyksen tuottaminen sääntöjä rikkoneelle kuului rangaistuksen olemukseen. Rangaistuksia olivat esimerkiksi varoitukset joko papilta ja/tai kirkkoneuvostolta, sakko tai vaihtoehtoisesti kirkolle työn tekeminen sekä...
Veikko Ahvenaisen säveltämä ja Veikko Lavin sanoittama kappale "Silakka-apajalla" sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 14 ja nuottiin Lavi, Veikko: "Tunteella ja huumorilla" (Fazer Musiikki, 1990). Laulu alkaa: "Muistan kun valakalla solakalla".
Tässä joitakin kuvaukseesi sopivia kirjoja:
Sanna Eeva: Maamorsian
Juli Zeh: Yli-ihmisiä
James Hamilton-Paterson: Mausteena Fernet Branca
Kaarina Davis: Toisinnäkijän päiväkirja
Eija Wager: Tupaantuliaiset
Juli Zeh: Yli-ihmisiä
Linda Olsson: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja
Nina Burton: Elämän ohuet seinät
Lisätietoja kirjoista löytyy Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/
Yksittäistä teosta näin spesifistä aiheesta ei näytä olevan, mutta esim. Kodin terveyskirjasto: Hengitys kertoo jonkun verran keuhkofibroosista mm. tapauskertomuksen muodossa.
Voit koittaa hakua aineistotietokannasta ( http://www.libplussa.fi ) yleisemmällä termillä keuhkosairaudet
Vielä spesifimpää tietoa halutessasi voit koittaa samaista asiasanaa Helsingin yliopiston kirjaston aineistohaussa osoitteessa http://helka.csc.fi/ - valitse esim. asiasana (selaus) ja kirjoita keuhkosairaudet
Kyseista nuottia on etsitty tässä verkkopalvelussa aiemminkin,ja vielä hiljakkoin, joten kopioin vastauksen tähän:
Kyseessä taitaa nyt olla sellainen kappale, josta nuottia ei ole julkaistu. Etsin sitä kaikista maakuntakirjastoista ja Violasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia. Sinne on tallennettu tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen ja äänitteistä viime vuosisadan alusta alkaen. Skädäm-niminen yhtyehän levytti kappaleen vuonna 1986.
Kaukolainaksi voidaan tilata sellaista aineistoa, jota ei ole maakuntakirjaston omassa kokoelmassa. Voit tehdä kaukolainapyynnön joko kirjastossa käymällä tai verkkosivultamme löytyvällä lomakkeella. Lomakkeen sekä lisätietoa kaukolainoista saat kotisivultamme seuraavasta osoitteesta:
http://www.lappeenranta.fi/suomeksi/palvelut/kirjasto/palvelut_a-o/kirj…
Kaukolainamaksu tieteellisistä kirjastoista on seitsemän euroa, yleisistä kirjastoista kaksi euroa.
Tarkoittanet Salzburgin emigranteilla protestanttisia talonpoikia, jotka Salzburgin katolinen arkkipiispa Leopold Anton von Firmian karkotti Salzburgista ja sen ympäristöstä v. 1731-32. Maata omistaville talonpojille annettiin aikaa poistua kaupungista 2-3 kuukautta, köyhille vain viikko. Karkotettuja oli n. 20 000. He suuntasivat kohti Itä-Preussia, jonka kuningas Fredrik Vilhelm I oli luvannut heille turvapaikan. Osa karkotetuista jatkoi Hollantiin ja osa edelleen Pohjois-Amerikkaan Georgiaan, jossa he asettuivat asumaan perustamaansa Ebenezer-nimiseen kaupunkiin.
Lisätietoja löytyy näiltä nettisivuilta:
http://www.pfaenders.com/html/salzburger_expulsion.html
http://www.answers.com/topic/salzburg-expulsion
http://www.georgiaencyclopedia...
Tarkoittanet teosta Sosiaalityön käsikirja, josta ensimmäinen painos on ilmestynyt vuonna 2007.
Toinen uudistettu painos on vuodelta 2010. Korttitiedon mukaan siinä on luettelo sosiaalityön väitöskirjoista vuoteen 2009 asti. Sivumäärä on 470 sivua.
Kolmas uudistettu painos on ilmestynyt vuonna 2011 ja sisältää väitöskirjat vuoteen 2011. Sivuja 496.
Usein kirjan esipuheessa kerrotaan, mitkä tiedot uudessa painoksessa ovat muuttuneet. Jospa siitä selviäisi, onko muuta muutosta kuin vuosien 2010-2011 väitöskirjat.
Salasanan Lahden kaupunginkirjastoon saat käymällä missä tahansa kaupunginkirjaston toimipisteessä ja esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/uusinta.htm
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Forssan sekakuorosta ei ole kukaan kirjoittanut ainakaan itsenäistä teosta. Myöskään artikkelitietokanta Artosta ei löytynyt kuoroon yhtään viitettä.
Tuomo Väkevä on kirjoittanut 1983 julkaistun kirjan "Tanssien soittajista ja tanssipaikoista Lounais-Hämeessä 1917-1970 ; Forssan seudun muusikot 1958-1983", mutta tässä on tuskin yksittäisen kuoron vaiheista mitään tarkempaa, vaikka joitain viitteitä voikin olla.
Voisi olla hyödyllistä ottaa yhteyttä Forssassa mahdollisesti vielä toimiviin kuoroihmisiin ja kysellä, löytyisikö jostain talletettuna kuoron vanhoja dokumentteja. Jos niitä on säilynyt, on ne voitu siirtää kaupunginarkistoon tai mahdollisesti jopa maakunta-arkistoon Hämeenlinnaan....
Kirjastoautossa saat uuden kirjastokortin aivan kuten tavallisessa kirjastossakin. Voit täyttää kirjastokorttihakemuksen ja noutaa korttisi kirjastoautosta. Halutessasi voit tulostaa hakemuslomakkeen ja täyttää sen valmiiksi, kun tulet kirjastoon. Tulostettava hakemuslomake löytyy alla olevasta linkistä avautuvalta sivulta. Mikäli olet yli 15-vuotias, et tarvitse lomaketta, mutta varaa mukaasi henkilötodistus.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki/…
Tällainen nuotti löytyy Turun seudun kirjastoista, ks. https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_li… Ota yhteys lähikirjastoon saadaksesi nuotin lainaksi.
Samainen nuotti löytyy myös pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa): http://luettelo.helmet.fi/search~S3*fin?/Xmyrskyluodon+maija&searchscop…
ISBN 978-952-461-129-9
Edellinen nuottikin on lainattavissa ja muiden kuntien kirjastojen kautta kaukolainattavissa.
