Kirjastomme kotisivulta http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/ kohdasta Kirjallisuus avautuu sivu, johon on koottu runsaasti kirjallisuuteen ja lukemiseen liittyviä linkkejä, mm. kirja-arvosteluja, valikoimaluetteloita, kirjallisuutta aiheen mukaan, kirjallisuuspalkintoja jne.
Myös monet muut kirjastot ovat koonneet samantyyppisiä kirjallisuussivuja.Kirjastot.fi sivulta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ löytyy myös Kirjallisuus -sivusto sekä mahdollisuus hakea muiden kirjastojen kotisivuja.
En voi varata kirjoja sinulle kun en tiedä kirjastokorttisi numeroa. Voit itse varata kirjoja netin kautta sivusta
http://www.helmet.fi/
Varausohjeet löydät tästä:
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#varaaminen
Siilinjärven oman kunnankirjaston aineistotietokannan kautta löytyy paljon jooga-aiheisia kirjoja. Kirjoita asiasanat/aihe-ruutuun jooga, niin saat kirjojen nimet.
http://kirjasto.siilinjarvi.fi/
Kirjaston asiakkailla on pääsy Aleksi-artikkelitietokantaan, josta löytyy runsaasti artikkeleita joogasta. Tieteellisempää tietoa löydät yliopistokirjastojen Linnea-tietokannasta, jota voit käyttää myös kirjastossa.
http://www.siilinjarvi.fi/kirjasto/tietokannat.php
Joogaa on monenlaista. Näiltä sivuilta löydät joidenkin ryhmien suosittelemia lähteitä:
http://www.jooga.org/
http://www.joogaliitto.fi/
Kirjassa Muminpappans bravader kerrotaan näin ensimmäisen luvun ensimmäisellä sivulla näin.
De tydde på födelsen av ett mycket ovanligt och begåvat mumintroll och hemulen oroade sig alltså för att hon skulle få besvär med mig (genier anses ju i allmänhet vara otrevliga men själv har jag åtminstone aldrig känt mig störd av det)
Emme ole löytäneet runoa kreikkalaisten runoilijoiden tuotannosta. Käännösrunoja voi etsia runotietokannasta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Uuno Kailaalla on runo: Pyramiidilaulu ja Mika Waltarilla runo Pyramidi-uni kokoelmassa Mikan runoja ja muistiinpanoja.
Islantilaisella Steinn Steinarrilla on runo Aika ja vesi kokoelmassa Ja tunturin takaa kuulet - Islannin sodanjälkeistä lyriikkaa. "Aika on kuin vesi..."
Anu Holopaisen kotisivujen: http://whitecortex.net/~anu/teokset.html mukaan Syysmaan 4. osa on työn alla.
Holopaisen kustantaja on Karisto, myös sieltä löytyy tietoa kirjailijasta: http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=2&ac…
Vuonna 2006 voimaan astuneen lainauskorvausjärjestelmän kautta myös musiikin tekijät saavat jonkin verran rahaa siitä hyvästä, että heidän musiikkiaan lainataan kirjastoista. Lainauskorvaukset ovat vähäiset, ja artisti saa niistä vähemmän rahaa kuin levyjen myynnistä. Lainauskorvauksia voi tulla enemmän vain jos levyä lainataan todella paljon. Suosituimmat artistit saattavat saada sitä kautta konkreettista hyötyä, marginaalisemmat artistit eivät sitäkään. Suomessa muusikot tulevat vielä kaukana kaunokirjailijoiden perässä näissä lainauskorvauksissa.
Tarkoittanet Salzburgin emigranteilla protestanttisia talonpoikia, jotka Salzburgin katolinen arkkipiispa Leopold Anton von Firmian karkotti Salzburgista ja sen ympäristöstä v. 1731-32. Maata omistaville talonpojille annettiin aikaa poistua kaupungista 2-3 kuukautta, köyhille vain viikko. Karkotettuja oli n. 20 000. He suuntasivat kohti Itä-Preussia, jonka kuningas Fredrik Vilhelm I oli luvannut heille turvapaikan. Osa karkotetuista jatkoi Hollantiin ja osa edelleen Pohjois-Amerikkaan Georgiaan, jossa he asettuivat asumaan perustamaansa Ebenezer-nimiseen kaupunkiin.
Lisätietoja löytyy näiltä nettisivuilta:
http://www.pfaenders.com/html/salzburger_expulsion.html
http://www.answers.com/topic/salzburg-expulsion
http://www.georgiaencyclopedia...
Vaski-kirjastoissa tätä kysymäänne kirjaa on yhteensä 10 kpl, juuri nyt ei yhtään hyllyssä lainattavissa. Siitä on ollut varaus ja kirja on noudettavissa-tilassa. Maskun kirjaston kokoelmissa kirja myös on, muttei tällä hetkellä paikalla. Järjestelmän mukaan näyttäisi olevan matkalla kotikirjastoon.
Kirja on Rudolf Björnssonin ”Työväenverta ja herrasväenverta, rakkaus romaani nykyisestä yhteiskunnallisesta ja poliittisesta taistelusta otettuine aiheineen” (Otto Andersin, 1900-1901). Tämän tiesi kertoa ”Työmies”-lehden 30.12.1901 arvostelu.
Kallion ja Rikhardinkadun kirjastoista löytyy helppolukuisia lastenkirjoja englanniksi ja ranskankielisiäkin jonkin verran. Pasilan kirjaston kokoelmat ovat edellisiä suuremmat.
Sopivaa luettavaa voi etsiä esimerkiksi HelMet-haulla asiasanalla helppolukuiset kirjat ja tekemällä tarvittavat aineisto-, kokoelma-, kieli- ja sijaintirajaukset.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea…
Tässä esimerkkinä hakutulos Rikhardinkadun kirjaston helppolukuisista englanninkielisistä lastenkirjoista: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28helppolukuiset%20kirjat%…
Jos jättää sijaintirajauksen tekemättä, laajenee hakutulos huomattavasti. Esimerkiksi J'aime lire -sarjan kirjoja löytyy eri kirjastoista. Niitä...
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ kertoo, että ”Tiirikainen” on sukunimenä 379 henkilöllä, joista 366 asuu Suomessa. Nimen kantajista 186 on miehiä ja 193. Kaikkiaan nimi on ollut 885 henkilöllä, jos kuolleet ja nimensä vaihtaneet lasketaan mukaan.
Margit Sandemo on kirjoittanut n. 151 kirjaa, jotka kuuluvat erilaisiin sarjoihin. Lisäksi hän on kirjoittanut 14 yksittäistä kirjaa. Häneltä on siis julkaistu yhteensä n. 165 nimekettä.
Puolaksi Sandemon kirjoja on käännetty todella paljon. Puolan kansalliskirjastosta löytyy 430 Margit Sandemon kirjaa puolaksi, ohessa linkki nimekkeisiin:
http://alpha.bn.org.pl/search~S5?/asandemo+margit/asandemo+margit/1,1,4…
Tietenkin tässä nimekemäärässä ovat myös nimekkeiden eri painokset, joita on keskimäärin 3/nimeke, joukossa on kyllä myös yksittäisiä nimekkeitä. Nimekkeitä on siis käännetty puolaksi karkeasti arvioiden 160, luultavasti Sandemon koko tuotanto on käännetty puolan kielelle.
Kyllä komisario Maigret-kirjoja vielä löytyy. Jos Kyyti-kirjastojen tarkennetussa haussa kirjoittaa tekijäkenttään simenon, georges ja asiasanakenttään maigret ja vielä rajaa haun suomenkielisiin teoksiin, tuloksena on 56 teosta.
Koirista on keskusteltu kirjastoissa paljon ja täälläkin asiasta on kyselty aiemminkin. Helmet-kirjastot ovat tehneet itsenäisesti koiria koskevat päätökset. Kontulan kirjastoon koiran kanssa voi mennä. Jos haluat joskus käyttää muita kirjastoja, asia kannattaa aina tarkistaa. Helmetin Kirjastot ja palvelut -sivustolta voi etsiä ne kirjastot, joihin voi koiran kanssa voi mennä (koirat sallittu). Asian voi tietysti aina tarkistaa suoraan kirjastosta puhelimitse. On kirjastoja, joissa koirat eivät ole sallittuja, mutta nopea asiointi - esimerkiksi varausten nouto tai palautus - on kuitenkin koiran kanssa mahdollista.
Käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt yhtäkään mainitsemistasi paikannimistä.
Tarkempaa tietoa paikannimistä saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (www.kotus.fi), joka mm. tutkii ja huoltaa nimistöä ja pitää yllä nimiaineistoja ja laajaa paikannimiarkistoa.
Nimien alkuperää voisi tiedustella myös esimerkiksi suoraan Sonkajärven kirjastosta, jossa voi olla paikallishistoriikkejä (http://www.sonkajarvi.fi/Suomeksi/Palvelut/Kirjasto,-kulttuuri-ja-kansa…).
Laurin Pohjanpään runosta Syksy ei löydy varsinaista runokäännöstä. Nuottijulkaisu Syksy ja muita lauluja = Autumn and other Finnish songs (1981) sisältää Heikki Sarmannon laulusävellyksiä suomalaisten runoilijoiden sanoihin. Mukana on myös Lauri Pohjanpään runoon Syksy (Kaksi vanhaa varista) sävelletty laulelma. Julkaisuun on liitetty laulujen englanninnokset. Runot on kääntänyt Aina Swan Cutler.
Julkaisun saatavuustiedot voit tarkistaa HelMet-luettelosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseinen sitaatti on William Shakespearen näytelmän Henrik IV ensimmäisen osan viidennen näytöksen toisesta kohtauksesta.
Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan vuonna 1897 seuraavasti: Niin, loordit, lyhyt elämän on aika; [--] Matti Rossin suomennoksessa vuodelta 2004 sama kohta kuuluu näin: Voi miten lyhyt onkaan elämä!
http://shakespeare.mit.edu/1henryiv/1henryiv.5.2.html
http://www.gutenberg.org/cache/epub/39557/pg39557-images.html
Shakespeare, William: Henrik IV. Ensimmäinen osa. (suom. Matti Rossi, 2004, WSOY)
