Kysele uusinta Nightmare room - sarjan kirjaa kevään aikana kirjastosta. Tarkkaa päivää kirjan kirjastoon tulolle en uskalla luvata.
David Beckhamista on kirjoitettu kirjoja, mutta kirjat ovat englanninkielisiä. Tässä kirjojen nimiä:
Hildred, Stafford: There's only one David Beckham
Beckham, David: My side
Beckham, David: Beckham : my world
Helena Hirvikorven teoksessa Linnan juhlat kautta aikojen kerrotaan kutsusta juhliin (s. 74-83) ja s. 75 on kuva kutsusta. Kuvassa näkyy myös kutsun teksti.
Emme ole löytäneet runoa kreikkalaisten runoilijoiden tuotannosta. Käännösrunoja voi etsia runotietokannasta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Uuno Kailaalla on runo: Pyramiidilaulu ja Mika Waltarilla runo Pyramidi-uni kokoelmassa Mikan runoja ja muistiinpanoja.
Islantilaisella Steinn Steinarrilla on runo Aika ja vesi kokoelmassa Ja tunturin takaa kuulet - Islannin sodanjälkeistä lyriikkaa. "Aika on kuin vesi..."
Anu Holopaisen kotisivujen: http://whitecortex.net/~anu/teokset.html mukaan Syysmaan 4. osa on työn alla.
Holopaisen kustantaja on Karisto, myös sieltä löytyy tietoa kirjailijasta: http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=2&ac…
Vuonna 2006 voimaan astuneen lainauskorvausjärjestelmän kautta myös musiikin tekijät saavat jonkin verran rahaa siitä hyvästä, että heidän musiikkiaan lainataan kirjastoista. Lainauskorvaukset ovat vähäiset, ja artisti saa niistä vähemmän rahaa kuin levyjen myynnistä. Lainauskorvauksia voi tulla enemmän vain jos levyä lainataan todella paljon. Suosituimmat artistit saattavat saada sitä kautta konkreettista hyötyä, marginaalisemmat artistit eivät sitäkään. Suomessa muusikot tulevat vielä kaukana kaunokirjailijoiden perässä näissä lainauskorvauksissa.
Aila Meriluodon suomennos Wordsworthin Lines written in early spring -runosta löytyy Edith Holdenin kirjasta Nuoren naisen päiväkirja luonnontapahtumista 1906 (Otava, 1979).
Hei!
Tätä asiaa on aikaisemminkin kysytty tällä palstalla ja arkistosta löytyy esim. nämä:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=517cc620-dda1-45a…
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=681fae8f-b00b-454…
Seitti-verkkopalvelusta löytyi asiasanahaulla (linnut suomi äänet) nämä: https://seitti.seinajoki.fi/web/arena/search?p_p_state=normal&p_p_lifec…
Suomen luonto lehden -sivuilta löytyy lintujen ääniä, joita voi kuunnella suoraan verkossa: http://www.suomenluonto.fi/
Suomen lintuvarusteen sivuilta löytyy ostettavia tuotteita:
http://www.birdlife.fi/julkaisut/index.shtml
Vanamo-kirjastojen asiakkailla on mahdollisuus lainata ja lukea kirjoja Ellibs-lainausjärjestelmän kautta. Ohjeet löytyvät Vanamo-kirjastojen kotisivuilta: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/ekirjat. Äänikirjoja ei Ellibsin kautta ole kuitenkaan vielä tarjolla. Äänikirjoja tarjoaa Celia-kirjasto, jonka asiakkaita ovat he, joille tavallisen (painetun) kirjan lukeminen on vaikeaa. Lisätietoja asiakkuudesta saat Celian verkkosivuilta www.celia.fi.
Vanamo-kirjaston kotisivuilta pääsee myös valtakunnalliseen eKirjastoon (http://ekirjasto.kirjastot.fi/), jonne Celia on antanut vapaasti kaikkien käyttöön muutaman äänikirjan. Katso sivu http://ekirjasto.kirjastot.fi/aanikirjat .
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ kertoo, että ”Tiirikainen” on sukunimenä 379 henkilöllä, joista 366 asuu Suomessa. Nimen kantajista 186 on miehiä ja 193. Kaikkiaan nimi on ollut 885 henkilöllä, jos kuolleet ja nimensä vaihtaneet lasketaan mukaan.
"E-kirja" eli verkon kautta käytettävä sisältöpalvelu on aina sopimukseen perustuvaa toimintaa julkisessa kirjastossa. Koska käyttö ei perustu lakiin vaan sopimukseen, sen ehdot voivat olla periaatteessa ihan mitä tahansa, mitä oikeudenhaltija keksi ehdoksi asettaa. Sen takia ei ole mahdollista antaa yksinkertaista vastausta yllä esitettyihin tilanteisiin, kaikki riippuu siitä, kenen kanssa kirjasto asioi.
Yleisesti ottaen verkkosisällöt voidaan ryhmitellä ehtojensa puolesta kolmeen karkeaan ryhmään. Helpoimman ryhmän muodostavat ne palvelut, joista maksetaan lisenssimaksua samaan aikaan palvelua käyttävien määrän mukaisesti. Esimerkiksi monessa kirjastossa oleva Naxos Music Library myy lisenssejä, joilla on rajaton käyttöoikeus palvelun...
Käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt yhtäkään mainitsemistasi paikannimistä.
Tarkempaa tietoa paikannimistä saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (www.kotus.fi), joka mm. tutkii ja huoltaa nimistöä ja pitää yllä nimiaineistoja ja laajaa paikannimiarkistoa.
Nimien alkuperää voisi tiedustella myös esimerkiksi suoraan Sonkajärven kirjastosta, jossa voi olla paikallishistoriikkejä (http://www.sonkajarvi.fi/Suomeksi/Palvelut/Kirjasto,-kulttuuri-ja-kansa…).
Emagz on valitettavasti käytettävissä vain Kymenlaakson kirjastoissa, joissa se toimii sekä kirjastojen että omilla tietokoneilla sekä mobiililaitteilla.
Valitettavasti levytystä ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy. Itse asiassa en löytänyt mitään tietoja laulusarjan levytyksistä, vaikka sitä onkin esitetty eri maissa.
Laulusarjassa tenori on Mandelštamin roolissa, kertoja edustaa Anna Ahmatovaa ja käyttää omaa äidinkieltään. Esim. Venäjällä kertojan roolissa esiintyi Alla Demidova, Englannissa Vanessa Redgrave, Ranskassa Marie Barrault ja Marthe Keller. Nämä tiedot löytyivät Stsedrinin 75-vuotishaastattelusta 27.12.2007 Nevskoje vremja -lehden sivuilta. http://nvspb.ru/stories/rodionshedrinluchshevsegorabot/?version=print
Nuotti on olemassa Schottin julkaisemana,tuotenro ED 9625, tosin sitä ei ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Venäjänkielinen alkuteos on nimeltään Vek moj, zver’...
Kyllä, Lauri Pohjanpään Käräjillä-runossahan se käräjäpaikan pihamaa kilua ja kalua oli täynnä, "meni sisälle toiset synkkinä ja toiset jo oli käynnä".
Käräjillä sisältyy Pohjanpään neljänteen runokokoelmaan Metsän satuja (1924). Se löytyy myös hänen Valituista runoistaan sekä esimerkiksi ensimmäisestä Tämän runon haluaisin kuulla -antologiasta.
Helsingin yliopiston kirjaston sivuilta löytyy käyttösäännöt osiosta tieto:
"Kaikilla on oikeus käyttää Helsingin yliopiston kirjastoa. Käyttösäännöt koskevat paikalliskäytön ohella myös e-aineistojen etäkäyttöä." sekä "•Kirjastokortin voi saada henkilö, joka on täyttänyt 15 vuotta, jolla on suomalainen henkilötodistus ja katuosoite Suomessa. Poikkeuksena ovat yliopistossa vierailevat vaihto-opiskelijat ja tutkijat, joilla on mahdollisuus saada kortti em. ehdoista riippumatta"
Eli peruskäyttö on maksutonta kaikille suomalaisille, jotka asuvat Suomessa.
Jos haluat kopioita aineistosta tai kaukolainoja, on palvelu maksullista.
Hinnaston löydät linkistä:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/asioi/hinnasto/
