Helsingin Sanomien toimittamassa Korttelikirja- sarjassa osassa 1 Puhvelista Punatulkkuun käydään läpi Ullanlinnan kortteleita. Kaivopuistosta löytyy esim. Mikko-Olavi Seppälän kirja Kaivopuisto ( Helsinki-seura, 2008). Matti Klingeltä ilmestyi viime vuonna teos Pääkaupunki ( Otava), jossa on mm. artikkelit Ullanlinnan seutu ja Keisarinna ja Kaivopuisto.
Helsingin pääkirjastossa Pasilassa on kattava Helsinki kokoelma, sieltä varmaan löytyisi tietoa Etelä-Helsingistä. Samoin Rikhardinkadun kirjastossa löytyy Helsinki kokoelma.
Kyseessä ei ole kirja, vaan artikkeli Avec-lehden vuoden 2010 kolmannessa numerossa (sivut 40-41).
Kyseistä lehteä ei löydy HelMet-kirjastoista, mutta Espoossa sitä pääsee lukemaan ja lainaamaan Leppävaarassa sijaitsevasta Laurea-kirjastosta.
http://www.laurea.fi/fi/leppavaara/kirjasto/Sivut/default.aspx
https://laurus.amkit.fi/index.html
Pin-koodi luodaan yleensä samalla kertaa kuin kirjastokortti. (Anteeksi unohdus omppulaisten puolesta!)
Sähköisten palveluiden käyttöön sopii sama tunnusluku kuin lainausautomaattiin.
Valitettavasti joudut käymään uudelleen jossain HelMet-kirjastossa kortin ja kuvallisten henkilöpapereiden kanssa.
Runo on julkaistu ilman nimeä ainakin Karjalaisen Odota minua, elämä –kirjassa (Kirjapaja, 1996, ISBN 951-625-366-0) sivulla 47. (Tiedon lähetti Forssan kirjasto.)
Riippuu vähän siitä, millaista tietoa haluaisit saada. ”Urjalan sanomat” voisi olla yksi lähde, sillä se on alkanut ilmestyä joulukuussa 1917. Lehti on tosin ilmestynyt vain kerran viikossa. ”Urjalan sanomia” voi lukea Kansalliskirjastossa mikrofilmiltä tai digitoituna.
Jos tuona päivänä on tapahtunut historian kannalta jotakin merkittävää, voi asiasta olla tietoa Kirsti Arajärven teoksessa ”Urjalan historia. II : Kunnalliselämän alkamisesta nykyaikaan” (Urjalan historiatoimikunta, 1975). Toinen, hiukan toisesta näkökulmasta kirjoitettu historiikki on Eeva Ojasen kirjoittama ”Urjalan seurakunnan historia” (Urjalan seurakunta, 1989).
Helmet kirjastoista löytyy lastenlaulu ja -lorukirjoja eri kielillä.
Millaista tietoa tarvitsisit?
Lauluja ja Loruja eri kielillä, vaiko tutkimustietoa aiemmasta?
Jos tutkimus kiinnostaa, löydät sopivaa materiaalia varmaan Yliopiston kirjastoista.
Tarkempi kirjasto riippuu siitä, mikä on tutkielmasi näkökulma.
Lorujen ja laulujen kehitys, vertailu, perinteet vaiko jokin muu...
Laulu "Ainon aaria koivulle" on julkaistu nuottina vuonna 1951 (Fazerin oopperasarja 10, FM3000) sovitettuna lauluäänelle ja pianolle. Lahden kaupunginkirjaston kokoelmissa sitä ei kuitenkaan ole. Nuotin voi kuitenkin saada käymällä omassa kirjastossa ja pyytämällä sieltä kaukolainaa. Nuotti näyttäisi olevan seuraavien kirjastojen kokoelmassa
Rovaniemen kaupunginkirjasto
Seinäjoki (Eepos-järjestelmä)
Tampereen pääkirjasto (PIKI-kirjastot - ainoa kappale lainassa)
Turun pääkirjasto (Vaski-kirjastot)
Heikki Poroila
Kirjastokimpalla viitataan kunnan- ja kaupunginkirjastojen väliseen yhteistyöhön, jonka tavoitteena on hyödyttää alueen kirjastoja ja asiakkaita. Yleensä kaikki kirjastokimppaan kuuluvat kirjastot käyttävät samaa kirjastojärjestelmää ja samalla kirjastokortilla voi lainata teoksia kaikista kimppaan kuuluvista kirjastoista. Tällä hetkellä Suomessa on yhteensä 30 kirjastokimppaa. Kirjastokimppoja ovat esimerkiksi Varsinais-Suomen alueella sijaitseva Vaski-kirjastot sekä pääkaupunkiseudulla sijaitseva HelMet-kirjastot. Kaikki kirjastot eivät kuitenkaan kuulu kirjastokimppoihin. Esimerkiksi Someron, Kirkkonummen ja Sotkamon kirjastot eivät kuulu mihinkään kirjastokimppaan.
Ajankohtaisin tieto kirjastoista ja kirjastokimpoista löytyy kirjastot....
Yritin tutkia tätä asiaa, mutta varsinaista yhtä luotettavaa tietolähdettä en löytänyt.
Lähimmäs osui Worldatlas, jossa oli listattuna 30 maata ja niiden poliisien lukumäärä (2017), https://www.worldatlas.com/articles/list-of-countries-by-number-of-poli…
Eurostatista löytyi tilasto Euroopan unionista, Euroopan unionissa 1,6 poliiisia (2016), https://ec.europa.eu/eurostat/en/web/products-eurostat-news/-/DDN-20190…
European Institute for Crime Prevention and Control (HEUNI) -instituutin julkaisussa on kootusti kyseisiä lukuja eri maista (Police staff: Number of police officers per 100 000 population). Vuonna 2014 julkaistu 5. painos vaikuttaa olevan tuorein: https://wp.unil.ch/europeansourcebook/printed-editions-2/5th-...
Järvenpään kirjasto ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajakirjastoihin. Järvenpää kirjaston sivuilta ei löytynyt tietoa videokasetin digitointimahdollisuudesta. Sinun kannattaa olla yhteydessä suoraan Järvenpään kirjastoon ja varmistaa asia sieltä. Yhteystiedot löydät alla olevasta linkistä.
https://www.jarvenpaa.fi/--Yhteystiedot--/sivu.tmpl?sivu_id=151
https://www.jarvenpaa.fi/--Kirjaston_palvelut--/sivu.tmpl?sivu_id=154
Kahvilan miehille tiedoksi, että sanalla "pokka" on useita, toisiinsa liittymättömiä merkityksiä ja sen myötä alkuperiä.
Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle merkitykset "pokeri" ja "pokerinaama":
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pokka?searchMode=all
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo, että molemmat sanat on mainittu jo Elias Lönnrotin sanakirjassa 1880, mutta Lönnrotin pokeri merkitsi nyrkkeilyä, ja on mahdollisesti lainaa englannin kielen poker-sanasta sanan alkuperäisemmässä merkityksessä. "Pokka" taas on venäläisperäinen ja merkitsee sivua tai kylkeä.
Kolmas "pokka" on kylä Lapissa, Kitisenlatvalla Koillis-Kittilässä. Suomenkielinen nimi on mukaelma pohjoissaamesta, ja sen pohjana on ollut ...
Hei!
Taulu kannattaisi näyttää taiteen asiantuntijalla tai kysyä taidearviointia. Esimerkiksi Bukowskin huutokauppa-sivustolla,
josta löytyy Online-arviointi. https://www.bukowskis.com/specialists
Myös Hagelstamin huutokauppojen sivuilla löytyy tietoa taideteosten arvioinnista. https://www.hagelstam.fi/
Näiltä sivuilta voi kysyä tietoa mahdollisesta tekijästä. Teostiedustelut ja arviointipyynnöt ovat näillä sivustoilla maksuttomia.
Antiikki & Design-lehdestä löytyy palsta "Mikä, missä, milloin", jossa asiantuntijat vastaavat lukijoiden kysymyksiin ja arvioivat hintoja.
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
On selvää, että Pulp Fictionin kuuluisasta tanssikohtauksestakin on olemassa paljon enemmän kuvattua materiaalia kuin itse varsinaisessa elokuvassa näemme. Emme kuitenkaan löytäneet välittömiä viitteitä juuri kyseisen kohtauksen poistettuihin tai leikattuihin otoksiin.
Itse elokuvasta julkaistut eri versiot löytyvät muun muassa IMDB-sivustolta.
Poistetuista kohtauksista on kirjoitettu esimerkiksi Screenrant-sivustolla, mutta tässä verkkoartikkelissa ei ole valitettavasti mainintaa juuri tanssikohtauksesta.
Tuoreehkossa IndieWiren uutisessa kerrotaan, että Tarantino olisi myymässä ennen näkemättömiä poisleikattuja kohtauksia, käsikirjoituksia sekä muuta elokuvaan liittyvää aineistoa.
Lisäksi eri verkkopalveluista on löydettävissä...
Tarkoitat ilmeisesti Nathan Evansin tunnetuksi tekemää uusiseelantilaista kansanlaulua ”The Wellerman”, josta käytetään myös nimiä ”Wellerman” tai ”Soon may the Wellerman come”. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin ”Chart hits of 2021” (Hal Leonard, [2021]; HL00386448; nimeke takakannessa: ”Easy piano arrangements of 20 smash hits”). Nuotissa on helppo pianosovitus, sanat ja sointumerkit. Myös verkosta löytyy useita nuotinnoksia tästä laulusta, osa niistä voi olla maksullisia. Tässä yksi esimerkki:
https://musescore.com/user/6695411/scores/6613120
Maurice Ravelin "Boleron" partituurista näkee, mitä soittimia teoksen esityskokoonpanoon kuuluu. Esimerkiksi Durand-kustantamon partituuri löytyy verkosta, mutta myös lainattavaksi esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastosta. Partituurin alussa on luettelo soittimista. Teoksen aloittavat rummut, alttoviulut ja sellot.
Ravel, Maurice: Bolero IMSLP Petrucci Music Libraryssa (IMSLP = International Music Score Library Project):
https://imslp.hk/files/imglnks/euimg/b/ba/IMSLP410315-PMLP03667-Bolero_…
Eduskuntavaaleissa ulkosuomalaisen vaalipiiri määräytyy sen mukaan, mihin vaalipiiriin hänen väestökirjapitokuntansa kuuluu. Väestökirjanpitokunta taas on yleensä se kunta, jossa ulkosuomalainen on viimeksi Suomessa asuessaan asunut. Ulkosuomalaisen äänioikeutetun vaalipiiri mainitaan hänelle lähetetyssä äänioikeusilmoituksessa ja sitä voi tarvittaessa tiedustella Digi- ja väestötietovirastosta.
Jos Suomen kansalaisella ei ole ollut kotikuntaa Suomessa, hänen kotikuntansa määräytyy kotikuntalain 6 a §:n mukaisesti.
Ulkosuomalaisten äänestäminen - Vaalit
En saanut mistään nettilähteestä tietoa sanonnan alkuperästä.
Sitä kannattaa varmaan kysyä Kotimaisten kielten keskukselta. Linkki kielineuvonnan lomakkeisiin
