Asiaa on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta ennenkin. Arkistosta löydät linkit. Kirjoita hakuruutuun sana kansallispuvut.
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Ensimmäisenä tuli mieleen Anne Fankin päiväkirja useine painoksineen ja Hadrianus, tuntojensa kanssa kamppaileva nuorimies Englannista. Molemmat voisi ajatella nuortenkirjoiksi, vaikka raja nuorten- ja lastenkirjallisuuden välillä onkin joskus niin häilyvä.
Tässä kirjoja, joiden pitäisi olla kirjoitettu päiväkirjamuotoon – ikävä kyllä, en päässyt tarkistamaan kaikkia.
LASTENKIRJAT:
Noronen, Paula: Emilian päiväkirja- sarja, 2007
Sundvall, Vivec : Mimmi-sarja, 1989-
Clearly, Beverly: Hei taas, herra Kirjailija, 1985
NUORTENKIRJAT:
Lukkarila, Päivi: Tyttöystävätesti, 2008
Hamberg, Emma: Linan yökirja, 2008
Benton, Jim: Rakas nuija päiväkirjani –sarja, 2006-
Poutanen, Kira: Ihana meri, 2001
Stewart, Sean: Cathyn kirja: löytäjää pyydetään...
Kyseessä on varmaankin Guldgrävarsång, joka sisältyy vuonna 1984 ilmestyneelle levylle Ett fönster mot gatan. Lp-levy löytyy useiden kirjastojen valikoimista, joten saat sen ainakin tilaamalla käsiisi. Kappaleen voi myös kuunnella tai ostaa netin kautta.
Nimenmuutosta varten on käytävä henkilökohtaisesti jossain HelMet-kirjastossa. Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus, jotta voit saada uuden kirjastokortin.
Pukinmäen kirjasto sijaitsee osoitteessa Kenttäkuja 12. Pukinmäen läheltä löytyvät mm. Malmin, Paloheinän ja Viikin kirjastot.
Yhteystiedot löyvät mm. oheisen linkin kautta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Ilmeisesti puhutaan Koineeta. Siitä wikipwedia:
Koinee-kreikka (muinaiskreikaksi Κοινὴ Ἑλληνική, Koinē Hellēnikē, yhteinen kreikka) oli muinaisen kreikan kielen sekamurre, joka edustaa kreikan kielen kehityksen toista vaihetta. Koineeta käytettiin noin vuosina 300 eaa. - 500 jaa. Se kehittyi klassisesta kreikasta ja loi pohjan nykykreikalle. Sitä voidaan kutsua myös hellenistiseksi tai yleiskreikaksi tai Uuden testamentin kreikaksi.
Koinee oli kreikkalaisten ensimmäinen yhteinen murre ja demoottisen kreikan merkittävin seuraaja. Kieli on merkittävä länsimaisen sivistyksen kannalta, sillä se oli paitsi ensimmäinen "kansainvälinen" kieli tai lingua franca myös Uuden testamentin ja koko kristillisen Raamatun alkuperäinen kieli ja kristinuskon...
Helsingin Sanomien toimittamassa Korttelikirja- sarjassa osassa 1 Puhvelista Punatulkkuun käydään läpi Ullanlinnan kortteleita. Kaivopuistosta löytyy esim. Mikko-Olavi Seppälän kirja Kaivopuisto ( Helsinki-seura, 2008). Matti Klingeltä ilmestyi viime vuonna teos Pääkaupunki ( Otava), jossa on mm. artikkelit Ullanlinnan seutu ja Keisarinna ja Kaivopuisto.
Helsingin pääkirjastossa Pasilassa on kattava Helsinki kokoelma, sieltä varmaan löytyisi tietoa Etelä-Helsingistä. Samoin Rikhardinkadun kirjastossa löytyy Helsinki kokoelma.
Valitettavasti tässä kohdassa Helmet-haussa on päivittämätöntä tietoa. Asianomainen kasettisarja on toimimattomuuden tai pakkauksesta puuttuvan kasetin vuoksi poistettu.
Valitettavasti on myös todettava, ettei Kirjastot.fi:n Frank-monihaun mukaan aineistoa löydy muualtakaan Suomen kirjastoista kasettina tai cd-levynä.
Kyseessä ei ole kirja, vaan artikkeli Avec-lehden vuoden 2010 kolmannessa numerossa (sivut 40-41).
Kyseistä lehteä ei löydy HelMet-kirjastoista, mutta Espoossa sitä pääsee lukemaan ja lainaamaan Leppävaarassa sijaitsevasta Laurea-kirjastosta.
http://www.laurea.fi/fi/leppavaara/kirjasto/Sivut/default.aspx
https://laurus.amkit.fi/index.html
Pin-koodi luodaan yleensä samalla kertaa kuin kirjastokortti. (Anteeksi unohdus omppulaisten puolesta!)
Sähköisten palveluiden käyttöön sopii sama tunnusluku kuin lainausautomaattiin.
Valitettavasti joudut käymään uudelleen jossain HelMet-kirjastossa kortin ja kuvallisten henkilöpapereiden kanssa.
Runo on julkaistu ilman nimeä ainakin Karjalaisen Odota minua, elämä –kirjassa (Kirjapaja, 1996, ISBN 951-625-366-0) sivulla 47. (Tiedon lähetti Forssan kirjasto.)
Riippuu vähän siitä, millaista tietoa haluaisit saada. ”Urjalan sanomat” voisi olla yksi lähde, sillä se on alkanut ilmestyä joulukuussa 1917. Lehti on tosin ilmestynyt vain kerran viikossa. ”Urjalan sanomia” voi lukea Kansalliskirjastossa mikrofilmiltä tai digitoituna.
Jos tuona päivänä on tapahtunut historian kannalta jotakin merkittävää, voi asiasta olla tietoa Kirsti Arajärven teoksessa ”Urjalan historia. II : Kunnalliselämän alkamisesta nykyaikaan” (Urjalan historiatoimikunta, 1975). Toinen, hiukan toisesta näkökulmasta kirjoitettu historiikki on Eeva Ojasen kirjoittama ”Urjalan seurakunnan historia” (Urjalan seurakunta, 1989).
Laulu "Ainon aaria koivulle" on julkaistu nuottina vuonna 1951 (Fazerin oopperasarja 10, FM3000) sovitettuna lauluäänelle ja pianolle. Lahden kaupunginkirjaston kokoelmissa sitä ei kuitenkaan ole. Nuotin voi kuitenkin saada käymällä omassa kirjastossa ja pyytämällä sieltä kaukolainaa. Nuotti näyttäisi olevan seuraavien kirjastojen kokoelmassa
Rovaniemen kaupunginkirjasto
Seinäjoki (Eepos-järjestelmä)
Tampereen pääkirjasto (PIKI-kirjastot - ainoa kappale lainassa)
Turun pääkirjasto (Vaski-kirjastot)
Heikki Poroila
Kirjastokimpalla viitataan kunnan- ja kaupunginkirjastojen väliseen yhteistyöhön, jonka tavoitteena on hyödyttää alueen kirjastoja ja asiakkaita. Yleensä kaikki kirjastokimppaan kuuluvat kirjastot käyttävät samaa kirjastojärjestelmää ja samalla kirjastokortilla voi lainata teoksia kaikista kimppaan kuuluvista kirjastoista. Tällä hetkellä Suomessa on yhteensä 30 kirjastokimppaa. Kirjastokimppoja ovat esimerkiksi Varsinais-Suomen alueella sijaitseva Vaski-kirjastot sekä pääkaupunkiseudulla sijaitseva HelMet-kirjastot. Kaikki kirjastot eivät kuitenkaan kuulu kirjastokimppoihin. Esimerkiksi Someron, Kirkkonummen ja Sotkamon kirjastot eivät kuulu mihinkään kirjastokimppaan.
Ajankohtaisin tieto kirjastoista ja kirjastokimpoista löytyy kirjastot....
Yritin tutkia tätä asiaa, mutta varsinaista yhtä luotettavaa tietolähdettä en löytänyt.
Lähimmäs osui Worldatlas, jossa oli listattuna 30 maata ja niiden poliisien lukumäärä (2017), https://www.worldatlas.com/articles/list-of-countries-by-number-of-poli…
Eurostatista löytyi tilasto Euroopan unionista, Euroopan unionissa 1,6 poliiisia (2016), https://ec.europa.eu/eurostat/en/web/products-eurostat-news/-/DDN-20190…
European Institute for Crime Prevention and Control (HEUNI) -instituutin julkaisussa on kootusti kyseisiä lukuja eri maista (Police staff: Number of police officers per 100 000 population). Vuonna 2014 julkaistu 5. painos vaikuttaa olevan tuorein: https://wp.unil.ch/europeansourcebook/printed-editions-2/5th-...
Järvenpään kirjasto ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajakirjastoihin. Järvenpää kirjaston sivuilta ei löytynyt tietoa videokasetin digitointimahdollisuudesta. Sinun kannattaa olla yhteydessä suoraan Järvenpään kirjastoon ja varmistaa asia sieltä. Yhteystiedot löydät alla olevasta linkistä.
https://www.jarvenpaa.fi/--Yhteystiedot--/sivu.tmpl?sivu_id=151
https://www.jarvenpaa.fi/--Kirjaston_palvelut--/sivu.tmpl?sivu_id=154
