Hyönteiset (Insecta) kuuluvat niveljalkaisten (Arthropoda) pääjaksoon, ja muodostavat siinä suurimman luokan. Hyönteisiä tunnetaan yli miljoona lajia, ja ne kattavat yli puolet kaikista tunnetuista eliölajeista.
Useimmilla hyönteisillä on verkkosilmä. Verkkosilmä koostuu useasta osasilmästä, joita joillakin lajeilla voi olla jopa tuhansia. Jokainen osasilmä välittää kuvaa ympäristöstä, ja jokainen osasilmä on yhteydessä aivoihin, missä näistä monista kuvista koostuu yksi kuva. Hyönteiset kykenevät yleensä näkemään sinisen, vihreän ja ultravioletin. Värejä ja muotoja syntyy vasta tajunnassa. Yksikään ihminen ei ole katsellut hyönteisen silmin, mutta verkkosilmän fysiologian ja hyönteisten käyttäytymisen perusteella hyönteisilläkin on...
Kyseessä on Venelaulu Venetsiassa. Sen säveltäjä on Werner Scharfenberger, suomenkieliset sanat kappaleeseen teki Reino Helismaa. Kappaleen levytti duo Ulla & Tiina vuonna 1963.
Laulun sanat sisältyvät julkaisuun Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. 57 : 5 – 1963.
Julkaisu kuuluu esimerkiksi Vaski-kirjastojen ja Piki-kirjastojen kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/vaski.2900592
https://finna.fi/Record/piki.381543
En löytänyt tälle ilmiölle vastausta sääilmiöistä kertovasta kirjallisuudesta, joten varmistin asian Ilmatieteen laitokselta. Sieltä todettiin, ettei juuri auringon punaisuudelle löydy omaa erityistä nimeä.
Auringon noustessa tai laskiessa pilvettömällä taivaalla se näyttää punertavalta. Tämä johtuu siitä, että auringon ollessa matalalla taivaanrannassa auringon säteet joutuvat kulkemaan pisimmän matkan halki ilmakehän, jolloin sininen sirottuu auringon valosta pois ja jäljelle jäävät punertavat värisävyt. Ilmassa leijuvat epäpuhtaudet, savu, utu yms. aiheuttavat samanlaisen sinistä valoa hävittävän ilmiön; savun ja udun läpi aurinko näyttää punertavalta.
Tätä fysikaalista ilmiötä, joka aiheuttaa auringon valon punertumisen...
Hyvä terveys lehti vastaa samantapaiseen kysymykseen näin:"Jälkiehkäisypillerien syöminen toistuvasti ei ole mitenkään vaarallista. Kuukautisvuotojen ajoitus saattaa ohimenevästi hieman muuttua. Osa naisista kokee jälkiehkäisytabletin syötyään lievää pahoinvointia, vatsakipuja, päänsärkyä tai huimausta. Jälkiehkäisyä ei kannata näiden sivuoireiden pelon vuoksi jättää syömättä, koska jos tulee suunnittelemattomasti raskaaksi, kaikenlaista pulmaa syntyy varmaankin riittämiin." https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/asiantuntijat/terveys/kuinka_usein_jalkiehkaisy
Jälkiehkäisy lääkkeiden tuoteselosteissa on kuitenkin lisäy:"Jos olet käyttänyt tätä lääkettä etkä käytä säännöllistä ehkäisyä, on erittäin suositeltavaa että käyt lääkärin...
Laulun "Niin alhaalla" on sanoittanut Martta Kaukomaa. Laulu alkaa: "Niin alhaalla kenkään ei kulje".
Laulun "Sinun tiesi" on sanoittanut Vilho Rantanen. Laulu alkaa: "Sinun tiesi on sittenkin parhain".
Laulun "Illan rauha" on sanoittanut Tekla Renfors. Laulu alkaa: "Illan rauha sielulleni taivaan rantaa muistuttaa".
Laulun "Rukous" on sanoittanut Simo Korpela. Laulu alkaa: "Oi rukoile ja rukoilkaa".
Laulun "Hyvä Paimen" on sanoittanut Tyyne Ihamäki. Laulu alkaa: "Yksi Paimenen laumasta kulki pois korpea harhaillen".
Laulun "Laulu kristityille" on sanoittanut Vilho Rantanen. Laulu alkaa: "Jos 'Siimei kiroilijan' tielläs tapaat".
Laulun "Valvokaa!" on sanoittanut Tekla Renfors. Laulu alkaa: "Lapset Jumalan, valvokaa!"
Laulun "Hengen...
Tiistaina vuoltavat tikut (merkityksessä puunsälö, puupuikko, päre) liittyvät pääsiäisen aikaan, palmusunnuntaita seuraavan hiljaisen viikon eli piinaviikon päiviin. Piinaviikon jokaisella arki- ja pyhäpäivällä oli lempinimet, joita on lausuttu hokemina: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai, sukkasunnuntai ja lopulta pälkkäpääsiäinen. Nimillä on sekä kristinopillisia että maatalon töihin liittyviä selitteitä, mutta käytännössä tärkeämpää lienee ollut alkusointu ja poljento. Vanhalla kansalla näihin päiviin liittyi erilaisia uskomuksia, esimerkiksi tikkutiistaina vuoltuja sytyketikkuja pidettiin erityisen hyvinä ja onnea tuottavina.
Lähteet:
Pääsiäinen : juhlatietoa, kuvia ja...
Suomen perustuslaki (731/1999, 128§) toteaa ykskantaan: "Tasavallan presidentti on Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö." Presidenttiys siis riittää, muita ehtoja – kuten sotilaspalvelusta – ei aseteta.
Keskustelu siitä, miten voi olla ylipäällikkönä, jos ei ole suorittanut asevelvollisuutta, käytiin meillä jo Tarja Halosen presidenttikaudella, jolloin puolustusvoimillamme oli "Rouva Ylipäällikkö", joka – paitsi ettei ollut käynyt armeijaa – oli myös rauhanjärjestö Sadankomitean maksava rivijäsen.
"Ylipäällikkönä toimiminen on Halosen mukaan sujunut hyvin. Epäileviä tuomaita oli vaalien alla kuitenkin paljon:
'Minä en näe mitään ristiriitaa olla ylipäällikkönä. Vaaleissa minulle sanottiin, että ‹mitä siitä...
3. luokan palvelusarvo (joka rinnastetaan yliluutnanttiin) annetaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille.
2. luokan palvelusarvo (joka rinnastetaan luutnanttiin) annetaan muille kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille.
1. luokan palvelusarvo (joka rinnastetaan ylikersanttiin) voidaan antaa reservin aliupseerin tai miehistön koulutuksen saaneille sotilaallisessa kriisinhallintatehtävässä, kertausharjoituksissa ja sodan ajan tehtävissä.
Lähde: Yleinen palvelusohjesääntö, s.14.
PEVIESTOS-YlPalvO2009.pdf (puolustusvoimat.fi)
Kielitoimiston sanakirja kertoo verbin puutua tarkoittavan samaa kuin muuttua puuksi, puumaiseksi tai turtua, lamaantua, kuoleutua, tulla tunnottomaksi. Käden puutumisen voisi ilmaista toisin esimerkiksi sanomalla että käsi on turtunut tai turta, tai että kädestä on mennyt tunto; käsi on tunnoton.
Kielitoimiston sanakirja: puutua
Hei,
Ohjaaja Markku Pölösen mukaan elokuvassa hyödynnettiin ainakin kolmea ns. rekilaulua / isojen poikien laulua. Yksi näistä oli Koppelovitun valssi (josta ainakin tuo jälkimmäinen riimipari) ja muita hän ei enää muistanut.
Koppelovitun valssi löytyy vaikkapa Mesikämmenet-yhtyeen levyltä Kauneimmat rekilaulut (CD-levy ; Ainoa productions, 2014).
Muita voi etsiä vaikkapa seuraavista:
Isojen poikien laulukirja : Rehvakkaita ja remsseitä rekilauluja Suomen kansan suusta / koonnut Otso I. Hipiäinen (Gummerus, 1971)
Isojen poikien laulukirja / toim. Peppi Helin (Gummerus, 1994)
Eikä tätä laulua laulaa saa : suomalaiset eroottiset kansanlaulut / Jimmy Träskelin (Kansanmusiikki-instituutti, 2018)
Yle on käsitellyt hylättyjä ääniä useissa jutuissa vuosien varrella. Tänä vuonna julkaistun jutun mukaan hylättyjä ääniä on kolme eri kategoriaa: "Hylätyt äänet voidaan jakaa kolmeen ryhmään, joista isoin on äänestyslippuun tehdyt asiattomat merkinnät. Toinen on täysin tyhjänä jätetty äänestyslippu. Kolmas ryhmä on epäselvät merkinnät, joissa äänestäjä on yrittänyt tehdä oikean näköisen numeron." Hylättyjä ääniä annetaan vaaleissa noin 0,5-0,6% annetuista äänistä.
Vuoden 2018 jutussa avataan enemmän epäselviä merkintöjä: "– Surullisimpia ovat tapaukset, joissa me emme saa selvää, ketä äänestäjä on yrittänyt äänestää. Eli ihminen on halunnut äänestää, mutta ei ole kyennyt laittamaan äänestyslappuun numeroa selvästi, Teemu...
Suomen ortodoksisen kirkon verkkosivuilta löytyy kyllä koko kirkon jäsenmäärän muutoksia mittaavat vuositilastot, mutta siitä ei ole tässä tapauksessa apua. https://ort.fi/keskusrekisteri/tilastot
Suomen ortodoksisen kirkon hiippakunnat ovat jakaantuneet 12 seurakuntaan, joista 5 on Kuopion ja Karjalan, 3 Helsingin ja 4 Oulun hiippakunnassa. Seurakuntien rajat eivät kaikissa tapauksissa noudata yhden kunnan tai kaupungin rajoja, vaan niihin pääsääntöisesti kuuluu useita kuntia. https://www.ortodoksi.net/index.php/Suomen_ortodoksinen_kirkko#Kirkon_h…
Tarvitsemiasi tilastotietoja pitänee tiedustella suoraan Suomen ortodoksisesta kirkosta. Yhteystiedot täältä: https://ort.fi/yhteystiedot
Yleistä tietoa polttareista löytyy Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://www.turku.fi/kirja/
asiasanoilla "polterabend" ja "polttarit". Esim. teokset Vitsistä videoon (1996), Humor och kultur (1996) ja Suuri seuraleikkikirja (2000) löytyvät asiasanalla "polterabend"." Polttarit"-haku antaa viitteet Betoni kukkii (1989), Kahden kauppa: juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia suomalaisista häätavoista (1995) ja Jokela, Pia: Unohtumaton hääjuhla (1996).
Aiheesta löytyy melko paljon kirjallisuutta suomeksi:
-Benchmarking: huipputasosta oppiminen: suomalaisia käytännön kokemuksia. Metalliteollisuuden kustannus 1995.
-Benchmarking: työkalu oppivalle organisaatiolle. Suomen laatuyhdistys 1996.
-Hoitotoiminnan tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen. Stakes 1998.
-Benchmarking käsikirja: nopea oppiminen - ylivoimainen kilpailuetu. Laatukeskus 1998.
-Kulmala, Juhani: Benchmarking ammatillisen aikuiskoulutuksen toiminnan kehittämisen välineenä. Tampereen yliopisto 1999.
Lehtiartikkeleita kannattaa myös etsiä, esimerkiksi kirjaston kautta Aleksi-tietokannasta.
Kirja on varmaankin vuonna 1947 ilmestynyt Lisbeth Listervikin Jorden runt på alla fyra: systrarna Listerviks fotvandring runt världen. Kirja on ainakin Porin ja Vaasan kirjastojen kokoelmissa ja Kuopion varastokirjastossa.
Voit saada sen kaukolainaksi itsellesi kotikirjastosi kautta.
Kun olet kirjautunut HelMet-sivulla (www.helmet.fi)omiin tiedoihin (Omat tietoni -toimintoon kirjautuessasi tarvitset kirjastokorttisi numeron ja tunnusluvun. Tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta),
hae esiin haluamasi teos kohdasta hae luettelosta.
Nyt näytön yläreunaan ilmestyy painike varaus.
Napsauta painiketta.
Valitse kirjasto, josta haluat noutaa varaamasi aineiston.
Lopuksi napsauta vahvista painiketta.
Tietoja Googlesta löytyy sivuilta Kaikki Googlesta http://www.google.fi/intl/fi/about.html
Siellä kerrotaan, että Googlen hakemisto käsittää yli miljardi url:ia,
http://www.google.fi/intl/fi/why_use.html
Googlelle voi esittää myös lisäkysymyksiä, yhteystiedot http://www.google.fi/intl/fi/contact/index.html .
Sitä, miten paljon maailman informaatiosta löytyy Internetistä on mahdoton arvioida. Googlen indeksoimien sivujen määrä on todella suuri, mutta en usko, että kukaan pystyy laskemaan, kuinka paljon maailmassa on yhteensä informaatiota yleensä painetussa, suullisessa taikka muussa muodossa.
Mozartin ooppera Zaide on esitetty viimeksi Kansallisoopperassa lokakuussa 2006. Yleensä Kansaalisoopperan esityksistä painetaan libretot, joissa on alkuperäiskielinen teksti ja suomenkielinen teksti vierekkäin. Näitä on sitten lainattavana kirjastoissa, nyt juuri tätä Zaidea ei sitten löydy, ei ole varmaankaan painettu.
Yleensä oopperassa kuitenkin "juoksee" tekstitys lavan yläreunassa suomeksi. Kansallisoopperasta varmaankin voisi sähköpostitse tiedustella olisiko heillä "Zaiden aaria" suomennoksena (en kyllä tiedä ovatko suomennokset sävelkulun mukaisia vai sanasta sanaan käännettyjä, mutta ymmärsin, että kysymys oli vain tekstin käännöksestä).
