Valitettavasti suomenkielistä teosta, joka käsittelisi moskeijoita ei löydy. Seuraavissa kirjoissa on muutamia moskeijoita käsitteleviä sivuja:
Harpur, James: Maailman pyhät seudut
Honour Hugh: Maailman taiteen historia
Maailman nähtävyydet 3
Maailman nähtävyydet 4
Maailmantaide 5: islamin taide
Maailmantaiteen kirjasto - Bysantin, islamin ja varhaiskeskiajan taide
Mirsky, Jeanette: Jumalan asunnot
Taiteen kaunis maailma 1
Lehtiartikkeleita esim.
Unesco-Kuriiri 1990:2, Maailman sydämessä (Islamin moskeijat)
Perusta 1995:6, Neljä moskeijaa päivässä
Suomen kuvalehti 1989:50, Ranskasta on tullut tuhannen moskeijan
maa
Englanninkielisiä kirjoja mm.
The Mosque : history, architectural development & regional diversity. London : 1994....
Wikipedia-artikkelin mukaan Iisalmen ohikulkutie valmistui vuonna 1998. Ohikulkutie on osa valtatie nro 5:tä ja eurooppalaista E63:a. Vanha tielinja Peltosalmelta Iisalmen keskustaan kulkee pitkin Ulmalantietä ja Eteläntietä.
Tarkalleen vastauksen tietää vain Jope Ruonansuu itse. Kannattaa kuitenkin tutustua Jope-elämäkertaan Aatteleppa ite! (Gummerus, 2006), jossa Ruonansuun biisintekoprosessia on kuvattu yleisesti ja muiden kappaleiden osalta.
Jopen kappaleissa seikkailee fiktiivisten henkilöhahmojen joukossa 1990-luvulla useita suomalaisia poliitikkoja aina "Mauni" Koivistoa myöten. Aiheiden työstämiseen vaikuttivat osaltaan Jopen lähipiiriin henkilöt, tuottaja-äänittäjäporras (Ahti Kortelainen, Ilkka Vainio ja Risto Asikainen) sekä "Elvis-osasto" (Jari Vesa ja Tommi Reponen).
"Kauko" on ilmiselvä kupletti. Vaikka Ruonansuuta ei mainita tyylilajin Wikipedia-artikkelissa, Kaukoon ja moneen muuhunkin Jopen kappaleeseen pätevät artikkelin määritelmät:
1)...
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjan mukaan sanalla jumi on useita merkityksiä suomen murteissa. Yksi merkitys on "uskomusolento". Alla linkki sanakirjan sivulle:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=jumi&sms_id=SMS_583fdc2c0cfc6d4ddf17b2e7defcedee&hilight
Etymologisen sanakirja (Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja: 1 A-K, 1992) sanoo jumi-alkuisten sanojen olevan ainakin osaksi deskriptiivislähtöisiä eli äänneasultaan kuvailevia. Viittauksia Martti Haavion teoriaan ei ole.
Martti Haavion kirjan Bjarmien vallan kukoistus ja tuho: historiaa ja runoutta ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1965. Uusi painos ilmestyi 2018, ja sen esipuheessa kirjailija Juha Hurme sanoo mm....
Sukunimi Nyrhinen mainitaan asiakirjoissa ainakin jo vuonna 1631. Lähes sata vuotta vanhemmissa asiakirjoissa on myös nimi Nyrhi. Nimi on ollut käytössä Laatokan luoteisrannalta Itä-Savoon ja Pohjois-Karjalaan. Nimi saattaa tulla etupäässä itämurteissa tunnetusta sanasta nyrhi, joka on merkinnyt tylsää puukkoa tai kirvestä sekä hidasjärkistä ja huonoa lukumiestä.
Mikkonen Pirjo – Paikkala Sirkka: Sukunimet (Otava, 1992)
Käännösten laatiminen ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun. Jos laulusta olisi olemassa julkaistu suomenkielinen versio, sitä tietysti etsisimme mahdollisuuksien mukaan, tosin laulujen suomenkieliset versiot eivät välttämättä ole suoria käännöksiä alkuperäisestä sanoituksesta. "No more I love you's" -kappaleesta en löytänyt suomenkielistä versiota.
Tältä sivulta löydätte Keski-kirjastojen tämän vuoden Emagz valikoiman. https://keskikirjastot.emagz.fi/
Keski-kirjastojen kirjastokortin saadakseen tulee asioida jossakin Keski-kirjastoihin kuuluvassa kirjastossa, ja kortin saamiseksi tarvitaan kuvallinen henkilötodistus.
Kattavaa listaa Suomen kirjastoista, jotka tarjoavat etäluettavia lehtiä ei ole, mutta jokaisen kirjaston nettisivuilta tieto löytyy. Suuret kaupungin ja niiden järjestelmät ovat ainakin mukana. Joissakin kirjastoissa saattaa myös olla Emagz-lehtiä paikanpäällä luettavina ei siis etäkäytettävinä. Lehtikokoelmat vaihtelevat myös kirjastoittain. Tässä esimerkkinä Helsingin kokoelma: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/...
Stanley Kubrick on sanonut Michel Cimentin haastattelussa valokuvan viittaavan siihen, että Jack on syntynyt uudelleen. Haastattelu on luettavissa täältä http://www.visual-memory.co.uk/amk/doc/interview.ts.html?LMCL=GczE87
Valokuva on The Take-sivuston mukaan oikea valokuva vuodelta 1921. Jack Nicholsonin pää on photoshopattu toisen henkilön kehoon. Linkki sivustoon tässä https://the-take.com/read/at-the-end-of-the-shining-why-is-jack-in-the-photo-of-the-overlooks-july-4th-1921-party
Suomen kansallibibliografian Fennican http://fennica.csc.fi/ mukaan Walbeckin etunimet ovat Henricus Johannes. Joissakin lähteissä nimet ovat muodossa Henrik Johan, esim. http://www.astro.helsinki.fi/vaiheet/4.html
Leosta ei tosiaankaan ole kyse. Tolstoi, johon viitataan ”Jevgeni Oneginin” neljännen laulun 30. säkeistössä, oli pietarilainen mitalitaiteilija, kuvanveistäjä ja taidemaalari Fjodor Petrovitš Tolstoi (1783 – 1873). Runoelman selityksissä sanotaan, että Puškin arvosti häntä suuresti. Venäjänkielisessä alkutekstissä puhutaankin ”Tolstoin ihmeitä tekevästä siveltimestä”.
Finnfashion-lehteä ei löydy Turun kaupunginkirjastosta. Finnfashion Magazinea ei voi enää tilatakaan, sillä lehti ei enää ilmesty. Lehdestä ilmestyi kaiken kaikkiaan tietojeni mukaan vain 4 numeroa.
Kysymäänne teosta löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista vain yksi kappale kaksiosaisena niteenä. Teos on tällä hetkellä korjattavana, joten lainaus tai varaaminen ei ole mahdollista. Lähetämme kuitenkin viestin pääkirjaston varastoon, että kirjaa kaivataan. Ehkä kirjan korjausta pystytään nopeuttamaan.
Helmet-sivun ylälaidassa on kohta Kirjaudu. Syötä avautuvaan ikkunaan kirjastokortin numerosi ja pin-koodisi. Linkki varaus-välilehdelle tulee nimesi viereen. Aineisto on noudettavissa, kun sen tilana on Odottaa noutoa.
Jos linkkiä varauksiin ei näy, varauksia ei ole voimassa. Kirjaston henkilökunta saattaa päästä kirjastojärjestelmästä katsomaan rauenneet varaukset, jos siitä ei ole mennyt muutamaa päivää kauempaa.
Ohessa "suomennos" merkinnöille p ja c:
p2012 = (first) publication in 2012 = äänite julkaistu ensimmäistä kertaa vuonna 2012
c2012 = (first) copyright year 2012 = nuotti julkaistu ensimmäistä kertaa vuonna 2012
On toki mahdollista pitää omia näyttelyitä kirjastossa. Pääkaupunkiseudulla on useassakin kirjastossa näyttelytilaa. Nämä kirjastot löytyvät tästä linkistä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Valikosta "Näytä kirjastot joissa on (jokin palvelu)" valitaan kohta näyttelytila, jolloin ruudulle tulee näkyviin kaikke ne helmet-kirjastot, joissa on näyttelytilaa. Jokaisen kirjaston palveluista löytyy tiedot, kuinka näyttelytilaa varataan.
Yleinen kirjasto hankkii kurssikirjoja, mikäli katsoo niiden sopivan kokoelmiinsa. Yleiset kirjastot eivät pääsääntöisesti hanki kurssikirjoja suuria määriä opiskelijoiden ja oppilaitosten tarpeita silmälläpitäen, vaan hankitaan pienempiä määriä ja vain sellaisia kurssikirjoja, joilla on myös yleisempää kysyntää.
Kannattaa tarkistaa yliopiston ja muiden oppilaitosten kirjastojen tilanne. Helsingin yliopiston kirjastoon saa kirjastokortin, vaikkei olisikaan yliopiston opiskelija.
HelMetin sivuilla voi laittaa kysymyksiä esimerkiksi palautteiden kautta osoitteessa: http://www.helmet.fi/fi-FI/Palaute(3938)
Eräpäivätiedotteet tulevat yhä entiseen malliin. Järjestelmäuudistuksen jälkeen eräpäivätiedotteiden lähetysosoite vaihtui, joten kannattaa tarkistaa sähköpostisi roskapostikansio ja roskapostisuodattimet, sillä todennäköisesti eräpäivätiedotteet ovat menneet uudistuksen jälkeen jääneet roskapostisuodatukseen.
Teoksessa Lukeva ja kirjoittava työläinen on artikkeli, Pia Koivunen: Neuvostoliiton Komsomol-nuoret lukutaidottomuutta likvidoimassa.
1980 on julkaistu Iljinski, Igor: Komsomol.
Google Books: Gorsuch Anne E: Youth in revolutionary Russia (abstrakti löytyy netistä) samoin Google Books Neumann Matthias: The Communist Youth League and the Transformation of the Soviet Union, 1917-1932.
Koivusen teos Uuden maailman lähettiläät on netissä https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/93071/gradu00804.pdf?seque… .
Internetistä löytyy opinnäytetyö Ystävyyden monet kasvot https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/26623. Kohdeyhteisönä on mainittu Komsomol.
Melindassa, kirjastojen yhteistyökannassa on useita aiheeseen liittyviä englanninkielisiä...
HelMet-kirjastoissa löytyy tämä teos: Tekijä Ollakka, Rolf Teoksen nimi
Suomalaisen palkkasotilaan tarina : Kempeleestä Kosovoon
Tarkemmat tiedot ja varaaminen:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1438378__Ssotilaat%20muist…
Suomessa julkaistujen teosten luettelostakaan ei löytynyt muita teoksia tämän lisäksi.
