On tulossa. Se on tilattu, mutta ei vielä kirjastoissa, ilmestyykin vasta 2.10. Voit varata kirjan, kun kirjan tiedot ja kirjastot, joihin se on hankittu, näkyvät Helmet-verkkokirjastossa:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kun kirja vapautuu lainattavaksi, siitä tulee ilmoitus s-postiin. Kirjan tilanteen voi myös käydä katsomassa kirjautumalla Ellibs-kirjastoon ja katsomalla omaan kirjahyllyyn. Kun kirja vapautuu lainattavaksi se siirtyy automaattisesti asiakkaalle ns selainlainaan.
Mistä tämä väite on peräisin? Luther meni luennoimaan Wittenbergin yliopistoon vuonna 1512. Sitä ennen hän oli opiskellut teologiaa ja valmistunut teologian tohtoriksi. Hän oli ryhtynyt munkiksi jo vuonna 1505. Papiksi hänet vihittiin vuonna 1507. Näin ollen Lutherin on pikemminkin pitänyt lukea Uutta testamenttia ennen Wittenbergiin menemistä hyvinkin pontevasti.
Asia näyttää kiinnostaneen muitakin, keskustelua (joka tosin menee syrjään asiasta)
http://keskustelu.suomi24.fi/t/2461437/saaristoni
Kirjan suomennos (Elvi Sinervo) on muuten kolmisenkymmentä sivua laajempi kuin alkuteos ja siinä tekijä liikkuu selvästi paikallistetussa ympäristössä eli Inkoon Barösundin maisemissa. Samassa yhteydessä käsitellään kuitenkin myös Bengtskärin majakkaa, joka sijaitsee melko etäällä Barösundin maisemista.
Ehkä Tikkanen on kuitenkin kirjailijan vapaudella koonnut kirjansa materiaalin eri puolilta Suomen saaristoa.
Tikkanen, Henrik
Minun saaristoni. - Tammi, 1970
Kyseistä sarjaa ei ole suomennettu.The sword of Shannara -trilogiaan kuuluu teokset The sword of Shannara, The elfstones of Shannara ja The wishsong of Shannara. Brooksilta on suomennettu Shannaran perintö -sarja: Shannaran jälkeläiset, Shannaran druidi, Shannaran kuningatar ja Shannaran talismaanit. The sword of Shannara -trilogiasta Wikipediassa https://en.wikipedia.org/wiki/The_Sword_of_Shannara_Trilogy sekä The Shannara Chronicles -sarjasta https://en.wikipedia.org/wiki/The_Shannara_Chronicles
Ohjeita liikekirjeiden kirjoittamiseen löytyy ainakin seuraavista teoksista: Repo, Irma, Aikuisten viestintätaito, 1992 (liikekirjeet mielestäni selkeämmin kuin saman teoksen uudemmmassa 1995 painoksessa), Työelämän viestintä, 1995 ja Kylänpää, Esa, Osuvasti suomeksi 3 : yrityskirjeet, 1993.
Tällaista runoa emme onnistuneet löytämään, mutta voisiko muistamasi olla Claes Anderssonin runo Det vi saknar mister vi aldrig. Runo alkaa Laura Virkin suomennoksena näin: Sitä mitä kaipaamme emme menetä koskaan. Runo löytyy Hannele Koivusen ja Laura Virkin toimittamasta antologiasta Vain unen varjo: kaipuun ja surun runoja.
Järvenpään kirjasto ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajakirjastoihin. Järvenpää kirjaston sivuilta ei löytynyt tietoa videokasetin digitointimahdollisuudesta. Sinun kannattaa olla yhteydessä suoraan Järvenpään kirjastoon ja varmistaa asia sieltä. Yhteystiedot löydät alla olevasta linkistä.
https://www.jarvenpaa.fi/--Yhteystiedot--/sivu.tmpl?sivu_id=151
https://www.jarvenpaa.fi/--Kirjaston_palvelut--/sivu.tmpl?sivu_id=154
Nino Portelli -nimellä julkaistut levyt on äänitetty vuosina 1990-1992. Tuotanto sisältää muutaman vinyylisinglen sekä 1992 julkaistun cd-kokoelman The Sound of Nino Portelli. Musiikki on edeltävien vuosikymmenten kansainvälisiä viihdemusikkin hittejä.
Portelli on epäilemättä salanimi, mutta oikeaa henkilöyttä ei löydy Fenno-äänitetietokannan eikä Viihdemusiikin ystävien sivuston salanimiluetteloista. Singlen etiketissä on toinenkin salanimi, tuottaja Nico Fantastico. Joka tapauksessa kyseessä on suomalainen julkaisu, koska äänitetiedot löytyvät kansallisdiskografia Violasta. Yleisten kirjastojen kokoelmissa Portellin musiikkia ei kuitenkaan ole.
Portellia julkaissut suomalainen Bluebird myytiin v. 2000 kansainväliselle Sony BMG -...
Sketsi oli nimeltään "Me Katajat ja joulu". Se oli mukana Ryhmäteatterin Tabu-sketsisarjassa, joka esitettiin MTV3:n SubTV-kanavalla vuonna 1986. Pirkka-Pekka Petelius esitti sketsissä tosiaan mummoa. Katajan perheen isää esitti Aake Kalliala ja äitiä Kari Heiskanen. Lapsia esittivät Vesa Vierikko ja Maija Leino. Paras tapa löytää sarja lienee nykyisin DVD, joka julkaistiin 2007 ja jota voi löytää hyvällä onnella käytettyjen elokuvien liikkeistä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tabu_(televisiosarja)#Me_Katajat_ja_joulu
Anneli Saariston esittämään ”Viimeinen känni” -tangoon ei löydy suomenkielistä nuottia. Tangon on säveltänyt Aníbal Troilo ja suomenkielisen sanoituksen ovat tehneet Harri Saksala ja S. Sovijärvi. Se alkaa: “On sielun murhe mulla salainen”. Tangon alkuperäisellä nimellä ”La última curda” löytyy Finna-hakupalvelusta vain nuotti "Buenos Aires tangos", jossa on tästä tangosta sovitus yhtyeelle, johon kuuluu piano, kaksi viulua, basso/bassokitara ja kaksi bandoneonia. Finna-hakupalvelu on Suomen kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteinen hakupalvelu.
Verkosta löytyy useita erilaisia nuotinnoksia. Voit hakea esim. näin:
”ultima curda” (score OR ”sheet music” OR pdf)
Tässä pari esimerkkiä nuotinnoksista:
https://musescore.com/pianotango/...
Keski-kirjastoissa on useita Guns n' Rosesin kokoelmanuotteja, joista löytyy laulu November rain.
Nuotti Hectorin lauluun Jos sä tahdot niin on kokoelmassa Suomipopin helmiä 6.
Slovakin kielestä on suomennettu valitettavasti varsin vähän kaunokirjallisuutta.
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyvät seuraavat slovakista suomennetut teokset aikuisten kaunokirjallisuutta.
Mňačko, Ladislav: Dresdenin yö (Nočny rozhovor, suom. Kirsti Siraste, 1970) ja Vallan maku (Jak chutná moc, saksankielisestä täydellisestä laitoksesta Wie die Macht schmeckt suomentanut Risto Lehmusoksa)
Milan Kundera: Elämä on toisaalla (Život je jinde, suom. Kirsti Siraste, 1977)
Milan Rúfus: Pienet rukoukset (Modlitbičky, suom. Jarmo Vanhanen, 2005)
Miroslav Válek: Kosketuksia (suom. Jari Aula, 200) ja Rakastelua kananlihalla. Rauhattomuutta. (suom. Jari Aula, 2014) ja Suuri matkakuume (suom. Kirsti Siraste, 1980)...
Petronius Arbiterin Satyricon-romaanista on säilynyt katkelmia, joista on suomennettu Trimalkion pidot. Sitä voi lainata useista Helsingin kirjastoista.
Etsimme Edustajamatrikkelista ilmoittamillasi tuntomerkillä sopivaa kansanedustajaa ja löysimme seuraavan. Emme mitenkään voi olla varmoja, että hän on etsimäsi henkilö. Tämä on tulos meidän työstämme.
Onni Peltonen on ollut kansanedustajana vv. 1933 – 1961. Hän on ollut veturinkuljettaja ja ministerinä olettamanasi aikana.
Edustajamatrikkeli 1907 – 2000 löytyy Eduskunnan internet-sivuilta, jossa käy ilmi mm. ministeriydet ja eduskunnan toimielimet, joissa ko. henkilö on toiminut.
Nehru on ollut vierailulla Suomessa 18-20.6.1957 ja käynyt tuolloin Eduskunnassa. Ei ole tietoa, keitä henkilöitä hän tapasi tuolloin.
Olavi Hurri on kirjoittanut teoksen Onni Peltonen Keski-Suomen veturina, Jyväskylä 1994. Tätä teosta ei valitettavasti ole...
LOfootteihin kuuluu 7 isompaa saarta ja paljon pieniä saaria. Tosin näistä seitsemästä Vaeroy ja Röst ovat melko pieniä. Vesteråleniin kuuluu 3 saarta. Jos haluat laskea pienempien saarien lukumäärän, sen voi tehdä esim. kartasta Lofoten (2000) Statens kartverk, mittakaava 1:100 000. - Leif Ryvardenin kirjassa Lofoten - Vesterålen: Ett fjellrike i havet (1996) on kerrottu näistä saarista.
