Kysytkö rahan arvoa? Vanhojen rahojen arvoon vaikuttavat niiden harvinaisuus, kunto ja ikä. Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirja arvioi tämän kolikon hinnaksi 2-400 euroa sen kunnon mukaan.
Rahojen kuntoluokitus ja muuta tietoa vanhoista rahoista löydät mm. Suomen numismaatikkoliitto ry:n tietopankista:
http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki
Kirjasto 10:ssä on laite, jolla voi digitoida VHS-kasettien sisällön DVD-levylle. Voit varata laitteen puhelimitse (09 3108 5900), kirjaston tietokoneiden ajanvarausjärjestelmästä (kone 46) tai käymällä Kirjasto 10:ssä. Koneen varaaminen ajanvarausjärjestelmässä edellyttää, että sinulla on voimassa oleva HelMet-kortti ja siihen liitetty pin-koodi.
Digitointiin tarvitset mukaasi tallennusvälineen (DVD tai muistitikku).
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Palvelut
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
Tuohon on varmasti monia tapoja, ja asia riippuu toki siitäkin, paljonko minkäkin kanavan kautta vastanneita on.
Netin kautta tulleet vastaukset kirjautuvat luultavasti automaattisesti johonkin tietokantaan, jonne saatetaan hyvin lisätä myös puhelimitse tai kortilla tulleet vastaukset. Tietokannassa vastaajat voidaan numeroida ja käyttää sen jälkeen jotakin satunnaisgeneraattoria arpomaan voittajien numerot. Jos kortilla tulleita tietoa ei jakseta kirjoittaa tietokantaan, voidaan kortteihin vain merkitä numerot, jotka vastaavat tietokannan numeroita. Hyvin suuria arvontamääriä käsittelevillä rahoilla on varmasti omat erikoistuneet mekaniikkansa siihen.
Joissakin kilpailuissa vastauksia saatetaan käyttää markkinointitarkoituksiin, jollei...
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy Tampereen Kaakelitehtaan hintaluettelo vuodelta 1905, 1906 (täydennysosa vuoden 1905 luetteloon) sekä luettelo vuodelta 1909. Teokset kuuluvat kotiseutukokoelmaan, joten niitä ei lainata kotilainaan. Vuoden 1909 luettelo löytyy digitoituna internetistä Tampereen kaupunginkirjaston sivuilta osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/digiaineisto/kaakelitehdas/. Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista löytyy hintaluettelo vuodelta 1910, osoitteesta http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/345938#?page=1
Espoossa (sekä Kauniaisissa ja Vantaalla) luokan perässä olevat kirjaimet ovat yleensä pääsanan kolme ensimmäistä kirjainta. Eli yleensä tekijän sukunimen kolme ensimmäistä kirjainta.
Kirjan kielen voi varmistaa klikkaamalla Helmet-haun vasemmasta palkista hakurajoitteeksi suomi tai katsomalla kirjan tietoja niteiden alla.
Tervetuloa seikkailemaan Espooseen.
Useimmissa Helsingin kaupunginkirjaston on käytössä ns. mobiilitulostus. Se tarkoittaa, että asiakas voi tulostaa omalta läppäriltään tai mobiililaitteeltaan PDF-tulosteita kirjaston tulostimelle. Muiden tallennemuotojen tulostus ei mobiilitulostuksena onnistu. Tulostus edellyttää kirjautimista kirjaston PaperCut-palveluun. Paloheinän kirjastossa mobiilitulosmahdollisuutta ei ole.
Mobiilitulostus on mahdollista seuraavissa kirjastoissa:
Arabianranta
• Etelä-Haaga
• Itäkeskus
. Herttoniemi
• Kallio
• Kannelmäki
• Kirjasto 10 / Kaupunkiverstas
• Kontula
• Lauttasaari
• Malmi
• Oulunkylä
• Pasila
• Rikhardinkatu
• Vuosaari
Tietoa ja ohjeita:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=3f16a9a1-3624-436…
http://www.helmet.fi/fi-FI/...
Liisi Tandefeltin esittämiä monologeja olivat esimerkiksi Rosa Luxemburg (1975), Käthe Kollwitz tässä ajassa (1977), Keskustelu Steinin talossa poissaolevasta herra von Goethesta (1980), Housuhame (1992)ja Pitämättömiä puheita (1990).
Tandefeltin tuotantoa esitellään kirjassa Liisi Tandefelt - monessa roolissa, Like, 2006, toim. Pia Houni.
Esittelyt ovat yleisluontoisia,suoraa vastausta kysymykseen sieltä ei valitettavasti löydy.
Housuhame on edellä mainittua teosta lainaten "lehtiuutiseen perustuva tarina naisesta, joka otti miehensä kuoltua tämän henkilöllisyyden tienatakseen leipänsä pulavuosien Saksassa" (s. 105).
Pitämättömiä puheita käsittää kolmen hyvin erilaisen naisen monologit.
Oletettavasti se perustuu Christine Brücknerin...
Kaikenkattavaa laululuetteloa ei ole, mutta Suomen kansalllisdiskografia Violasta on paljon apua. Violan sivuilla kerrotaan näin: "Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia. Tietokantaan on tallennettu tiedot kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 sekä kotimaisista nuoteista vuodesta 1977. Viola-tietokannassa on tiedot sekä musiikkijulkaisuista että niihin sisältyvistä yksittäisistä teoksista ja kappaleista."
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/kansallisbibliografiapalve…
Violasta voi siis hakea myös yksittäisiä, nuotteihin tai äänitteisiin sisältyviä lauluja, ja sen mukaan Suhmuran Santra ei ole muuttanut Viroon. Viola-haku löytyy alta:
https://finna.fi
Tarkoitat ehkä Cornelis Vreeswijkin En...
Ilmeisesti tarkoitat paperin kuivaamista sen valmistuksen yhteydessä. Ainakaan itse en löytänyt Internetistä mitään matemaattista kaavaa, mutta seuraavassa osoitteessa on selostettu kuivaamisen tekniikkaa http://www.sceg.com/sce&g/business_solutions/technology/ezipdry.htm .
Voisit myös etsiä kirjoja Teknillisen korkeakoulun kirjastosta http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/.
Kun kyse on suosituista viihdesävelmistä, paras lähde ovat erilaiset nuottikokoelmat, joita on julkaistu paljon ja julkaistaan uusina paketteina myös jatkossa. Hyvään alkuun pääsee esimerkiksi sarjalla Suuri toivelaulukirja, jossa on ilmestynyt jo 24 osaa ja lukuisia teemaosia. Kannattaa mennä tutustumaan oman kirjaston tarjontaan ja jos se on liian pieni, kokoelmia voi tilata myös kaukolainaksi isommista kirjastoista. Kirjaston musiikkiosasto on ehdottomasti paras paikka lähteä hakemaan harrastajalle soitettavaa ja laulettavaa, koska musiikkikauppoja on varsin harvassa.
Toisaalta on niin, että suinkaan kaikkia maailman lauluja ei ole julkaistu nuottina, joten jokaista mielikappalettaan ei välttämättä voi edes tavoitella. Esmerkiksi tämä...
Kai Kailan (1963) suomentamana kysymyksen Wilde-sitaatti kuuluu seuraavasti: "Maailma on muuttunut, koska sinut on tehty norsunluusta ja kullasta. Huultesi kaaret kirjoittavat historian uudelleen." Jaana Kapari-Jatta (2009) on tulkinnut kohdan jokseenkin samoin: "Maailma on muuttunut, koska sinut on tehty norsunluusta ja kullasta. Sinun huultesi kaaret kirjoittavat historian uusiksi." Helmi Setälän (1906) ja Aarne Nopsasen (1947) suomennoksia ei valitettavasti ole käytettävissäni.
kyseistä kirjallisuutta ei ole varsinaisesti suunnattu naiskunnalle, joskin tällaisen olettamuksen tai mutu-tuntuman voidaan todeta olevan yleinen. Varsinaista miehille suunnattua genren kirjallisuutta on vaikea kategorisoida, ainakaan vakavasti otettavan kirjallisuuden piiristä. Aihetta voisi lähestyä klassikoiden kautta, tällaisia voisivat olla Vladimir Nabokovin Lolita sekä jo ajattoman klassikon maineen saavuttanut Decamerone. Sarjakuvien puolelta tulee mieleen Milo Manaran tuotanto.
Veljenpojan tyttärelle ei ole muuta nimitystä. Esim. Ylen artikkelista Perheen nimet tädistä kytyyn ja natoon löytyy tietoa nimityksistä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/20/perheen-nimet-tadista-kytyyn-ja-natoon
Kustantamoihin voi ottaa yhteyttä sähköpostitse. Jonkinlaista listaa suomalaisista kustantajista löytyy osoitteesta https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat?language_content_entity=fi. Se ei tosin varmastikaan ole täysin kattava.
On vaikea tarkasti sanoa, kenelle kustantamossa viesti kannattaisi kohdistaa. Isoissa kustantamoissa kannattaisi ainakin ottaa yhteyttä tahoon, joka vastaa käännöskirjallisuudesta. On toki mahdollista, että jokin kustantamo on hankkinut jo kirjan suomennosoikeudet tai että niistä neuvotellaan parhaillaan. Yhteydenotto ei silti varmastikaan haittaa mitään vaan osoittaa, että kirjalle on kiinnostusta.
Korealaista kirjallisuutta ovat viime aikoina julkaisseet ainakin Gummerus, Like, S&S ja Into, joskin...
Ainakin parilla verkossa toimivalla antikvariaattisivustolla on myynnissä lautapelejä. Alla linkit näihin:
https://www.antikvaari.fi/tuotteet_uusimmat.asp?tryhma=59
https://www.antikvariaatti.net/kerailyesineet/pelit?q.type=7&q.category=658&q.seller=&q.language=&q=&sort=newest
Sivujen kautta löytyvät tiedot peliä myyvästä antikvariaatista, jonne voi pelin myynnistä ottaa yhteyttä.
Aurinko on ollut tärkeä palvonnan kohde ainakin inkoille, muinaisille egyptiläisille, antiikin kreikkalaisille ja roomalaisille, norjalaisille, syyrialaisille, japanilaisille, zuluille, grönlantilaisille, heeteille, iranilaisille, useille arabiheimoille, monille Amerikan alkuperäiskansoille kuten mustajaloille ja navajoille, etruskeille, maoreille, Australian alkuperäisväestölle, ja niin edelleen.
Sintolaiset palvoivat Amaterasua, "häntä joka loistaa taivaalla". Antiikin Roomassa ja Kreikassa palvottu Apollon (tai Apollo) oli paitsi auringon myös mm. totuuden, jousiammunnan ja sairauksien parantamisen jumala. Toisaalta muinaisessa Roomassa uskottiin myös Sol-jumalan olevan auringon inkarnaatio. Norjalaisesta...
Tällä hetkellä A2-koon skannaaminen ei onnistu Helmet-kirjastoissa. Keskustakirjasto Oodiin on tulossa A2-skanneri, mutta ajankohta ei ole vielä selvillä.
Ylivoimaisesti suosituinta vegetarismi on Intiassa: yli kolmannes väestöstä on kasvissyöjiä.
https://www.worldatlas.com/articles/countries-with-the-highest-rates-of-vegetarianism.html
Aivan yhtä helppoa ei ole nimetä maata, jossa kasvissyöjiä on vähiten. Vahva ehdokas sellaiseksi on Mongolia: siellä kasvissyöjien määrä on hädin tuskin 1% väestöstä. Sielläkin, tosin, vegetarismin suosio on jonkin verran lisääntynyt viime vuosina. Huomattavaa kuitenkin on, että Mongoliassa kasvikset ja hedelmät ovat pääosin tuontitavaraa Kiinasta. Lihakarjaa mongolialaiset sitä vastoin kasvatettavat runsaasti: maassa on jokaista asukasta kohti 14 tuotantoeläintä; eniten syödään vuohen ja lampaan lihaa.
https://www.panoramicjourneys.com/Know...
