Etsimäsi kirja on varmaankin Philip Rothin Mieheni oli kommunisti (WSOY, 2002), joka on trilogian toinen osa. Ensimmäinen osa on Amerikkalainen pastoraali ja kolmas Ihmisen tahra, jonka pohjalta Robert Benton ohjasi vuonna 2003 samannimisen elokuvan (alkuteos The Human Stain). Jos tahdot nähdä, missä pääkaupunkiseudun kirjastoissa kirja on saatavana, käytä Helmet-aineistohakua osoitteessa www.helmet.fi
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin kyseistä kirjaa ei sisälly. Helsingin yliopiston kirjastoissa kirjaa on useita kappaleita. Heidän tietokannastaan Helkasta, voitte etsiä lisätietoja. Helkaan pääsette esim kirjaston koneen kotisivulta http://www.lib.hel.fi valitsemalla kohdasta Hakemisto Helka.
Keski-Suomen kirjailijat ry:ltä kannattaa tiedustella, yhteystiedot löytyvät täältä, http://www.kirjailijatalo.org/keski-suomen-kirjailijat/
Kirjasammosta löytyy Keski-Suomen kirjailijat ry:n luettelo kirjailijoista,
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha%253AInstance_ID1242645297225
Yliopistojen valintaopas 2009 on jo Koulutusnetissä ja yleensä painettu versio tulee kirjastoihin melko pian verkkoversion ilmestyttyä. Tarkkaa ajankohtaa en osaa sanoa, sillä julkaisija eli Opetushallitus vastaa jakelusta.
Koulutusnetin koulutusoppaat:
http://www.koulutusnetti.fi/?path=koulutusoppaat
Runon ja laulun nimi on "Mies jota rakastan", sen on espanjan kielestä (Lo que mas quiero) kääntänyt Pentti Saaritsa ja levyttänyt Arja Saijonmaa. Valitettavasti Parran tekstejä ei oikein tunnu löytyvän painettuna,levyltähän voi kyllä poimia tiedustelemasi laulun sanat.
Tällä sivustolla on Elämälle kiitos-laulun sanat ja hieman kerrottu Parran elämästä :http://runo.oskareita.googlepages.com/violetaparrael%C3%A4m%C3%A4llekii…
Sofi Oksasen Kun kyyhkyset katosivat on kyllä tilattu Kouvolan kirjastoihin mutta sen tarkkaa tuloa kirjastoon en osaa sanoa. Siihen voi jättää kyllä jo nyt varauksen, joko henkilökohtaisesti kirjastossa tai netissä kyyti.fi:n sivulla http://www.kyyti.fi/
Kirjastoissa poistetaan aineistoa pitkin vuotta monista eri syistä ja poistettu, mutta vielä myyntikuntoinen aineisto myydään edelleen asiakkaille. Joissain kirjastoissa on pysyvästi myytävänä poistettua aineistoa, kun taas toiset kirjastot keräävät poistetun aineiston myytäväksi jonain tiettynä ajankohtana.
Poistetusta aineistosta ei pidetä mitään erillistä luetteloa tai rekisteriä, jonka perusteella kirjoja voisi varata. Voi kuitenkin kysyä vaikkapa omasta kirjastostaan, josko heillä olisi mahdollisuus ottaa poistetut Mikko Mallikkaat sivuun teitä varten. Eniten aineistoa tietenkin poistetaan kirjastoista, joilla on suuri kokoelmakin, eli Mikko Mallikkaita kannattaa kysellä ja käydä etsimässä suurten kirjastojen lastenosastoilta.
Kirjaston käyttösääntöjen mukaan kadonneesta aineistosta peritään kirjastojärjestelmän tietokannassa oleva teoksen hinta. Milla Ollikaisen Veripailakat – teoksen hinta on 34 euroa 50 senttiä. Korvaushinnan voi maksaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Asiakkaan_vastuu…
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja…
Suomessa oli vuonna 2013 kaikenkaikkiaan 291 yleisten kirjastojen pääkirjastoa. Näistä yksikielisiä suomenkielisiä oli 259 ja yksikielisiä ruotsinkielisiä 3. Kaksikielisiä, joissa enemmistön kieli on suomi oli 17 ja niitä, joissa enemmistön kieli on ruotsi oli 12. Lähde: Suomen yleisten kirjastojen tilastot:
http://tilastot.kirjastot.fi/
Kallion ja Rikhardinkadun kirjastoista löytyy helppolukuisia lastenkirjoja englanniksi ja ranskankielisiäkin jonkin verran. Pasilan kirjaston kokoelmat ovat edellisiä suuremmat.
Sopivaa luettavaa voi etsiä esimerkiksi HelMet-haulla asiasanalla helppolukuiset kirjat ja tekemällä tarvittavat aineisto-, kokoelma-, kieli- ja sijaintirajaukset.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea…
Tässä esimerkkinä hakutulos Rikhardinkadun kirjaston helppolukuisista englanninkielisistä lastenkirjoista: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28helppolukuiset%20kirjat%…
Jos jättää sijaintirajauksen tekemättä, laajenee hakutulos huomattavasti. Esimerkiksi J'aime lire -sarjan kirjoja löytyy eri kirjastoista. Niitä...
Uskallan väittää, että oli tällainen väite esitetty missä tahansa, siihen on syytä suhtautua epäillen. Jotta tällaisen väitteen totuudellisen voisi selvittää, täytyisi olla ensinnäkin käytettävissä yksiselitteinen määritelmä käsitteelle "huippumalli". Pitäisi siis olla kansainvälinen yksimielisyys siitä, milloin mallintöitä tekevä henkilö muuttuu "huippumalliksi" ja milloin tai millä ehdoilla hänestä sitten taas tulee tavallinen tai entinen malli.
Toiseksi tarvittaisiin vertailukelpoinen tilastotieto jokaisen vertailussa mukana olevan maan "huippumallien" lukumäärästä jonain tiettynä hetkenä. Tällaisen tilastotiedon saatavilla olo kuulostaa epätodennäköiseltä, kun kysymyksessä on niinkin paljon makuasioihin nojautuva ilmiö kuin muoti ja...
Lapsille suunnattu kirjaston opastusvideoita tuntuu olevan heikosti. Tutkimistani tietokannoista ei tullut vastaan muuta kuin tuo mainitsemasi ”Matti löytää kirjaston”.
Kirjastojen sivuillakin olevat opastusvideot näyttävät olevan suunnattu enemmänkin aikusille kuin lapsille. Osoittain ongelmana voi olla sekin, että eri kirjastoissa esimerkiksi lainausautomaatit saattavat olla erilaisia, ja kirjastojen käyttösäännötkin vaihtelevat sen verran paljon, ettei niistä voi kovin yksityiskohtaista yleisohjetta tehdä.
Kirjastokaistalla osoitteessa http://www.kirjastokaista.fi/kurkistuskulisseihin-lastenohjelmat/ on yleisiä videoita kirjaston käytöstä lapsille sopivassa muodossa. Tapiolan kirjasto on julkaissut YouTubessa lasten ja nuorten tekemiä...
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy Tampereen Kaakelitehtaan hintaluettelo vuodelta 1905, 1906 (täydennysosa vuoden 1905 luetteloon) sekä luettelo vuodelta 1909. Teokset kuuluvat kotiseutukokoelmaan, joten niitä ei lainata kotilainaan. Vuoden 1909 luettelo löytyy digitoituna internetistä Tampereen kaupunginkirjaston sivuilta osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/digiaineisto/kaakelitehdas/. Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista löytyy hintaluettelo vuodelta 1910, osoitteesta http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/345938#?page=1
Kappaleen nimi on "Pieni kukkaistyttö". Tämän tangon on säveltänyt Juhani Sälö (eli Tapio Lahtinen) ja sanoittanut Asser Tervasmäki (eli Helena Eeva). Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Hiljainen ja arka kellonsoitto vain". Tämän tangon on levyttänyt Henry Theel.
Nuotti (melodia ja sointumerkit) ja sanat löytyvät nuotista Kullervon levylauluja 1949-1957 (Musiikki Fazer, cop. 1986).
Hei,
etsimäsi humoristinen novelli on nimeltään Herra Bloken uutinen ja se on alunperin vuodelta 1865. Internetissä tarina on luettavissa englanniksi vaikkapa tässä palvelussa: https://americanliterature.com/author/mark-twain/short-story/mr-blokes-…
Suomenkielinen novelli löytyy Tammen vuonna 1963 julkaisemasta kirjasta Mark Twainin parhaat.
Useimmissa Helsingin kaupunginkirjaston on käytössä ns. mobiilitulostus. Se tarkoittaa, että asiakas voi tulostaa omalta läppäriltään tai mobiililaitteeltaan PDF-tulosteita kirjaston tulostimelle. Muiden tallennemuotojen tulostus ei mobiilitulostuksena onnistu. Tulostus edellyttää kirjautimista kirjaston PaperCut-palveluun. Paloheinän kirjastossa mobiilitulosmahdollisuutta ei ole.
Mobiilitulostus on mahdollista seuraavissa kirjastoissa:
Arabianranta
• Etelä-Haaga
• Itäkeskus
. Herttoniemi
• Kallio
• Kannelmäki
• Kirjasto 10 / Kaupunkiverstas
• Kontula
• Lauttasaari
• Malmi
• Oulunkylä
• Pasila
• Rikhardinkatu
• Vuosaari
Tietoa ja ohjeita:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=3f16a9a1-3624-436…
http://www.helmet.fi/fi-FI/...
Rautatieasema-nimityksestä on luovuttu, ja nykyinen termi on rautatieliikennepaikka. Luettelo nykyisistä ja lakkautetuista rautatieliikennepaikoista löytyy Wikipedia-artikkelista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_rautatieliikennepaikoista
Artikkelista löytyvät myös avaamis- ja mahdolliset lakkauttamispäivämäärät. Luettelo perustuu Jussi Iltasen kirjaan Radan varrella - Suomen rautatieliikennepaikat, josta saa myös paljon lisätietoa aiheesta. Kirja on ilmestynyt 2009, joten kirjan osalta tilanne tuskin on täysin ennallaan.
Liikennevirasto julkaisee luetteloa rautatieliikennepaikoista. Uusin on tältä vuodelta (1/2016), eli luettelo kertoo senhetkisen tilanteen:
http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lv_2016-...
Kolme muistojen kapsäkkiä on valmiina ja on niitä enemmänkin tulossa. Eli nämä kolme ovat ihan normaalisti lainattavissa. Ne ovat: vanhan tawaran kapsäkki, "kun minä olin pieni" -kapsäkki sekä pula-ajan kapsäkki. Löytyvät ihan Kyydistä hakemalla. Jos tarvitset tarkempaa tietoa sisällöistä ota yhteyttä kirjastonhoitaja Raija Hasuun puh.0206155786 tai raija.hasu@kouvola.fi
Kotimaisten kielen keskuksen osoitteesta http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/324 löytyvän ohjeen mukaan sukunimet taipuvat vastaavien yleiskielen sanojen mukaan tai äänneasultaan samanlaisen nimen mukaan. Joskus taivutus voi myös vaihdella kahden eri muodon välillä.
Nimen Suurkonka taustalla lienee sana konka (myös muodoissa konko, konkka ja konke), jonka merkitys on ’esiin työntyvä, ylöspäin kääntyvä’. Näin kertoo Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) hakusanan Konga kohdalla. Suomen murteiden sanakirja (osa 8; Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Valtion painatuskeskus, 2008) lisää siihen vielä merkitykset ’kohouma, kyhmy, kyömy, kaartuva, kupera, lynkä’. Sen esimerkeissä esiintyvät molemmat...
Hei!
Nuotit kyseiseen kappaleeseen löytyvät muun muassa tästä:
tekijä: Janne Tulkki
teoksen nimi: Janne Tulkki
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1556752
Muita nuotteja, joista kappale löytyy, voit etsiä kirjoittamalla hakukenttään kappaleen nimen ja rajaamalla hakua valitsemalla aineistoksi nuotit.
Voit varata nuotin joko Helmet.fi:stä, tarvitset varaamiseen kirjastokortin numeron ja PIN-koodin. Voit myös soittaa tai käydä lähikirjastossasi.
