Jos vedetään suora linja Porista Tampereelle ja Tampereelta Kotkaan, näyttäisi sen eteläpuolelle jäävän kaikki Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen kunnat sekä Kanta-Hämeen ja Uudenmaan kunnat lähes kokonaan. Kymenlaakson, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Satakunnan kunnista linjan eteläpuolelle jäävät osittain tai kokonaan nämä kunnat:
Kymenlaakso: Kotka ja Pyhtää
Pirkanmaa: Akaa, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski ja Vesilahti
Päijät-Häme: Hollola, Kärkölä, Lahti ja Orimattila
Satakunta: Eura, Eurajoki, Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Nakkila, Pori, Rauma, Säkylä ja Ulvila
Yhteenlaskettu väkiluku Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen ja Uudenmaan kunnissa sekä...
Heinäseipäistä harvemmin on varmaankaan aitaa rakennettu, sillä ne on tarvittu pellolle, mutta kysyjä tarkoittanee ns. riukuaitaa. Puuproffan mukaan aitatyyppi tunnetaan Suomessa myös esimerkiksi nimillä: vinoaita, viisto-, piste- tai pistoaita, aidasaita, juoksuaita, panenta-aita, pinta-aita, suolso- tai suoltoaita ja särentäaita. Nykyisin käytetään myös nimeä "perinneaita".Aita rakennetaan asettamalla kaksi seivästä vierekkäin. Näiden väliin kiinnitetään aidakset eli riu'ut vinoon. Riu'ut kiinnitetään seipäisiin vitsaksilla. Aitaa voidaan tukea vinopuilla. Aidan nerokkuus piilee siinä, että vanhetessaan se vain tiivistyy, ja sitä voidaan korjata lisäämällä seipäitä ja aidaksia vanhaan aitaan. Aidasta on ollut olemassa...
Valitettavasti en löytänyt työkalua muunnoksen tekemiseen suoraan riikintaalerista euroiksi, mutta toivottavasti seuraavista lähteistä on sinulle apua: Suomen esiteollisen kauden valuuttamuunnin (1534-1880) (artikkeli): https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202309014888 Finnish pre-industrial currency converter, 1534-1880 (data file): https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202210074819 Sveriges Riksbank: Historical exchange rates and discontinued currencies: https://www.riksbank.se/en-gb/statistics/interest-rates-and-exchange-rates/historical-exchange-rates-and-discontinued-currencies/Sveriges Riksbank: Historical Monetary Statistics of Sweden: https://www.riksbank.se/en-gb/about-the-riksbank/the-tasks-of-the-riksbank/research/historical-...
Emma-gaalan juntajina toimivat Jenni Ahola ja Simo Frangen. Emma-gaala oli Yleisradio TV2:n ohjelmistoa. TV2:n tiedotuksesta arveltiin MTV:n eli Music Television juontajien olleen Kicki ja Amelia. Eli Amelia olisi näin ollen etsimäsi tummaihoinen pitkä nainen.
Kaupunginkirjastot eivät saa väitöskirjoja ilmaiseksi. Sen sijaan Helsingin yliopiston kirjasto saa kaikista Suomessa julkaistuista väitöskirjoista ns. vapaakappaleen. Kaupunginkirjastot hankkivat kokoelmiinsa jonkin verran väitöskirjoja, mutta lähinnä vain laajaa yleisöä kiinnostavia tutkimuksia.
Yleisissä kirjastoissa oleva kansallispukuja käsittelevä aineisto löytyy esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 asiasanalla kansallispuvut, esim. Lehikoinen Leena-Liisa, Mervi Kurula: Kansallispukuja Suomesta, video Suomalainen kansallispuku : kaiken kansan merkkivaate, Yleisradio, 1996, Paritasku ja punapaita : Pohjois-Suomen kansallispuvut, 1997. (Viitteitä Introsta tuli noin 50.)
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-sivustossa http://www.makupalat.fi on monia hyödyllisiä linkkejä kansallispukuihin, esim. http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/esitteet.htm .
Linkkejä kansallispukuihin voit katsoa myös linkkikirjastosta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat....
Ruotsalaisilta verkkosivuilta löytyy suomenkielisiä paikannimistöjä Google-haulla finska ortnamn norrbotten.
Uppsalalainen Institutet för språk och folkminnen ylläpitää paikannimihakemistoa lääneittäin osoitteessa http://www2.sofi.se/SOFIU/topo1951/_cdweb/index.htm Tein kysyjän antamilla nimillä pari koehakua, mutta en saanut tuloksia.
Norrbottenin tunturinnimistä on listaus, jossa ovat ruotsin- ja saamenkieliset nimet, mutta ei suomen- eikä meänkielisiä: http://www.fjallen.nu/besoka/karta.htm
Vaasan tiedekirjastossa Tritoniassa (http://www.tritonia.fi/fi/etusivu/ ) sekä Åbo Akademin kirjastossa (http://web.abo.fi/library/ ) on joitakin osia moniosaisesta julkaisusta:
Ortnamnen i Norrbottens län, julk. Dialekt-, ortnamns- och...
Hilbertin käyrä on yksi monista tilan täyttävistä käyristä. Suomenkielistä selitystä käyrälle ei löytynyt, englanninkielisiä kylläkin, mm.
http://en.wikipedia.org/wiki/Space-filling_curve
Tällä sivulla selvitetään käyrän toimintaa, englanniksi:
http://www.cs.utexas.edu/users/vbb/misc/sfc/Oindex.html
Tässä pikakäännös henkilöltä, joka hiukan aihetta ymmärtää:
Tilan täyttävä käyrä on käyrä, jonka arvojoukko kattaa koko 2-ulotteisen yksikköneliön (tai yleisemmin kattaa koko N-ulotteisen hyperkuution)
Tunnusluvun saa vain asioimalla henkilökohtaisesti kirjastossa. Jos olet unohtanut tunnuslukusi, tallennamme sinulle uuden kirjastossa. Samalla täytyy näyttää oma kirjastokortti ja kuvallinen henkilöllisyystodistus. Emme voi antaa tunnuslukuja puhelimitse tai sähköpostitse.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisluettelotietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi löytyy seuraavanlaisia teoksia:
URBS : kirja Helsingin kaupunkikulttuurista. Helsingin kaupungin tietokeskus. (Edita 2000)
Cantell, Timo: Helsinki and a vision of place (Helsinki : City of Helsinki Urban Facts, 1999)
Cantell, Timo: Valoa yössä : taiteiden yö kaupunkikulttuurin uudistajana (Helsinki : Helsingin kaupungin tietokeskus, 1992)
Lehtovuori, Panu: Experience and conflict : the dialectics of the production of public urban space in the light of new event venues in Helsinki 1993-2003 (Helsinki University of Technology, Centre for Urban and Regional Studies, 2005)
Kulttuurituottajan kyydissä : alueellisen kulttuuritapahtuman tuotanto (...
Ikävä kyllä, en onnistunut löytämään aiheesta juurikaan tietoa. Ulla Lehtosen kirjassa Lastenkirjallisuus Suomessa 1543-1820 mainitaan, että v. 1849 ilmestyi Kakstoista kummallista satua, joka on varhaisin meillä ilmestynyt Grimmin satujen yhtenäinen suomennosvalikoima. Kirjassa todetaan lisäksi, että "vaikka Kakstoista kummallista satua-kokoelmasta otetttiin kaikkiaaan neljä painosta, ei lehdistö kiinnittänyt siihen huomiota" (s. 119). Kirjastossamme on myös Oili Suomisen teos Grimmin satujen suomennoksia 1927-1999.
Pieni suuri maailma: Suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia- kirjassa mainitaan mm. että 1900-luvun sadun suuria vaikuttajia olivat Grimmin veljekset, Andersen ja Topelius.
Raija Jänice ja Oili Suominen...
Runokirja on ilmestynyt jo vuonna 1963 ja kirjastossakin löytyy vain muutama kappale kyseistä kirjaa. Pohjoissuomalaisessa Kaltio lehdessä on runosta ollut arvostelu vuonna 1976, numerossa 32. Kyseinen lehti on luettavissa Kansalliskirjastossa. Vuoden 1963 lehdissä voisi olla myös arvosteluja runosta. Tuon ajan lehtiä löytyy pääkirjastosta Pasilassa ja Kansalliskirjastosta. Hannu Salamasta on Pekka Tarkka tehnyt elämänkerran vuonna 1973 ja Ihmisen ääni sarjassa löytyy myös osa Hannu Salama ( WSOY, 1978). Olisiko näissä kirjoissa kirjailija kertonut runonsa synnystä. Hannu Salaman kirjojen kustantaja on Otava, jospa kustantajan kautta voisi lähestyä itse kirjailijaa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1542180__Starkka%20salama_...
Varausten peruuttaminen toimii tällä hetkellä seuraavasti:
Pin-koodin avulla pääset kirjautumaan omiin tietoihisi. Kirjatumisikkuna löytyy HelMet-palvelusivuston aloitussivun ylälaidasta. Etsi kohdasta "omat tietoni" lista varauksistasi. Jos haluat poistaa kaikki varaukset, klikkaa kohdasta "poista kaikki varaukset". Jos haluat jättää jonkin varauksen voimaan, laita ruksi niiden varausten kohdalle, jotka haluat poistaa ja klikkaa sitten kohdasta "tallenna muutokset". Tämän jälkeen ilmestyy uusi ruutu, jossa kysytään vielä "Allaolevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?". Vastaa tähän "kyllä".
Jos tämä tuntuu monimutkaiselta, voit myös vaikka soittaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon. Voit perua varauksen myös kirjastossa käydessäsi...
Tarkoitatko Helmet-kirjastojen kokoelmien uutuuksia? Kovin monesta ensi vuonna julkaistavasta kirjasta ei vielä ole tietoja Helmet-sivustolla. Alla on lista kirjastoihin jo tilatuista. Ne eivät vielä ole kirjastossa eivätkä lainattavissa, mutta jo tilatuista voi tehdä varauksia. Joidenkin kohdalla on maininta tilauksen peruuntumisesta, mikä voi johtua ainakin siitä, että kirjan julkaiseminen on viivästynyt tai peruuntunut.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S2015__Orightresult__X0__Ks%…
Rajauksia aiheen mukaan ei voi vielä tehdä, koska kirjat saavat aihetta kuvaavat asiasanat vasta, kun ne kirjastojen hankintaosastoille saapuessaan luetteloidaan.
Kustantajien listoja ensi kevään uutuuksista löytyy esimerkiksi alla olevista...
Tässä muutama suositus:
Susan Abdalhawa: Jeninin aamut
Elina Hirvonen: Että hän muistaisi saman
Victoria Hislop: Saari
Johanna Holmström: Isänmaa
Siri Hustvedt: Amerikkalainen elegia
Roy Jacobsen: Ihmelapset
Jhumpa Lahiri: Tulvaniitty
Joyce Carol Oates:Sisareni, rakkaani
Sofi Oksanen: Puhdistus
Amos Oz: Sisareni rakkaani
Leena Parkkinen: Sinun jälkeesi
Marilynne Robinson: Kotiin
Anja Snellman: Pääoma : romaani, requiem
nuorten kirjoja:
Astrid Lindgren: Veljeni leijonamieli
Luisa M. Alcott: Pikku naisia
Vaasasta löytyy Suuri suomalainen tulkitsija -niminen kokoomateos (cd). Se sisältää Lauluja ja lausuntaesityksiä vuosilta 1969-1981.
Samoin löytyy Vaasasta LP-levy Sinisalo, Veikko: Suomi 50 - runoja ja lauluja.
Seuraavat teokset löytyvät muista kirjastoista, niitä voi kysyä kaukolainoiksi:
- Veikko Sinisalo ja Suomi (cd-levy). Sisältää runoja ja lauluja.
- Kesä jatkuu, kesä : kauneinta suomalaista runoutta (cd-levy). Sisältää runoja,
lausujina Veikko Sinisalo ja Liisamaija Laaksonen.
- Viita, Lauri: Betonimylläri (huom. LP-levy). Lukija Veikko Sinisalo
Löytämäni artikkelin mukaan satavuotiaiden määrä lähenee puolta miljoonaa ja on koko ajan nousussa. Artikkeli on vuodelta 2015. http://www.maailma.net/uutiset/sata-vuotta-tayttaneiden-maara-kasvaa-ko… . Eniten satavuotiaita on Yhdysvalloissa, Japanissa ja Kiinassa. Määrän perusteella voisi kuvitella että joka päivä jossain joku täyttää sata vuotta. Lisäyksenä vielä Tilastokirjastosta saatu tieto, että koko maailman 100+ -vuotiaiden määrä on YK:n ennusteen mukaan 485 295 henkeä vuonna 2017. Lähde: United Nations: World Population Prospects 2017.
Sana kaippari on slangia, ja sitä on käytetty jo 1900-luvun alussa. Sanalla on useita merkityksiä: 'toveri, ystävä, kaveri' tai 'poika, mies, kundi, tyyppi'. 1920- ja 30-luvuilla kaippari-sanaa on käytetty merkityksessä 'jätkä, hamppari'. Kaipparista on myös samaa merkitsevät muunnokset kaiffari, gaiffari tai kafru.
Nykysuomen sanakirja 5. (WSOY, 1980)
Paunonen, Heikki: Tsennaaksi Stadii, bonjaaks slangii (WSOY, 2000)
