Ensimmäiseksi kollegalleni ja minulle tulivat mieleen Indrek Harglan dekkarit. Ne sijoittuvat keskiaikaiseen Tallinnaan, jossa apteekkari Melchior ratkoo rikoksia.
Historia-aiheisia dekkareita ovat kirjoittaneet myös esimerkiksi Dan Brown, Nerea Riesco, Marcello Simoni, Arturo Pérez-Reverte, Giulio Leoni, Javier Sierra ja Kate Mosse.
Kaikissa edellämainituissa korostuu historiallinen konteksti. Umberto Econ omintakeista, taiteellista tyyliä tavoittaa varmimmin kirjailijan muista teoksista. Esimerkiksi 1800-luvulle sijoittuvaa "Prahan kalmistoa" on luonnehdittu postomoderniksi, faktaa ja fiktiota yhdisteleväksi romaaniksi.
Umberto Eco: Prahan kalmisto
http://www.kiiltomato.net/umberto-eco-prahan-kalmisto/
Täsmälleen kaivatun nimistä runoa en onnistunut löytämään. Lähimmäs osunee Eeva Heilalan Olisi ihanaa vielä kerran rakastua, joka on yksi Heilalan valittujen runojen kokoelmaan Punaposkipuolukoita (Tammi, 2004) sisältyvistä ennen julkaisemattomista runoista.
Haku ilman venäjän kieltä on hieman haasteellista.
Käytin hakusanoina: russian, persons address fnder erilaisina yhdistelminä tai kaikkia yhddessä.
Löysin muutaman englanninkielisen hakusivuston:
http://russia-detective.narod.ru/find.htm
ja http://english.spravkaru.net/
Kenties voisi koettee myös sivustoa, jolla etsitään näköpiiristä kadonneita. http://www.losttrekkers.com/type.asp?iType=158
Postinumeroita löytää paikoille löytää linkistä: https://postalcode.globefeed.com/Russia_Postal_Code.asp
Luultavasti venäjänkieliselllä haulla löytäisi lisää tuloksia.
Kirsti Mannisesta löytyy tietoja Kysy Kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta (http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp). Kirjoita hakuriville manninen kirsti ja saat esille kysymyksen. Kun näpäytät kysymystä saat vastauksen luettavaksesi. Mm. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalojen http://www.htk.fi/kirjasto/kirjat1d.htm kirjailijaesittelyissä kerrotaan Kirsti Mannisesta. Muiden tuossa vastauksessa mainittujen tiedonlähteiden lisäksi Joensuun kaupunginkirjastossa on koottu lehtileikkeitä myös tästä kirjailijasta. Niitä voi lainata käsikirjastosta tai lehtisalista viikon laina-ajalla. Myös kaukolainaksi niitä voi pyytää lähimmän kirjaston kautta.
Tommy Tabermannin runo Kuinka monta? sisältyy kokoelmaan Valitusvirsiä valkoisille heteroille (Gummerus, 2005). Kysymyksessä siteerattu kohta löytyy runon puolivälin paikkeilta. Se alkaa sanoin "Kuinka monta löytyy maailmasta / olkapäätä / ja kuinka monta / kyynärpäätä?"
Kaivattu kirja lienee Tammen kultaiset kirjat -sarjassa ilmestynyt Marjatta Kurenniemen ja Arne Ungermannin Putti, joka ei ollut lintu eikä kala. Siinä taikoja tekevä A-bra-ka-da-bra-perhonen auttaa Putti-kissaa olemaan kaikkea muuta kuin tavallinen kissa...
Kyseessä on Maila Pylkkösen otsikoimaton runo, joka alkaa lauseella Yhtenä iltana minä putosin niinkuin patjan alle. Runo sisältyy Pylkkösen runokokoelmaan Monologit vuodelta 1976.
Saat runon sähköpostiisi.
Kyllä löytyy. Tästä linkistä näet HelMet-kirjastojen kokoelmista löytyvät keinutuolien työpiirustukset: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skeinutuoli__Ff%3Afacetmediatype%3Ac%3Ac%3ATy%C3%B6piirustus%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt.
Voit varata haluamasi työpiirustukset itse. Varauksen voi tehdä myös minkä tahansa HelMet-kirjaston asiakaspalvelussa.
Kirjastojen mahdollisesta sulkemisesta korona-viruksen vuoksi päättää se kunta, jonka kirjastosta on kyse. Valtioneuvosto voi päättää sulkea kirjastot, jos valmiuslaki otetaan käyttöön, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111552.
Omassa kirjastossamme olemme lisänneet tiedotusta koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Näitä ovat mm. ohjeet oikein suoritetusta käsien pesusta. Olemme myös peruneet yleisötapahtumat kirjastoissa.
Kirjastot seuraavat tarkasti taudin leviämistä. Kirjaston henkilökunta on vastaajan tiedossa olevissa kirjastoissa myös desinfioinut kirjaston ovenkahvoja, kaiteita, tietokoneiden hiiriä ja näppäimistöjä sekä pintoja, joita todennköisesti kosketaan usein.
Kirjastolla ei ole mahdollisuutta...
Voit tulla kirjastoalalle monellakin tavalla, monenlaisista pohjakoulutuksista käsin. Opintoihin kuuluvassa harjoittelussa näet erilaisia työnkuvia, jotka varmasti ohjaavat sinua omien vahvuuksien löytämiseen opiskelun kuluessa. Hyvät tietotekniikkataidot on hyvä lähtökohta, ja niitä saa kehittää kirjastotyössä sitten koko ajan. Kirjastot.fi-sivustolla on listattu alan opiskelupaikkoja, joista saa lisää tietoa, samaten Opintopolkua tutkimalla.
Kirjastoalan opiskelu | Kirjastot.fi
Ruokatieto-sivustolta löytyy luettelo tärkeimmistä suomalaisista villi- eli luonnonkaloista:
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta…
Kauppojen kalatiskeillä myydään vaihtelevasti kaloja mm.kaupan koon ja vuodenajan mukaan, mutta yleisimmät kaupoissa tai torilla myytävät luonnonkalat ovat hauki, silakka, siika ja lohi. Lisää tietoa Ruokatieto-sivustolta:
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokavisa-vastuullisuus-ruokake…
Esimerkiksi Pro Kala -yhdistyksen sivuilta löytyy paljon kalaruokareseptejä mm. tämänhetkisen kauden kaloista:
https://www.prokala.fi/
Kaikkien luonnonkalojen voisi ajatella olevan luomua, mutta EU:n luomuasetuksen mukaan luomua voi olla vain viljelty kala, joten...
Kotisivu: http://www.dainst.de/abt/rom.html ja katuosoite:
Deutsches Archäologisches Institut
Abteilung Rom
Via Sardegna, 79
I-00187 Roma
Tel: +39/06/4888141
Fax: +39/06/4817493
E-Mail: dairsekr@librs6k.vatlib.it
Hei,
Kirkkonummen kunnankirjastosta löytyy ruotsinkielinen elämäkertateos: STOLPE, SVEN: JEANNE D'ARC. Lyhyet henkilötiedot löytyvät esimerkiksi seuraavasta teoksesta: NENONEN: Historian suursanakirja, 1998. Laajempia artikkeleita löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
1. OTAVAN SUURI MAAILMANHISTORIA : OSA 9, ss. 99-109
2. GRIMBERG : KANSOJEN HISTORIA : 9, ss. 391-416
3. OTAVAN SUURI ENSYKLOPEDIA : 3, s. 2367
4. COLE : MATKAOPAS HISTORIAAN : RANSKA, ss. 68-70
5. THE NEW ENCYCLOPAEDIA BRITANNICA... : MACROPAEDIA 10, ss. 225-228
Muistakin yleistietosanakirjoista löytyy tietoja Jeannesta, mutta näillä pääset jo varmaan hyvin alkuun. Kaikki yllä olevat kirjat kuuluvat Kirkkonummen kirjaston kokoelmiin.
Helsingin seudun kirjastoista...
Fennican (http://finna.fi ) mukaan opaskoirista on julkaistu vain pari kirjaa:
Juha Herttuainen: Opaskoirat, 1998 sekä
Helena Meripaasi: Koiranvirkoja : suomalaisia työ- ja harrastuskoiria, 2004.
Molemmat kirjat kuuluvat Kokkolan kaupunginkirjaston kokoelmiin.
Lisäksi Opaskoirayhdistys r.y julkaisee Opaskoira-vuosikirjaa ja neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Valjaissa : Opaskoirayhdistys ry:n tiedotuslehteä. Lehti on ilmestynyt aiemmin nimillä: Opaskoira-uutiset ja Peesi.
Opaskoira-vuosikirjaa löytyy Kokkolan kaupunginkirjastosta lähes kaikki numerot vuodesta 1983 alkaen.
Internetistä löytyy seuraavat sivut, joilla on tietoa opaskoirista:
http://www.opaskoirayhdistys.fi/
http://www.opaskoirakoulu.fi
Timo K. Mukasta löytyvät ainakin seuraavat elämäkerrat:
Mukka, Timo K.: Timo K. Mukka 1944-1973 (Ars Nordica ; 7)(951-749-244-8)
Paasilinna, Erno, 1935- Timo K. Mukka : legenda jo eläessään 3.p.(951-0-14809-1)
Mukan kirjallinen tuotanto
Maa on syntinen laulu (1964)
Täältä jostakin (1965)
Tabu (1965)
Laulu Sipirjan lapsista (1966)
Punaista (runokokoelma, 1966)
Koiran kuolema (1967)
Ja kesän heinä kuolee (1968)
Lumen pelko (novellikokoelma, 1970)
Kyyhky ja unikko (1970)
Osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Timo_K._Mukka löytyy Mukasta lyhyet elämäkertatiedot.
Jorma Kurvisesta (1931-2002) löytyy nettisivuja, joista saat perustiedot kirjailijasta, esim.: http://www.otava.fi/default.cfm?cd=1014&depth=2&dept0=1003&dept1=1014&t…
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kurvinenjorma.shtml
http://lyyra.kempele.fi/pv//kurvinen/kurvinen.html
Muutaman sivun teksti löytyy myös kirjasta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 s. 142-146. (Kirja on julkaistu ennen kirjailijan kuolemaa)
Näissä lähteissä on tietoa silkistä (myös raakasilkistä) ja sen hoidosta:
Irma Boncamper: Tekstiilioppi: Kuituraaka-aineet (2.korj.p., 2004, s. 193-206)
Boncamper: Vaatetusalan materiaalit (2000, s. 159, osin edellisen kanssa päällekkäistä tietoa)
Kaija Markula-Teivaanmäki: Tekstiilitieto (7.-8.p., 1996, s. 66-70)
Kirjat ovat ainakin Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa.
Internetistä kannattaa katsoa ainakin seuraavat osoitteet:
Tekstiilit ja ympäristö -kirja pdf-muotoisena:
http://www.finatex.fi/html/pdf/tykirja.html
Tietoa silkistä ja sen hoidosta: http://www.silkki.com/tietoa.html
Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole kyseistä kirjaa. Kirja on saatavilla Tampereen kaupunginkirjastossa englanniksi ja Rauman kaupunginkirjastossa venäjäksi. Kirja voidaan niin halutessanne kaukolainata joko Tampereelta tai Raumalta. Voit tulla tekemään kaukolainapyynnön kotikirjastoosi. Kaukolainaus maksaa 2 e.
